HS: Ruotsissa useita vastaanottokeskusten tuhopolttoepäilyjä – Rikostiedustelun johtaja: Samanlaista voi olla odotettavissa Suomessa

Helsingin Sanomat: Ruotsissa useita vastaanottokeskusten tuhopolttoepäilyjä – Rikostiedustelun johtaja: Samanlaista voi olla odotettavissa Suomessa 30.10.2015

Ruotsissa on lokakuun aikana laskettu kymmenen vastaanottokeskuksiin tai tuleviin vastaanottokeskuksiin kohdistunutta tulipaloa, joita poliisi epäilee tuhopoltoiksi. Kuinka järjestelmällistä toiminta on, ei ole tiedossa.

”Useissa tapauksissa tekijöitä ei ole saatu kiinni, joten järjestelmällisyyttä on liian aikaista arvioida”, huomauttaa rikosylikomisario Arto Tuomela keskusrikospoliisista.

Tuomela työskentelee poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen rikostiedusteluyhteistyöstä vastaavan valtakunnallisen PTR-rikostiedustelukeskuksen päällikkönä. Keskuksen vastuulle kuuluvat rikostiedustelu- ja analyysitehtävät. Toiminnan päätehtävään liittyy rikostilannekuvan ylläpitäminen erityisesti vakavan rikollisuuden osalta.

Tuomelan mukaan Ruotsin tilannetta täytyy seurata tarkasti.

”On tosiasia, että ennen pitkää Ruotsissa tapahtuvat asiat yleensä tapahtuvat myös meillä. Suomeen ja Ruotsiin saapuu samantyyppisiä turvapaikanhakijoita, joten on odotettavissa samankaltaista toimintaa. Toki Suomella on etuna se, että pystymme arvioimaan naapurimme kautta asioita, joihin ehkä Suomessa voitaisiin kiinnittää huomiota, sekä on tarpeen suunnata toimenpiteitä. ”

Suomessa myös järjestäytymisestä on merkkejä. Toistaiseksi ne ovat Tuomelan mukaan näkyneet verkossa.

”Äärijärjestöt agitoivat erityisesti sosiaalisessa mediassa. Suomessa tapahtuneissa iskuissa tekijät ovat meidän tietomme mukaan kuitenkin toimineet itsenäisesti ja lähinnä päähänpistosta.”

Suomessa tilanne on toistaiseksi rauhallinen. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmän mukaan lokakuussa kirjatut henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, joissa asianomistajana on ulkomaalainen, ovat nousseet hitusen verrattuna vuoden takaiseen.

”Nousu on noin kymmenen tapauksen luokkaa”, kertoo Tuomela. ”Muutokset ovat pieniä ja selittyvät aika paljon sillä, että ulkomaalaisia on nyt täällä enemmän.”

Ulkomaalaisten osuus asianomistajina kaikissa rikoksissa on noin yhdeksän prosenttia. Lukuun sisältyvät tietysti myös Suomessa asuvien ulkomaalaisten keskinäiset teotkin.

Tuomela muistuttaa, että myös vastaanottokeskuksissa sattuu ja tapahtuu. Usein tämä on olosuhteiden sanelemaa. ”Jos suomalaisia laitettaisiin yhteen paikkaan vastaavasti pariksi kuukaudeksi, ongelmia tulisi kyllä silloinkin.”

Tuomela ennakoi, että ongelmia saattaa syntyä siinä vaiheessa, kun turvapaikanhakijoita ryhdytään sijoittamaan vastaanottokeskuksista kuntiin. Jos kunnat pakotetaan ottamaan turvapaikanhakijoita, se on omiaan herättämään vastareaktioita.

Toisaalta lukuisien turvapaikanhakijoiden sijoittaminen samalle seudulle voisi johtaa nimenomaan jo Ruotsissa todeksi muuttuneisiin ongelmiin ja pahimmillaan ghettoutumiseen, mikä on huono ratkaisu.

”Turvapaikanhakijoiden sijoittelussa tulee olemaan haasteita. Ruotsi on varoittava esimerkki siitä, mihin tilanne voi pahimmillaan johtaa, eli sellaisten moniongelmaisten lähiökeskittymien syntymiseen, joita on vaikea hallita.”

Ruotsin poliisijohtaja Dan Eliasson sanoi keskiviikkoiltana Ruotsin televisiossa, että on huolissaan vastaanottokeskusten palojen ympärillä käydyn keskustelun sävystä.

Suomessa paikalliset poliisiyksiköt ovat kesän ja syksyn mittaan ampuneet oma-aloitteisesti alas hurjimpia ulkomaalaisten väitettyihin rikoksiin liittyneitä, sosiaalisessa mediassa velloneita huhuja.

”Toimintaympäristö se sosiaalinen mediakin on. Nopealla reagoinnilla siellä voisi ehkä välttää joidenkin tilanteiden kumuloitumista toisaalla”, Tuomela pohtii.

”Pidemmällä tähtäimellä poliisin toki pitää pystyä tarjoamaan paremmin palveluita tässäkin ympäristössä. Tiedotusta pitäisi ehkäpä yhä tehokkaammin suunnata tämäntyyppisiin asioihin”, Tuomela sanoo.

”Kääntöpuoli on näihin liittyvien asioiden uutisoinnissa usein se, että ääripäät löytävät niistä lisää kimmokkeita itselleen ja toiminnalleen.”

Tuomela korostaa, että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että turvapaikanhakijat saadaan kotoutettua ja heille kyetään heti alusta lähtien tekemään selväksi yhteiskuntamme normit ja säännöt.

”Toimettomuus, eikä sopeutumattomuus suomalaiseen yhteiskuntaan ole tietysti kenenkään etu. Tällaiset seikat ovat omiaan herättämään puolin ja toisin ei-toivottavaa kriittistä suhtautumista.