Kansan Uutiset: Rasismia vastustavien tutkijoiden verkostossa yli sata jäsentä

Kansan Uutiset: Rasismia vastustavien tutkijoiden verkostossa yli sata jäsentä 15.10.2015

Suomeen on perustettu rasisminvastainen tutkijaverkosto, joka kyseenalaistaa ja purkaa rasismia ja rodullistamista Suomessa. Elokuussa perustettuun Raster-verkostoon kuuluu yli sata tutkijaa. Raster jatkaa aiemmin toimineen Rasmus-tutkijaverkoston toimintaa.

– Olimme pohtineet jo jonkin aikaa, miten me tutkijoina voimme toimia rasisminvastaisesti. Akateeminen julkaiseminen on hidas prosessi, jossa ei ole mahdollista reagoida kovin nopeasti päivänpolttaviin kysymyksiin. Julkaisut eivät myöskään tavoita kaikkia. Juuri nyt Suomessa on todellinen tilaus harkituille ja tietoon perustuville puheenvuoroille rodullistamiseen, rasismiin ja etnisyyteen liittyvistä kysymyksistä, kertoo Helsingin yliopiston nuorempi tutkija Saara Pellander, yksi verkoston perustajista.

Raster-verkosto järjestää tilaisuuksia ja tekee yhteistyötä rasisminvastaisten kansalaisjärjestöjen ja toimijoiden kanssa. Verkoston kautta voi tavoittaa rasismintutkimuksen asiantuntijoita Suomessa.

Ensimmäinen seminaari torstaina

Verkoston ensimmäinen seminaari on torstaina, 15.10. Tutkijoille suunnatussa päiväseminaarissa pohditaan muun muassa rasismin esiintymisen kiistämistä, etnistä aktivismia sekä ulkomaalaisten säilöönottoa.

Illalla järjestetään yleisötilaisuus kello 17.30–20 Helsingin yliopiston Svenska Social och Kommunalhögskolanin Festsal-luentosalissa osoitteessa Snellmaninkatu 12. Iltatilaisuuden panelisteina ovat toimittaja Koko Hubara, kirjoittaja-aktivisti Maryan Abdulkarim, monikulttuurisuus- ja taideasiantuntija ja kirjoittaja Ahmed Al-Nawas sekä tutkijat Veronika Honkasalo ja Kari Saari.

Tutkimustietoa blogissa

Raster-verkosto ylläpitää myös Rasismista ja rajoista – Maailma rasisminvastaisten tutkijoiden silmin -blogia . Syyskuussa avatussa blogissa tutkijat kommentoivat päivänpolttavia kysymyksiä tutkimustiedon valossa.

Blogissa Raster-tutkijat kritisoivat muun muassa sitä tapaa, jolla suomalainen media käsittelee siirtolaisuutta. Erityisesti ihmisten liikkeiden vertaaminen luonnonilmiöihin on Itä-Suomen yliopiston nuoremman tutkijan Mervi Leppäkorven mukaan ongelmallista:

”Siirtolaisista voi kirjoittaa yksilöinä ja kunnioittavasti, vaikka heidän tuleva oleskelulupastatuksensa ja sijoittumisensa Euroopassa ei ole vielä selvillä.”

Leppäkorpi haastaa kirjoittajia miettimään omia kirjoitus- ja ajattelutapojaan. ”Yksi tapa tarkastella tekstejä on jokaisen ’pakolaisen’ ja ’siirtolaisen’ korvaaminen suomalaisella vaihto-opiskelijalla. Puhuisinko samalla tavalla niistä, jotka näen kaltaisinani? Tulvivatko vaihto-opiskelijat syksyisin Berliiniin? Kun opiskelija Tukholmassa ei löydä asuntoa, onko kyseessä vaihto-opiskelijaongelma vai asuntopula?”, Leppäkorpi pohtii.