Yle: Yle selvitti: maahanmuuttajamies työllistyy hyvin – naiseen verrattuna

Yle: Yle selvitti: maahanmuuttajamies työllistyy hyvin – naiseen verrattuna 24.10.2015

Afrikasta Suomeen tulee sekä heikosti että hyvin työllistyviä ryhmiä. Konfliktialueilta Suomeen muuttavilla naisilla on suurin riski jäädä työttömiksi pitkäksi aikaa. Yle selvitti Lähi-Idästä ja Afrikasta Suomeen 2000-luvulla muuttaneiden ihmisten työllistymistä kymmenen vuoden ajalta.

Vain joka kymmenes somalinaisista on töissä kymmenen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta somalimiehistä jo puolet. Eteläisestä Afrikasta tulevat sen sijaan työllistyvät jo kahdessa vuodessa lähes yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset keskimäärin.

Tiedot perustuvat tilastokeskuksen rekisteritietoihin, joita Yle tutki yhdessä Pellervon taloustutkimuksen erikoistutkijan Signe Jauhiaisen kanssa.

Silmiinpistävää tilastoissa on nimenomaan naisten heikko työllistyminen miehiin verrattuna. Somalinaisten lisäksi myös kurdien ja muiden Lähi-Idästä tulevien naisten työllistyminen oli heikkoa.

Naisten työllisyysaste jää useimmissa tutkituissa ryhmissä 10–30 prosenttiyksikköä jälkeen samoista maista tulleiden miesten luvuista. Kantaväestöön verrattuna ero on huomattavan suuri: vuonna 2010 suomalaismiesten työllisyysaste oli 68,7 ja naisten 66,9 prosenttia.

– Naisten työssäkäynti on suurin piirtein kaikkialla maailmassa harvinaisempaa kuin Suomessa. Suurimmassa osassa maita ja kulttuureja naisilla on huomattavasti pienempi rooli työmarkkinoilla. Tästä syystä vie aikaa integroitua suomalaiseen tapaan, jossa sekä miehet että naiset käyvät töissä, analysoi Signe Jauhiainen.

Nimenomaan työllisyyden jääminen alhaiselle tasolle pitkän Suomessa oleskelun jälkeen erottaa naisia miehistä.

Näyttää siltä, että suuri joukko Somaliasta ja Lähi-idästä tulevista naisista jäi elämään joko miehensä tulojen tai tulonsiirtojen varassa. Samalla he jäivät työelämässä tapahtuvan kielen oppimisen ja muun kotoutumisen ulkopuolelle.

Työnantaja ei pelkää mustaa miestä

Sukupuolen lisäksi työllistymiseen vaikuttaa lähtöalue. Konfliktien keskeltä tulevat kuten kurdit ja somalit työllistyivät heikoiten.

– Nämä ryhmät tulevat vaikeista oloista, esimerkiksi koulunkäynti on voinut olla hyvin vähäistä lähtömaassa. Koulutuksen, kielitaidon ja ammatin hankkiminen voi kestää kauan. Perheissä on usein paljon lapsia, mikä johtaa siihen, että naiset ovat pidempiä aikoja kotona, Jauhiainen sanoo.

Parhaiten työmarkkinoilla menestyivät eteläisestä Afrikasta vuosina 2005 ja 2006 tulleet miehet, joista lähes 70 prosenttia oli töissä jo kaksi vuotta Suomeen tulon jälkeen. Myös vuosina 2000 ja 2001 samalta alueelta tulleet ihmiset, sekä miehet että naiset, työllistyivät hyvin.

– Eteläisestä Afrikasta tulevista ihmisistä osa tulee työhön Suomeen, osa opiskelemaan, mikä vaikuttaa siihen, että heti muuton jälkeen ollaan työssä.

Tältä alueelta muuttaa selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Moni tulija osaa myös englantia, Jauhiainen erittelee työllistymistä edistäviä tekijöitä.

Vaikka somalia ja kurdia äidinkielenään puhuvien miesten työllisyys oli heikompaa kuin eteläisestä Afrikasta tulevien miesten, oli suunta kuitenkin parempaan päin.

Somalimiehistä joka viides oli löytänyt töitä viiden vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta kymmenen vuoden jälkeen joka toinen. Näyttää siltä, että miehet eivät luopuneet töiden etsimisestä useiden vuosien työttömyyden jälkeenkään.

– Suomen kielen taito, koulutus ja verkostot karttuvat Suomessa asutun ajan myötä. Nämä kaikki helpottavat työllistymistä, sanoo Jauhiainen.

Lama potki maahanmuuttajia pois töistä

Mikään maahanmuuttajaryhmä ei näytä olleen suojassa talouden taantumalta. Lähes kaikkien tutkittujen ryhmien työllisyydessä tapahtui notkahdus vuonna 2009. Työllisyyden kasvu joko hidastui tai työllisyys heikkeni.

– Heikkoina taloudellisina aikoina heikommassa asemassa työmarkkinoilla olevien ryhmien, esimerkiksi juuri maahanmuuttajien, työllisyys heikkenee.

Jauhiainen muistuttaa myös, että vuosina 2000–2006 Suomeen tulleet maahanmuuttajat pääsivät nauttimaan tilanteesta, jossa Suomen talous kasvoi.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tulevat ihmiset kohtaavat puolestaan matalan kasvun heikentämät työmarkkinat. Tämän vuoksi jutun lähdeaineistona käytettyjä työllisyyslukuja ei voi suoraan käyttää ennusteena tulevasta kehityksestä.