Savon Sanomat: Rakennusfirmat keplottelevat ulkomaalaisilla alihankkijoilla

Savon Sanomat: Rakennusfirmat keplottelevat ulkomaalaisilla alihankkijoilla 12.8.2014

– Saan enemmän palkkaa kuin kotimaassani, kuuluu tyypillinen vastaus, kun virolaiselta rakennustyöntekijältä tiedustelee hänen tienestejään. Tarkkoja lukuja on turha kysellä: suu on ja pysyy supussa.

Tässä piilee alipalkkausongelmissa pyörivän rakennusalan suurin ongelma.

– Tilanteeseen on mahdotonta puuttua. Työntekijät eivät itse valita, eivätkä suostu palkoistaan puhumaan, toteaa Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas.

Yksityisten henkilöiden teettämät omakotitaloremontit ovat erityisen ongelmallisia.

– Niitä ei valvo käytännössä kukaan, Suokas kertoo.

Omakotitalojen remonteissa rehottaa Suokkaan mukaan pimeä työ. Lähes kaikki suuret rakennusalan toimijat Suomessa käyttävät ulkomaalaisia aliurakoitsijoita. Aliurakoitsijayritykset ovat yleensä rekisteröityneet ulkomaille, eivätkä siis jätä verojälkiä Suomeen.

– Valtaosa ulkomaalaisten alihankkijoiden kautta Suomeen saapuvista työntekijöistä ovat alipalkattuja. Pitäisi asettaa rajoitus, miten moneen portaaseen urakoita voidaan ketjuttaa. Nyt palkkatietoja ei voi jäljittää, Suokas toteaa.

Metalliliitto vastaa omakotitaloihin tehdyistä peltikattoremonteista.

– Ei meillä ole niistä valvontaa. Jos aliurakoitsija toimii ulkomailla, meillä ei ole oikeutta päästä heidän tietoihinsa käsiksi, huomauttaa edunvalvonnan päällikkö Jyrki Virtanen.

Suuret konsernit polkevat hintoja lähes poikkeuksetta, kertoo Pasi Lahti ainoastaan suomalaisia työntekijöitä käyttävästä Prima-rakentajista.

Lahden mukaan ulkomaalaisia työntekijöitä käyttävän yrityksen hintatarjous samasta omakotitaloremontista voi olla jopa 4 000 euroa halvempi.

– Tilanne on turhauttava, Lahti toteaa.

Prima-rakentajien toimitusjohtaja Mikko Laurila ei kuitenkaan koe tilannetta epäreiluna.

– Meilläkin olisi mahdollisuus ulkomaalaisen työvoiman käyttöön, mutta haluamme tukea suomalaista työtä. Vaikka kulupuoli on kovempi, olemme pärjänneet tällä konseptilla kohtuullisesti jo yli 20 vuotta.

Ulkomaalaisten rakennustyöntekijöiden palkkojen erot suomalaisiin ovat suuria.

– Rakennusalalla keskimääräinen palkka suomalaisella työntekijällä on 15–17 euroa, ulkomaalaisella ainakin viisi euroa alaspäin, Suokas arvioi.

Rakennusliiton tietoon on tullut jo tuhansia alipalkkaustapauksia. Alipalkkaustapausten määrä on kasvanut rajusti vuodesta 2004 alkaen, jolloin EU:n työmarkkinat vapautuivat.

– Sadat suomalaiset rakennusalan yritykset ovat joutuneet lopettamaan, kun eivät pärjää enää hintakilpailussa, Suokas sanoo.

Nykyisin suurin ongelma on lisien ja lomakorvausten maksamatta jättäminen.

– Varsinkin tilapäisesti Suomeen tilatuille virolaisille lisät jäävät usein maksamatta, Suokas toteaa.

Suomalainen yritys, joka käyttää ulkomaista alihankkijaa, on pääurakoitsija eikä työntekijöiden työnantaja. Näin ollen pääurakoitsijat eivät riko lakia, kun he maksavat vain urakkasumman toiselle yritykselle. Sen sijaan työnantajina toimivat alihankkijat rikkovat Suomen lakia maksaessaan liian pientä palkkaa.

– Siitä ei vain käytännössä seuraa mitään, Suokas toteaa.

Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto (PAM) ovat vaatineet ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkauksen kriminalisointia. Kriminalisoinnista tehtiin viime vuonna lakialoite, mutta Suokkaan mukaan se ei ole edennyt mihinkään.

– Ainakaan tällä hallituskaudella ei tapahdu mitään, se on syvässä suossa muiden aloitteiden seassa.