Yle: Turussa lähipoliisina toimiva Vesa Jauhiainen saa yhteyden somalinuoriin islamin opettajan avulla – sai aikoinaan ruotsalaiskollegoilta ihmettelyä: Eivätkö polttopullot lennä niskaan?

Yle: Turussa lähipoliisina toimiva Vesa Jauhiainen saa yhteyden somalinuoriin islamin opettajan avulla – sai aikoinaan ruotsalaiskollegoilta ihmettelyä: Eivätkö polttopullot lennä niskaan? 20.8.2018

Kun Turun Varissuon lähipoliisi Vesa Jauhiainen tapasi poliisikollegoita länsinaapurista vuonna 2012, ei Jauhiaisen yksintyöskentelyä meinattu uskoa todeksi. Asiasta piti kysyä usealla eri kielellä, koska ruotsalaispoliisit epäilivät, ettei Jauhiainen ollut ymmärtänyt kysymystä oikein.

Ruotsalaiskollegat kyselivät, eikö perässä kulje poliisiauto tai valvontakamera. Miten varmistetaan, etteivät polttopullot lennä niskaan?

Jauhiainen on alueen ainoa lähipoliisi, joten hän liikkuu Varissuolla pääasiassa yksin.

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Jauhiainen kertoo, että Ruotsissa tilanteet tietyissä lähiöissä olivat jo 2010-luvun alussa niin kärjistyneitä, ettei suojaamaton, yksin kulkeva poliisi olisi ollut mahdollista.

Jauhiainen on toiminut jo 12 vuotta Varissuon lähipoliisina, eikä polttopulloja ole tarvinnut pelätä. Hänen mukaansa asukkaista noin puolet on maahanmuuttajia, mutta lapsista peräti 70 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.

Viime viikolla sisäministeri Kai Mykkänen nosti Varissuon esiin esimerkkinä onnistuneesta lähipoliisitoiminnasta. Ilta-Sanomien haastattelussa Mykkänen vaatii 20 uuden lähipoliisin palkkaamista niin sanottuihin riskilähiöihin.

Häiriköinti loppui, kun islamin kulttuurin opettaja toimi viestinviejänä
Lähipoliisille onnistumisen salaisuus piilee pitkäjänteisessä työssä: nuori näkee samat kasvot jalkapallokentällä, nuorisotalolla, yöelämässä, koulussa ja kauppakeskuksessa. Lähipoliisi oppii tuntemaan alueen asukkaita ja erityisesti nuorten muuta tukiverkostoa.

Jauhiaisen mukaan lähipoliisin tärkeimmät yhteistyötahot ovat muut viranomaiset kuten opettajat ja sosiaalityöntekijät. Poliisin viesti ei mene aina läpi, ja siksi Jauhiainen pitää tärkeänä, että lähipoliisi tietää, keneen olla yhteydessä.

Esimerkiksi somalinuorista Jauhiainen on oppinut, että heillä viesti menee parhaiten perille yhteisön johtohenkilön kautta. Varissuon somaliyhteisössä tärkeimmäksi viestinviejäksi on osoittautunut koulun islamin kulttuurin opettaja.

– Viisi tai kuusi vuotta sitten Varissuon kirjastossa oli hyvin levotonta. Silloin maahanmuuttajanuoret, pääosin somalinuoret häiriköivät siellä. Otin opettajaan yhteyttä, ja häiriköinti loppui kerralla. En tiennyt vielä silloin, että tämä toimii näin tehokkaasti, kertoo Jauhiainen.

Pieni alue auttaa jengien kiinniottamisessa
Varissuollakin on kahteentoista vuoteen mahtunut erilaisia jengejä ja ryhmittymiä. Poliisien onneksi ja jengien epäonneksi tekijät ovat jääneet nopeasti kiinni.

– Varissuo on niin pieni alue, ettei siellä pysty tekemään asioita pitkään ilman, että joku kertoisi jollekin, joka kertoo siitä minulle.

Huolestuttavana Jauhiainen pitää kehitystä, jossa maahanmuuttajat muuttavat samalle alueelle. Pelkona on kielellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen, kun suomen kielen oppiminen jää omaa kieltä puhuvissa yhteisöissä heikoksi.

– Ei ole kantasuomalaisten eikä maahanmuuttajien etu, että alueelle muuttaa vain maahanmuuttajia.

Suomalaisilla ei Jauhiaisen mielestä ole kuitenkaan varaa osoitella sormella maahanmuuttajia, sillä kehitys on luonnollista ja ihmisellä oikeus valita asuinpaikkansa. Suomalaissiirtolaisetkin muuttivat Yhdysvalloissa samoihin kyliin toisten suomalaisten kanssa ja Karjalan evakot hakeutuivat toistensa seuraan.

Pärjääminen ei riitä, tavoitteena oltava työkykyinen veronmaksaja
Ongelmaksi voi muodostua se, jos omaa kulttuuria vaalitaan niin hanakasti, ettei uuteen maahan ja kulttuuriin olla valmiita tutustumaan.

Jauhiainen on työssään kohdannut paljon aikuisia maahanmuuttajia, jotka eivät osaa suomea kuin yksittäisiä sanoja. Uutisia seurataan lähinnä synnyinmaan medioista, eikä suomalainen kulttuuri tule television kautta tutuksi.

Esimerkiksi Jauhiainen nostaa somaliyhteisön, joka on niin suuri, ettei kaikkien ole tarvinnut opetella suomea. Ilmankin pärjää yhteisön tuella, mutta Jauhiainen huomauttaa, ettei vain pärjääminen ole kotoutumisen tarkoitus.

– Kotoutumisen avulla pitäisi tulla työkykyinen veronmaksaja.

Kiusaamisen pelko voi estää oppimista
Myös nuorten keskuudessa vajavainen kielitaito voi perusopetuksen jälkeen johtaa syrjäytymiseen.

– Kun mennään ammattikoulun ja lukion tasolle, siellä ei enää opettaja keskity siihen, ymmärtääkö oppilas. Eikä 16-, 17- tai 18-vuotias kehtaa sanoa, ettei ymmärtänyt. Siitä voi joutua helposti kiusatuksi tai naurunalaiseksi.

Kun opetusta ei ymmärrä, motivaatio kärsii ja pikku hiljaa oppilas alkaa myöhästellä jatkuvasti. Pian seuraa koulusta erottaminen. Suomessa etsivä nuorisotyö pyrkii kuitenkin auttamaan pudokkaita ja ohjaamaan esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen.

– Se on äärettömän tärkeää, ettei nuorta jätetä yksin.