Uusi Suomi: Maahanmuuttovirasto selittää kielteisiä päätöksiä: ”Turvapaikanhakijoiden profiili muuttui”

Uusi Suomi: Maahanmuuttovirasto selittää kielteisiä päätöksiä: ”Turvapaikanhakijoiden profiili muuttui” 5.9.2016
Maahanmuuttoviraston tiedote: Päätöksenteon lähtökohta: Kansainvälistä suojelua niille, jotka sitä tarvitsevat

Maahanmuuttovirasto vastaa tiedotteessaan viikonloppuna Helsingin Sanomien jutusta alkaneeseen keskusteluun viraston päätösten laadusta ja oikeellisuudesta.

– Julkisuudessa on väitetty muun muassa, että Maahanmuuttovirasto tekisi tarkoitushakuisesti kielteisiä päätöksiä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kielteiset päätökset ovat lisääntyneet muun muassa siksi, että virastossa on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota hakijoiden kertomusten uskottavuuteen, sisäisen paon mahdollisuuteen ja kansainvälisen suojelun poissuljentaan rikollisilta. Taustalla on turvapaikkapäätöksenteon kansainvälinen vertailu, johon hallitus velvoitti viraston turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassaan, Maahanmuuttoviraston tiedotteessa vastataan.

– Maahanmuuttovirasto on havainnut, että turvapaikanhakijamäärän kasvettua myös hakijaprofiili on muuttunut aiemmista vuosista. Aiempaa useammalla ei ole ollut perusteita kansainväliseen suojeluun. Suuri osa kesällä kielteisen päätöksen saaneista irakilaisista on kotoisin Bagdadista, samoin kuin hakemuksensa itse peruuttaneista ja vapaaehtoisesti kotiin palanneista, virasto myös kertoo.

Maahanmuuttoviraston mukaan maalinjaukset ovat oikeudellisia arvioita, joihin ei voi poliittisesti vaikuttaa. Julkisessa keskustelussa kritiikin kohteena on ollut se, että Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin voidaan uuden linjauksen perusteella palauttaa ihmisiä.

– Julkisuudessa on moitittu Maahanmuuttoviraston päätöksiä vääriksi. Moitteelle ei ole faktapohjaa, sillä tänä vuonna viraston turvapaikkapäätöksistä vain alle kaksi prosenttia (2 %) on kumoutunut hallinto-oikeuksissa laintulkinta- tai menettelytapavirheen vuoksi, virasto myös puolustautuu.

Maahanmuuttoviraston työntekijät avautuivat sunnuntaina Helsingin Sanomissa siitä, että liian kova kiire ja koettu poliittinen paine ovat vaikuttaneet Maahanmuuttoviraston toimintaan.

______________________

Maahanmuuttoviraston tiedote: Päätöksenteon lähtökohta: Kansainvälistä suojelua niille, jotka sitä tarvitsevat

Maahanmuuttoviraston tehtävänä on selvittää, ketkä turvapaikanhakijoista ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa. Kaikki Suomeen tulleet turvapaikanhakijat eivät ole.

Viikonvaihteessa on käyty keskustelua Maahanmuuttoviraston päätösten laadusta ja oikeellisuudesta. Kritiikin kohteena on ollut viraston linjaus siitä, että Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin voidaan palauttaa. Kielteiset päätökset on usein koettu epäinhimillisiksi ja päätösten perusteita on kyseenalaistettu.

Julkisuudessa on väitetty muun muassa, että Maahanmuuttovirasto tekisi tarkoitushakuisesti kielteisiä päätöksiä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kielteiset päätökset ovat lisääntyneet muun muassa siksi, että virastossa on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota hakijoiden kertomusten uskottavuuteen, sisäisen paon mahdollisuuteen ja kansainvälisen suojelun poissuljentaan rikollisilta. Taustalla on turvapaikkapäätöksenteon kansainvälinen vertailu, johon hallitus velvoitti viraston turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassaan.

Maahanmuuttovirasto on havainnut, että turvapaikanhakijamäärän kasvettua myös hakijaprofiili on muuttunut aiemmista vuosista. Aiempaa useammalla ei ole ollut perusteita kansainväliseen suojeluun. Suuri osa kesällä kielteisen päätöksen saaneista irakilaisista on kotoisin Bagdadista, samoin kuin hakemuksensa itse peruuttaneista ja vapaaehtoisesti kotiin palanneista.

