Kansan Uutiset: Professorin arvio: Kerjäläiset tai turvapaikanhakijat eivät murra Suomen taloutta

Kansan Uutiset: Professorin arvio: Kerjäläiset tai turvapaikanhakijat eivät murra Suomen taloutta 25.10.2015

Liikkuva väestö, pääosin Romaniasta ja Bulgariasta tulleet romanit, ovat suomalaisen yhteiskunnan kohtuullisen uusi huono-osaisten ryhmä. Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari.

– Paperittomat tai kerjäläiset ovat ihan koko järjestelmän pohjimmainen ryhmä, Saari sanoo.

– Samaan ryhmään lukeutuvat todennäköisesti tulevaisuudessa myös ne turvapaikanhakijat, jotka eivät pääse suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.

Saari painottaa, että nämä ihmiset ovat täällä riippumatta siitä, mitä heidän kohtalostaan ajatellaan, koska Euroopan sisämarkkinoilla ihmiset liikkuvat.

– Koska he eivät ole juuri nyt lähdössä pois, jotain pitää tehdä, hän toteaa.

Saari muistuttaa, että suomalaiselle sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle he ovat loppujen lopuksi pienen pieni rasite.

– Tällä hetkellä kokonaissosiaalimenot ovat 64 miljardia euroa. Pahimmillaankin maahanmuuttajien aiheuttama lyhytaikainen vaikutus on satoja miljoonia euroja, hän suhteuttaa.

Diakonissalaitos on päättänyt tarjota näille ihmisille joitain peruspalveluita, kuten mahdollisuuden peseytyä ja saada joitain terveyspalveluja.

Tuhansia asuntoja tyhjillään

Myös vaikutus työttömyyteen on pieni.

– Vaikka maahanmuuttajien määrä tuplaantuisi, sen kustannusvaikutus meidän normaaliin työttömyyteen nähden olisi marginaalinen, Saari sanoo.

Ongelman aiheuttaa kuitenkin se, että suomalaiset työmarkkinat eivät kykene ottamaan vastaan ihmisiä, joiden taidot eivät ole hyvät. Suomessa työllistyminen on paljon heikompaa kuin esimerkiksi Tanskassa, vaikka ihmisten osaamisen taso olisi sama.

– Meillä muodolliset vaatimukset ovat niin tiukat, Saari sanoo.

Niille, joita huolettaa asuntotilanteen kehittyminen, jos romaneille luvattaisiin lattiapinta-alaa, jolla nukkua, tai kun maahanmuuttajia tulee tuhansia, Saari muistuttaa, että Suomessa on satoja tuhansia asuntoja tyhjillään, Helsingissäkin kymmeniä tuhansia.

– Keskeinen ongelma on asuntomarkkinoitten yleinen toimimattomuus ja siihen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, hän toteaa.

Hallinto ja paniikki ongelmat

Taloudellisen kantokyvyn sijaan Saari löytää pari muuta vakavaa ongelmaa Suomen suhteesta maahanmuuttoon. Yksi niistä on hallinnollinen toimintakyky.

– Emme kerta kaikkiaan tällä hetkellä hallitsemaan maahanmuuttajien virtaa niin, että saisimme kotouttamispolun liikkeelle. Yksinkertaisesti emme juuri nyt pysty hallitsemaan näin isoja ihmismääriä.

Toinen ongelma on politiikka.

– Siihen tulee äkkiä niin sanottu moraalipaniikkiefekti. Jos on yksi tai kaksi raiskausta tai puurosta kieltäytyjää, nousee hyvin voimakas efekti, jonka mukaan politiikkaa muokataan.