HS: Ulkomailta saapui viime vuonna Suomeen yli 1 300 hyväpalkkaista erityisasiantuntijaa – se ei riitä, sanoo hallitus

Helsingin Sanomat: Ulkomailta saapui viime vuonna Suomeen yli 1 300 hyväpalkkaista erityisasiantuntijaa – se ei riitä, sanoo hallitus 3.1.2017

Asiantuntijat toivovat, että pian julkistettava maahanmuuttopoliittinen ohjelma sisältäisi konkreettisia tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi työperäisen maahanmuuton määrään.

SUOMEN työmarkkinoille tuli viime vuonna Euroopan ulkopuolelta poikkeuksellisen paljon hyväpalkkaisia erityisasiantuntijoita.

Erityisasiantuntijoiden ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin tammi–marraskuussa 1 300 hakijalle, mikä on peräti 28 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Selvä enemmistö saapuu Intiasta, pienempiä määriä esimerkiksi Venäjältä ja Yhdysvalloista.

Tulijat ovat tyypillisesti 18–34-vuotiaita miehiä. Tulijoista 80 prosenttia työskentelee it-alalla. Yleisimpiä nimikkeitä ovat tietotekniikan insinööri, ohjelmoija ja pelisuunnittelija. Ulkomailta tulee Suomeen myös jonkin verran lääkäreitä.

Suunta oli sama tarveharkintaa edellyttävillä suorittavan työn huonopalkkaisemmilla aloilla.

TE-TOIMISTOT tekivät viime vuoden tammi–marraskuussa liki neljänneksen enemmän työntekijän oleskelulupiin tarvittavia osaratkaisuja kuin vuosikymmenen alussa. Suurin hakijajoukko olivat maataloustöihin haluavat ukrainalaiset.

EU:n sisäisen liikkuvuuden nojalla Suomeen saapuu lisäksi arviolta joitain tuhansia työperäisiä muuttajia.

”Kokonaisuutena lopputulos on ilmeisesti se, että Suomesta ulospäin suuntautuva muuttoliike on suurempaa kuin sisäänpäin suuntautuva”, sanoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

”Lisäksi esimerkiksi Virosta tulee liikkuvaa työvoimaa, mutta he ovat pendelöijiä ja hirveän harva muuttaa Suomeen.”

TYÖPERÄISIÄ tulijoita on hallituksen mielestä liian vähän. Hallitus aikoo kertoa lähiaikoina, mihin toimiin se ryhtyy työvoiman houkuttelemiseksi Suomeen.

Syksyn aikana sisäministeriön johdolla valmisteltu maahanmuuttopoliittinen ohjelma on valmis ja odottaa enää julkistustaan. Ohjelmalla hallitus pyrkii ainakin virallisesti siirtämään huomionsa turvapaikka-asioista jälleen työperäiseen maahanmuuttoon.

”Ohjelman painopiste on työvoiman maahanmuutossa, sitä tukevassa kotouttamisessa ja siihen liittyvissä hyvissä väestösuhteissa. En voi kommentoida tässä vaiheessa ohjelman sisältöä. Ohjelma pyritään julkistamaan mahdollisimman pian”, kertoo ohjelmaa valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Julkilausumista voi kuitenkin päätellä, että hallituksen mielestä Suomeen pitäisi rekrytoida aktiivisesti etenkin hyväpalkkaisia erityisasiantuntijoita. Maahanmuuttoviraston mukaan erityisasiantuntijalla tarkoitetaan työntekijää, jonka bruttopalkka on vähintään 3 000 euroa kuukaudessa ja jonka työtehtävät ovat vaativia ja edellyttävät korkeakoulutusta.

Heitä tarvitaan maksamaan veroja, kohentamaan huoltosuhdetta ja edistämään työmarkkinoiden kansainvälistymistä tilanteessa, jossa Suomen työväestö pienenee 10 000:lla vuodessa.

OHJELMALTA on toivottu konkretiaa. Lokakuun lopussa sisäministeriön järjestämään kuulemistilaisuuteen osallistui yli sata asiantuntijaa, joiden mukaan Suomen pitäisi muun muassa selväsanaisesti sanoa, paljonko ja millaista työvoimaa tänne tarvitaan ja millä aikavälillä.

Tällä tavoin maahanmuuttopolitiikasta tulisi enemmän suunnitelmallisempaa ja vähemmän reagoivaa. HS:n tietojen mukaan tavoitteita ei kuitenkaan ole kirjoitettu ohjelmaan asiantuntijoiden toivomalla tarkkuudella.

