HS: Töille ei löydy tekijöitä, väittää Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen: ”Osaavien työntekijöiden pula vaivaa ympäri Suomea”

Helsingin Sanomat: Töille ei löydy tekijöitä, väittää Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen: ”Osaavien työntekijöiden pula vaivaa ympäri Suomea” 16.1.2018

EDUSKUNNAN säätämän työttömyysturvan aktiivimallin innoittamana Suomessa käydään parhaillaan intohimoista keskustelua siitä, miten työttömyyttä voisi vähentää.

Keskustelua on vauhdittanut tieto, ettei edes talouskasvu ole alentanut toivotulla tavalla työttömyyttä, vaikka samaan aikaan työnantajat valittavat työvoimapulaa.

Suomen suurimman henkilöstöpalveluyrityksen Baronan vuoden alussa nimitetty toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on seurannut keskustelua kriittisin mielin.

Hän on aitiopaikalla seuraamassa työn ja työnhakijoiden kohtaamista, sillä Barona välitti viime vuonna uuden työpaikan yli 30 000 työntekijälle, joista uuteen työhön koulutettuja oli noin 3 500 ihmistä.

YHTIÖÖN on kertynyt paljon tietoa siitä, miksi työ ja työnhakijat eivät usein kohtaa.

Vanhala-Harmanen pitää vaarallisena, että etenkin viimeaikaisessa keskustelussa tuppaa unohtumaan se, kuinka paljon työpaikkoja jää täyttämättä.

”Hirveästi puhutaan työttömyydestä, mutta pitäisi olla huolissaan myös avoimista työpaikoista, jotka eivät täyty. Jos emme saa näitä paikkoja täytettyä, se tarkoittaa, että talouskasvu hidastuu ja pysähtyy. Ja jos kasvu pysähtyy, se vaikuttaa kaikkiin muun muassa verotulojen vähenemisenä.”

Mitkä ovat Vanhala-Harmasen neuvot, jotta edes tarjolla oleviin työpaikkoihin löytyisi työntekijöitä?

Hänen mukaansa keskeisin ongelma eivät ole suinkaan jäykästi kotiseuduiltaan lähtevät suomalaiset vaan se, että ihmiset eivät yksinkertaisesti osaa taitoja, joita yritykset hakevat.

”Meillä on 30 toimistoa eri puolilla Suomea, ja olemme huomanneet, että osaavien työntekijöiden pula vaivaa ihan ympäri Suomea. Jos Joensuussa on pula metallialan osaajista, niin Kajaanissa töitä olisi tarjolla ateriapalveluiden ammattilaisille, mutta näitä osaajia ei ole vapaana missään.”

Tämän takia hänen mukaansa kaikkein olennaisinta on oikeanlainen koulutus ja uudelleenkoulutus ihan miten tahansa hankittuna.

”Meidän pitää tässä herätä siihen, että on mietittävä koulutuspolitiikka ihan uusiksi työelämän nopean muuttumisen takia. Niin, että ihmisiä koulutetaan työuran aikana useita kertoja. Täsmäkoulutus on tässä ihan avainasemassa.”

Hänen mukaansa työnantajatkin ovat heränneet siihen, että nykyisiä työntekijöitä pitää todellakin kouluttaa, koska osaavaa työvoimaa ei ole helposti saatavilla työmarkkinoilta.

BARONAAN Vanhala-Harmanen tuli rekrytointiyhtiö Opteamin toimitusjohtajan paikalta, kun Barona osti Opteamin noin vuosi sitten.

Opteamissa kehitettiin Metallimestari-koulutus, jossa oppilaitoksilta tilataan täsmäkoulutusta töihin, joista on pulaa.

Opteam toteutti viime vuonna Uudenkaupungin autotehtaan kumppanina yli 2 000 työntekijän rekrytoinnin. Tässä projektissa hyödynnettiin myös täsmäkoulutusta, mikä mahdollisti monen kokemattoman ja muualta muuttaneen työllistymisen.

VANHALA-HARMANEN myös päästäisi EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät nykyistä helpommin Suomeen töihin.

”Me olemme huomanneet, että suomalaiset työpaikat palkkaavat aivan ensijaisesti suomalaisia työntekijöitä, mutta kun osaajia ei ole. Kaikille suomalaisille on parempi, että yritykset saavat töihin vaikka sitten ulkomailta tulleen ammattilaisen”, Vanhala-Harmanen sanoo.

”Eikö Lappiinkin kannata rekrytoida mieluummin työntekijät ulkomailta kuin lopettaa Lapin matkailubisnes, jos Suomesta ei työntekijöitä Lapin sesonkiin löydy?”

VANHALA-HARMANEN näyttää tilastoa siitä, millaisiin töihin ulkomaalaiset ovat tulleet Ruotsissa suurelta osin siksi, ettei Ruotsissa ole ollut halukkaita tai osaavia työntekijöitä.

Ruotsissa ei ole ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa eli samanlaisia esteitä palkata EU:n ulkopuolelta työntekijöitä kuin Suomessa.

Tilaston mukaan viime vuonna Ruotsiin tuli EU:n ulkopuolelta 3 756 it-arkkitehtiä tai systeemianalyytikkoa. Toiseksi eniten saapui marjanpoimijoita ja kolmanneksi eniten erilaisia insinöörejä. Neljäntenä listalla olivat kokit ja viidentenä pikaruokaravintoloiden työntekijät.

SUOMESSA lista olisi todennäköisesti hyvin samanlainen, vaikka tarveharkinnasta luovuttaisiinkin, hän sanoo.

Pulaa on nimenomaan uudenlaisista tietotekniikan osaajista ja tekijöistä töihin, jotka ovat fyysisesti rankkoja mutta palkkatasoltaan varsin alhaisia, kuten kokkien tai marjanpoimijoiden työt.

Pulaa ei ole osaamisesta, jonka tietokoneet voivat korvata, kuten monet toimistotyöt.

Työntekijöitä tarvitaan kehittyneissäkin maissa tietotekniikan lisäksi lisää moninaisissa kohtaamisammateissa kuten hoitotyössä, elämysteollisuudessa, luovilla aloilla ja vaikkapa esimiehinä.

TUKIMAAILMASTA Vanhala-Harmanen kehuu uutta liikkuvuus­avustusta, jota saa työtuloista riippumatta 700 euroa enintään 60 päivän ajan, jos muuttaa toiselle paikkakunnalle töihin.

Hänen mielestään muuttajien vuokratukea pitäisi nostaa nykyisestä, koska asuminen on yleensä iso ongelma, kun muuttaa kasvukeskuksiin töihin.

”Työstä työhön on helpompi työllistyä kuin työttömänä. Voi olla, että kun käyt vuoden tai pari toisella paikkakunnalla töissä, se voi olla syy, miksi saatkin joskus töitä omalta asuinpaikkakunnaltasi.”