Yle: Maahanmuuttokeskustelu on aiheuttamassa kanteluiden vyöryn Julkisen sanan neuvostoon

Yle: Maahanmuuttokeskustelu on aiheuttamassa kanteluiden vyöryn Julkisen sanan neuvostoon 19.10.2015

Lokakuun puoliväliin mennessä kanteluita on tullut yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. Osa kantelijoista vaatii keskustelupalstoille sananvapautta. Mediatutkijan mielestä vihapuhe vain lisääntyy, jos uutisten kommentointia rajoitetaan.

Maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin liittyvä uutisointi ja nettikeskustelu on aiheuttamassa kanteluiden vyöryn Julkisen sanan neuvostoon (JSN).

Neuvostoon on tullut lokakuun puoliväliin mennessä 347 kantelua, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Vielä ei tarkkaan tiedetä, kuinka moni kanteluista liittyy maahanmuuttoon.

JSN:n valmistelevan sihteerin Nenne Hallmanin mukaan osassa kanteluista käy ilmi, ettei sananvapauteen liittyvää lakia tunneta.

– Jotkut kantelijat luulevat, että tiedotusvälineet jättävät järjestelmällisesti julkaisematta tietynlaisia mielipiteitä. Todellisuudessa mielipidettä ei julkaista, jos se rikkoo sananvapautta koskevaa lakia, Hallman sanoo.

Hallmanin mukaan osa maahanmuuttoa koskevista kanteluista saattaa olla niin sanottua trollausta, eli tahallista nettihäiriköintiä.

Kolmenlaisia kanteluita

JSN saa maahanmuutosta pääasiassa kolmenlaisia kanteluita.

Osa vaatii oikeuttaan sananvapauteen. Osa taas kokee joidenkin toimittajien ja nettikeskustelijoiden kommenttien loukkaavan ihmisarvoa. Kanteluita on tehty myös turvapaikanhakijoista käytetyistä termeistä.

Viimeksi neuvosto käsitteli aihetta elokuussa. MTV3 Katsomon verkkosivuilla ollut Enbuske & Linnanahde Crew -tv-ohjelman mainosteksti "Miksi somali raiskaa?" sai neuvostolta langettavan päätöksen.

Neuvosto kertoo uusista, maahanmuuttokeskusteluun liittyvistä ratkaisuistaan tänä syksynä ja ensi vuoden alussa.

Sananvapauden rajat venyvät

Sananvapauden rajoja venytetään erityisesti pienissä nettiyhteisöissä, jossa samanmieliset keskustelevat, kertoo mediatutkija Elina Noppari Tampereen yliopistosta.

– Jos omassa yhteisössä voimakas kielenkäyttö palkitaan, keskustelijat eivät tunnista enää vihapuhetta tai rasisimia puheessaan, Noppari sanoo.

Alkusyksystä monet valtamedian uutissivustot yrittivät hillitä maahanmuuttokeskustelua rajoittamalla uutisten kommentointia. Nopparin mielestä kommentoinnin rajoittaminen on voinut kärjistää keskustelua.

– Jos jokin paikka suljetaan, keskustelu etsii vain toisen paikan ja kärjistyy, Noppari toteaa.

Vaihtoehtoiset julkaisut hämärtävät sallitun rajaa

Oman lusikkansa soppaan lisäävät vaihtoehtoiset verkkojulkaisut.

– Journalismiksi tekeytyvät verkkojulkaisut ottavat tiettyjä toimintatapoja perinteiseltä medialta pönkittääkseen omaa uskottavuuttaan. Ne voivat sekoittaa ihmisten ajatuksia siitä, mitä julkisuudessa voi sanoa sananvapauden rajoissa, Noppari toteaa.

Vihapuheen hyväksymisessä on se vaara, että sananvapaus kaventuu ja keskustelu tyrehtyy.

– Tutkijat tai asiantuntijat eivät välttämättä ryhdy keskustelemaan maahanmuutosta, jos he saavat siitä runsaasti kielteistä palautetta, Noppari sanoo.

Vastapuolen vaientaminen on yksi vihapuheen pyrkimyksistä. Jotta se ei onnistuisi, rasismin tila julkisessa keskustelussa täytyy tehdä ahtaaksi.

– Parasta olisi, jos asioista pystyttäisiin keskustelemaan ilman vahvoja kärjistyksiä. Mitä avoimemmin ja laajemmin perinteinen media käsittelee esimerkiksi turvapaikanhakijoihin liittyviä ongelmia, sitä vähemmän jää tilaa epäillä valtamediaa, Noppari sanoo.

Nopparin mukaan median tärkeä tehtävä on kovien faktojen kertominen.

– Faktoilla voi kumota tunnepitoisia argumentteja, Noppari toteaa.

Ylen kanavilla vietetään Sananvapausviikkoa 19.–25. lokakuuta.