Kaikki viraston sisäinen ohjaus turvapaikkapäätöksiä tekeville ylitarkastajille tähtää siihen, että he pystyvät tekemään oikeita päätöksiä: tunnistamaan turvapaikanhakijoiden joukosta ne, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa, ja ne, joiden kohdalla edellytykset eivät täyty.

Maalinjaus on oikeudellinen arvio, johon ei voi vaikuttaa poliittisesti

Julkisuudessa on jäänyt epäselväksi, mikä on maalinjaus ja mihin se perustuu.

Maahanmuuttoviraston maalinjaus on oikeudellinen arvio siitä, voidaanko turvapaikanhakijoita, joilla ei ole yksilöllisiä perusteita, palauttaa kotiseuduilleen. Maalinjauksessa otetaan kantaa siihen, onko lähtömaissa toissijaisen suojelun alueita, joille ketään ei voida palauttaa.

Maahanmuuttovirasto tekee oikeudelliset arviot eli maalinjaukset itsenäisesti, ajantasaisen lähtömaatiedon perusteella ja huomioiden tuomioistuinten päätökset – mukaan luettuna Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen tekemät päätökset.

Koska maalinjauksissa kyse on nimenomaan oikeudellisesta arviosta, niitä ja niihin pohjautuvaa päätöksentekoa ei voida ohjata poliittisesti.

Tuomioistuimista Irak- ja Somalia-linjauksia tukevia päätöksiä

Julkisuudessa on moitittu Maahanmuuttoviraston päätöksiä vääriksi. Moitteelle ei ole faktapohjaa, sillä tänä vuonna viraston turvapaikkapäätöksistä vain alle kaksi prosenttia (2 %) on kumoutunut hallinto-oikeuksissa laintulkinta- tai menettelytapavirheen vuoksi.

Helsingin hallinto-oikeuden tuoreet päätökset vahvistavat Maahanmuuttoviraston linjauksia: Bagdadiin voidaan palauttaa sunneja ja shiiat voivat paeta sisäisesti Etelä-Irakiin. Myös Somaliaa koskevia, viraston linjausta tukevia päätöksiä on jo saatu. Suuri osa tämän vuoden päätöksistämme tehdyistä valituksista on kuitenkin vielä käsittelemättä Helsingin hallinto-oikeudessa.

Tuoreen Ruotsia koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksen mukaan Irakiin voidaan palauttaa turvapaikanhakijoita, joilla ei ole yksilöllisiä perusteita saada turvapaikkaa tai toissijaista suojelua.

Irakin tilanne on epävakaa ja esimerkiksi Mosulin ja Fallujan tilanne on kehittynyt kesän aikana huonompaan suuntaan. Se otetaan tällä hetkellä lähtömaatietona huomioon turvapaikkapäätöksiä tehtäessä. Jokainen turvapaikkapäätös tehdään aina yksilöllisesti, senhetkisen tilanteen ja lähtömaatiedon mukaan. Toisin sanoen jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla katsotaan erikseen, saako juuri tämän henkilö suojelua ja voiko juuri tämä henkilöä palata kotimaahansa juuri nyt.

Avoin keskustelu on hyvästä, muttei helppoa

Turvapaikka-asiat ovat omiaan herättämään tunteita. Avoin keskustelu on tätä päivää ja valtion viraston toiminnan kritisoiminen on demokraattisen yhteiskunnan merkki. Me Maahanmuuttovirastossa olemme valmiit avoimeen vuorovaikutukseen, vaikka ulkomaalaislainsäädännön mutkikkuus ei ole mikään helpoin asia avattavaksi.

– Otamme myös vakavasti signaalin siitä, että sisäinen keskustelukulttuurimme ei selvästi ole vielä riittävän avoin. Tähän asiaan tartutaan heti. Ensi töiksemme haluamme kartoittaa koko henkilöstön tuntoja Helsingin Sanomien Sunnuntai-jutusta ja sen taustalla piilevistä asioista, toteaa ylijohtaja Jaana Vuorio.