HS: Suomalaisen työn liitto: Maahanmuuttajat luovat uutta suomalaista työtä

Helsingin Sanomat: Suomalaisen työn liitto: Maahanmuuttajat luovat uutta suomalaista työtä 23.10.2015

Yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, millaisena työskentely- ja asuinmaana Suomea pidetään ja ilman maahanmuuttajia talouden heikkenemistä on vaikeampi pysäyttää, kirjoittaa Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Vieraskynä-palstalla.



Mitä yhteistä on Stockmannilla, Finlaysonilla ja Hackmanilla? Kaikki kolme ovat perinteisiä suomalaisia yrityksiä – ja maahanmuuttajien perustamia. Ne ovat myös esimerkkejä siitä, että ihmisten liikkumisesta on aina versonut jotain uutta.

Samaan aikaan kun maahanmuuttajat ovat perustaneet tänne yrityksiä, monet suomalaiset ovat lähteneet muualle. Runsaat sata vuotta sitten suomalaiset lähtivät sankoin joukoin Yhdysvaltoihin paremman tulevaisuuden toivossa. Sotavuosina lähetimme lapsiamme sotaa pakoon Ruotsiin, ja 1960–1970-luvuilla sadattuhannet lähtivät sinne työn perässä.

Historiaan perehtyminen auttaa asettumaan muiden asemaan ja keskustelemaan maahanmuutosta.

Vaikeassa taloustilanteessa on inhimillistä ajatella, että meidän pitäisi järjestää ensin omat asiamme kuntoon. Meillä ei silti ole varaa käpertyä kuoreemme. Suomen on tulevaisuudessakin oltava kiinnostava kohde maahanmuuttajille.

Pakolaisten auttaminen on inhimillisen hädän kohtaamista. Samalla kun täytämme tämän velvollisuutemme, meidän on rohkaistava uusia opiskelijoita, työntekijöitä ja yrittäjiä saapumaan Suomeen. Tämän syksyn pakolaiskeskustelu ei ole omiaan luomaan avointa kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Ilman maahanmuuttajia Suomen talouden heikkenemistä on entistä vaikeampi pysäyttää. Työvoimapula vaivaa jo nyt monia aloja. Rakenteellisen työttömyyden takia työmarkkinoilla on paradoksinen tilanne: vaikka maassamme on lähes 400 000 työtöntä, kaikilla aloilla ei ole tarpeeksi työntekijöitä.

Kansainvälinen konsultointiyritys Boston Consulting Group on arvioinut, että Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 400 000 henkilötyövuotta lisää.

Jos nykyinen kehitys jatkuu, vuonna 2030 Suomessa on 104 huollettavaa jokaista sataa työntekijää kohti. Tämän epäsuhdan paikkaamiseksi tarvitaan selvästi nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Sen avulla voimme lisätä työn tarjontaa ja yrittäjyyttä sekä tehdä suomalaisesta työstä kansainvälisempää.

Suomessa asuu moniin muihin maihin verrattuna vähän ulkomaan kansalaisia. Heitä on noin neljä prosenttia koko väestöstä. Suurin osa Suomeen pysyvästi muuttaneista on EU:n kansalaisia. Yleisimmät syyt Suomeen muutolle ovat perhe, opiskelu ja työ.

Suomea ei pidetä erityisen houkuttelevana työskentelymaana: kansainvälisessä vertailussa Suomi on vasta sijalla 20 muiden Pohjoismaiden takana. Syitä on monia, kovista kielitaitovaatimuksista alkaen. Emme myöskään pidä riittävästi kiinni täällä opiskelleista ulkomaalaisista.

Maahanmuuttajilla on merkitystä elinkeinoelämälle paitsi työntekijöinä myös yrittäjinä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajat perustavat useammin yrityksiä kuin syntyperäiset suomalaiset.

Ilmiö on kansainvälinen: Yhdysvalloissa siirtolaiset perustavat yrityksiä kaksi kertaa enemmän kuin syntyperäiset yhdysvaltalaiset. Yhtenä syynä tähän tosin on se, että maahanmuuttajat ovat muuta väestöä heikommassa asemassa työmarkkinoilla.

Suomalaisen työelämän tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että Suomi on houkutteleva yhteiskunta. Globaalisaation kaudella valtioiden rajat ylittäviä työelämän muutosvoimia on mahdotonta pysäyttää. Tässä maailmassa valttikortteja ovat avoimuus ja herkkyys muutoksille.

Ihmisten liikkuminen luo tärkeitä verkostoja ja innovaatiota, piristää elinkeinoelämää ja lisää yhteiskunnan monimuotoisuutta.

Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka tekevät työtä, perustavat yrityksiä, luovat lisää työpaikkoja ja kartuttavat verokertymää. Kaikkien panosta tarvitaan, oli syy Suomeen saapumiseen mikä tahansa.

On meistä kiinni, nähdäänkö Suomi maana, jossa kaikkialta tulleet ihmiset voivat tehdä työtä ja elää hyvää elämää vai pidetäänkö Suomea muuhun maailmaan epäluuloisesti suhtautuvana umpiona.

Yhteiskunnan yleinen ilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, kokeeko ihminen olevansa tervetullut koko yhteiskuntaan, ei vain työyhteisöön. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suhtaudumme pakolaisiin.

Tero Lausala
Kirjoittaja on Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja.