HS: Tutkija: Maahanmuuttajien kotouttamisessa epäonnistuttu Suomessa – Ruotsissa tehdään jo "etnistä profilointia"

Helsingin Sanomat: Tutkija: Maahanmuuttajien kotouttamisessa epäonnistuttu Suomessa – Ruotsissa tehdään jo "etnistä profilointia" 19.10.2015

Siirtolaisinstituutin tutkijan Ismo Söderlingin mukaan Suomessa on epäonnistuttu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen 2014 tekemän tutkimuksen mukaan kotouttamissuunnitelmilla on kohtuullisen pienin kustannuksin parannettu maahanmuuttajien asemaa.

Söderlingin mukaan nykyinen käytäntö ja lainsäädäntö eivät kuitenkaan pysy kehityksen perässä.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työllistäminen on osoittautunut vaikeaksi. Suomessa on päivitelty varsinkin somalialaisten heikkoa työllistymistä.

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli Irakissa syntyneiden 18–64-vuotiaiden keskuudessa 58 prosenttia vuonna 2012. Somaliassa syntyneiden ja Afganistanissa syntyneiden työttömyysaste oli 51 prosenttia. Muut tulevat kaukana perässä.

Söderling kehottaa Suomea ottamaan mallia Ruotsista, jossa on jo jossain määrin tehty "etnistä profilointia". Kun esimerkiksi syyrialaiset tunnetaan kovina yrittäjinä, heidän yrittäjyyttään kannattaa tukea.

Söderling ehdottaa yhtenä vaihtoehtona, että suuriin kaupunkeihin perustettaisiin suuria alueellisia kotouttamiskeskuksia.

"Sieltä alkaa kotouttamisen putki heti; tapojen ja lakien opettaminen, koulutus, kirjallisuuden ja kielen opiskelu. Sinne voidaan keskittää tulkkaus- ja lupa- sekä sosiaaliviranomaisten palvelut."

Akuuttiin ongelmaan kotouttamiskeskuksista ei olisi apua, sillä prosessi vaatisi muutoksia lainsäädäntöön.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisyksiköllä ei ole poppakonsteja tulijoiden työllistämiseksi. Ministeriön maahanmuuttojohtajan Kristina Stenmanin mukaan ensimmäinen tehtävä on kartoittaa myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osaaminen ja koulutus.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen peruskoulun jälkeen jää paljon huonommaksi kuin kantaväestöllä.

Suomessa ero kantaväestöön verrattuna on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa ja läntisissä maissa.

Kaikista Suomeen tulevista maahanmuuttajista puolet on perinteisesti tutkinto-opiskelijoita. Suuren ryhmän muodostavat myös työperäiset maahanmuuttajat ja heidän perheensä.

Perinteisesti pakolaisten osuus tulijajoukosta on ollut noin kymmenen prosenttia, tänä vuonna paljon enemmän.

Pakolaiset työllistyvät huonosti, koska he pakenevat sotaa ja sota on vienyt heiltä mahdollisuuden kouluttautua. Varsinkin Somaliasta tulevilla kotimaa on sekaisin, eivätkä koulut toimi.

Vuonna 2011 vain kymmenellä prosentilla Somaliasta tulleilla oli keskiasteen koulutus tai korkeakoulutus. Koulutustaso oli heillä kaikista kansalaisuuksista heikoin. Irakilaisilla vähintään keskiasteen koulutus oli 20 prosentilla.

Nyt Suomeen tulevissa irakilaisissa näyttää olevan eri ammattien taitajia, myös korkeasti koulutettuja. Tosin on mahdollista, että tulijoilla on myös väärennettyjä tutkintotodistuksia.

Euroopan muuttoliikeverkoston raportin mukaan korkeasti koulutettuja tulee kolmansista maista Suomeen varsin vähän.

Tilastokeskuksen tiettynä poikkileikkausvuonna esittämät työttömyysluvut kertovat vain maahanmuuttajien tuloperusteista, sanoo kehittämispäällikkö Annika Forsander työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hänen mukaansa eri kansalaisuuksien työllistymistä pitää tutkia pitkällä, esimerkiksi kymmenen vuoden tähtäimellä. Silloin pakolaisten ja muista syistä tulleiden erot heikkenevät pikku hiljaa.

"Sisäinen heterogeenisuus kansalaisuuden sisällä on suurempi kuin niiden välillä."

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Stenman sanoo, että vuoden 2011 tilastossa irakilaisten ja somalialaisten korkea työttömyysaste selittyy myös sillä, että sitä edeltävinä vuosina näistä maista tuli erittäin paljon väkeä Suomeen. Työllisyys paranee maassaoloajan myötä.

Stenman muistuttaa, että Somaliaan on kohdistunut 1990-luvulta asti kielteisiä asenteita. "Silloin Suomeen tuli korkeakoulutettuja, mutta hekään eivät päässeet työelämään."

Stenmanin mukaan työkokeilupaikkojen lisääminen ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen voisivat olla hyviä keinoja saada tulijoita työelämään. Ulkomaalaistaustaiset työllisten määrä on kasvanut eniten siivousalalla. Suomen kielen taidon puute kuitenkin vaikeuttaa työllistymistä, vaikka monessa työpaikassa kieli onkin englanti.

"Pitäisi hakea malleja, joilla voidaan saada tietty peruskielitaito. Yhdistetään kielikoulutus ja ammatillinen koulutus eli kosketus työelämään", Stenman pohtii.