Helsingin Sanomat: Anna-Stina Nykänen: Voisiko Suomesta tulla maahanmuuton mallimaa? 15.10.2015
Pitäisikö kerran elämässä yrittää visioida? Aloitan rohkeasti: Entä jos Suomi onnistuisikin pakolaisten kotouttamisessa paremmin kuin Ruotsi? Jos meistä tulisikin maahanmuuton mallimaa? Vau!
Maahanmuutto ei ole kyllä Ruotsissakaan sujunut ongelmitta. Mutta, hei, mehän olemmekin erilainen maa.
Suomessa ei osata toivottaa tulijoita tervetulleiksi niin kuin Ruotsissa. Tukholman yliopiston professori Anu Koivunen, joka tutkii nyt Suomessa demokratian historiaa, ruoskii Apu-lehden kolumnissaan suomalaisia juuttumisesta uhrin rooliin. Ruotsi pitää velvollisuutenaan auttaa ja olla moraalin vartija. Suomi on hyvinvointivaltio mutta vetää silti yhä uhrin roolia.
Ehkä uhrin roolin voisi kääntää hyväksi. Tässä visiossa uhrius onkin voimavara.
Uhrin roolissa on helppo samastua hätää kärsiviin. Uhrisuomalaisille on tärkeää tietää, onko tulija oikeasti kokenut kovia ja ettei hän etsi helppoa elämää.
Helppoa elämää täällä ei ole tarjolla kenellekään, ei edes rikkaille. Hekin tuntevat olevansa uhreja ja muuttavat pois. Nyt huippututkijatkin pakenevat, uhreja hekin.
Väki vähenee, tarvitaan tekeviä käsiä. Kenelle suomalaisuhrilainen kansa avaa oven ja antaa tilaa?
Tulijan pitäisi olla 1) hätää kärsimässä ja 2) kova tekemään töitä. Silloin hän voi olla koulutettu tai kouluttamaton, rikas tai köyhä, nainen tai mies. Uhrisuomalainen on valmis auttamaan hänet alkuun, mutta vain alkuun. Koska kovalla työllä mekin olemme hyvinvoinnin hankkineet. Enemmistö ei kyllä ole itse kokenut kovia, emmekä ole erityisen ahkeria, mutta rooli pitää.
Toki uhrisuomalainen sanoo, että tänne saavat tulla hienot ihmiset: lahjakkaat urheilijat, nörtit ja taiteilijat. He herättävät kuitenkin kateutta. Ulkomaista rahaakin vieroksutaan.
Ahkerien ja hätää kärsineiden kanssa voisimme onnistua. Suomi ei ole samalla tavalla luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Jos tänne tulee hyväksytyksi, voi ehkä päästä sisään ihan toisella tavalla – integroitua.
Sanotaan, että suomalaiset ovat ujoja ja varautuneita, mutta heistä voi saada todellisen ystävän.
Voisiko fantasia toteutua? Voisiko Suomesta tulla kotouttamisen mallimaa?
Sitä eivät ratkaise ne suomalaiset, jotka ovat luontevia maailmankansalaisia. Eivät myöskään rasistit. Ratkaisevaa on, miten suuri uhrisuomalaisten enemmistö näkee roolinsa.
Anna-Stina Nykänen
Kirjoittaja on featuretoimituksen toimittaja.