Samalla pitäisi löytää keinoja, kuinka työntekijöitä saisi paitsi muuttamaan Suomeen myös pysymään täällä. EU:n ulkopuolelta lähdetään töiden perässä mieluummin esimerkiksi Britanniaan, Saksaan ja Ruotsiin.

Työperäisessä maahanmuutossa on muitakin esteitä. Asiantuntijatilaisuuden annin perusteella suomalaisten työpaikkojen kilpailukykyä heikentävät palkan huonous ja verot. Myös suomen kieli ja ulkomaalaisyhteisöjen pienuus vähentävät innokkuutta tulla Suomeen. Osa ulkomaalaisista työntekijöistä lähtee maasta, kun puoliso ei viihdy Suomessa tai löydä täältä töitä.

Maahanmuuttopoliittinen ohjelma pyrkineekin kotouttamista koskevissa kysymyksissä huomioimaan myös työntekijän perhe-elämän.

EDUSKUNTA päätti kohentaa erityisasiantuntijoiden asemaa jo joulukuussa, kun se hyväksyi esityksen niin sanotun kasvuyrittäjän oleskeluluvan perustamisesta.

Kasvuyrittäjän oleskelulupa on uusi lupatyyppi. Sen on tarkoitus houkutella Suomeen etenkin kasvuyrityksiä, jotka pyrkivät laajenemaan nopeasti ja kansainvälisesti. Alkuvaiheessa merkitys lienee kuitenkin vähäinen, sillä luvan saajien määrän arvioidaan olevan vuosittain muutamia kymmeniä.

”Samassa hallituksen esityksessä käsiteltiin myös erityisasiantuntijoita, joiden lupaperusteisiin ei tullut muutoksia. Luvan enimmäiskesto kuitenkin pidennettiin vuodesta kahteen”, sanoo johtava asiantuntija Jarmo Tiukkanen sisäministeriöstä.

”Elinkeinoelämän puolelta on aiemmin osoitettu ongelmaksi se, että asiantuntijat liikkuvat maasta toiseen eikä liikkuminen tai paluu Suomeen ole yleensä mahdollista jatkolupaprosessin vuoksi. Yritykset myös kilpailevat työvoimasta, ja tavoitteena on, että yritykset pysyvät Suomessa.”

Tiukkasen mukaan yksi keino sujuvoittaa ulkomaisten työntekijöiden taivalta on, että jatkolupaa voi hakea sähköisesti. Sormenjälkiä ja kasvokuvia ei tarvitse jatkossa ottaa uudestaan heti ensimmäisen vuoden jälkeen.

Keinolistalla on myös se, että asiantuntijoiden perheenjäsenetkin voisivat saada ensimmäisen oleskeluluvan suoraan kahdeksi vuodeksi. Muutos edistäisi kansainvälisten osaajien asettumista Suomeen, kun oleskelulupaa ei tarvitsisi uusia heti ensimmäisen vuoden aikana.

Tiukkanen lisää, että mainitussa hallituksen esityksessä muutettiin elinkeinonharjoittajan oleskelulupa yrittäjän oleskeluluvaksi. Tällä tarkoitetaan, että kaikki yrittäjät käyvät läpi saman lupaharkinnan yritysmuodosta riippumatta.

MAAHANMUUTTOPOLIITTISEN ohjelman valmistelussa on pohdittu myös, miten Suomea voisi markkinoida entistä paremmin. Esillä on ollut erityisten kampanjoiden, kuten Suomi-lähettiläsohjelman, perustaminen viemään maailmalle tietoa suomalaisesta työelämästä.

Suunnitelmissa on esimerkiksi päivittää te-palveluiden ylläpitämä workinfinland.fi-sivusto houkuttelevammaksi ja informatiivisemmaksi.

Suomea on markkinoitu varsin vähän. Muut maat sen sijaan ovat kokeilleet huomiota herättäviä kampanjoita: esimerkiksi Uusi-Seelanti tarjosi taannoin ilmaisia lomamatkoja sillä ehdolla, että matkailija osallistuu työhaastatteluun.

KESKITTYMINEN työperäiseen maahanmuuttoon on ymmärrettävää, sillä Suomessa jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä palasi lähelle vuotta 2015 edeltävää tasoa jo keväällä 2016.

Työ turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kanssa on kuitenkin yhä kesken: kahden vuoden aikana myönteisen päätöksen saaneet 12 000 ihmistä pitää kotouttaa.

Kunnissa pitää myös päättää, miten suhtautua ja millaisia palveluja tarjota niille vähintään sadoille kielteisen päätöksen saaneille, jotka eivät suostu poistumaan maasta.