HS: Oikeustieteilijät torjuvat ekonomistien ajatuksen maahanmuuttajien muita pienemmästä palkasta – olisi todennäköisesti vastoin perustuslain syrjinnän kieltoa

Helsingin Sanomat: Oikeustieteilijät torjuvat ekonomistien ajatuksen maahanmuuttajien muita pienemmästä palkasta – olisi todennäköisesti vastoin perustuslain syrjinnän kieltoa 4.1.2018

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ja Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioivat, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanta estäisi yhden ihmisryhmän palkkojen pienentämisen.

SUOMALAISTEN taloustieteilijöiden kannattama ajatus, että maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistasoa pienemmän palkat, olisi todennäköisesti lainvastainen.

Taloustieteilijöiden selvä enemmistö katsoo Ekonomistikoneessa, että väliaikainen palkkojen pienennys saattaisi auttaa kotoutuvia maahanmuuttajia työllistymään paremmin.

”Mielestäni asia on oikeudellisesti kohtalaisen selvä: kyse olisi yksittäisen ihmisryhmän eli maahanmuuttajien asettamisesta eriarvoiseen asemaan, jos kyse olisi nimenomaan maahanmuuttajia varten luotavasta järjestelmästä”, sanoo Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.

Hänen mielestään ajatuksen oikeudellisia ongelmia ei poista se, että kyse olisi tilapäisestä järjestelystä.

”Jos nimenomaisesti maahanmuuttajille maksettaisiin työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, herättäisi se välittömästi kysymyksen yhdenvertaisuudesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella on vaikea nähdä, miten tällainen järjestelmä voisi olla hyväksyttävä”, Viljanen sanoo.

PERUSTUSLAISSA säädetään, että kaikki ovat lain edessä yhdenvertaisia. Perustuslaki koskee kaikkia ihmisiä, jotka ovat Suomen oikeudenkäyttöpiirissä.

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun ihmiseen liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän kielto on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, joka on Suomessa voimassa.

Perustuslakivaliokunta otti viime vuonna kantaa työttömien turvapaikanhakijoiden asettamiseen muita heikompaan asemaan.

Hallitus esitti, että oleskeluluvan saaneille työttömille turvapaikanhakijoille myönnettäisiin työmarkkinatuen asemesta kotoutumistukea. Sen suuruus olisi 90 prosenttia työttömyyspäivärahan peruspäivärahan määrästä. Perustuslakivaliokunta katsoi, että hallituksen esitykselle ei ole perustuslaissa säädettyä hyväksyttyä perustetta.

”Ehdotus asettaisi kuitenkin työttömät maahanmuuttajat työttömyyden johdosta maksettavan etuuden suuruuden osalta eri asemaan kuin muut vastaavassa asemassa olevat työttömät. Erottelu johtuisi siten työttömän maahanmuuttaja-asemasta ja siis alkuperästä, joka on nimenomaan mainittu perustuslain 6 §:n 2 momentissa kiellettynä syrjintäperusteena.”

MYÖS HELSINGIN yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää taloustieteilijöiden ajatusta oikeudellisesti kestämättömänä.

”Ajatus herättää kysymyksen ihmisten erottelusta alkuperän perusteella, mikä siis on kiellettyä, jos sille ei voida esittää hyväksyttävää syytä. Perustuslakivaliokunnan lausunto ei jätä juuri tilaa tulkinnoille: maahanmuuttajille ei voida lähtökohtaisesti maksaa pienempiä sosiaalietuuksia sillä perusteella, että he ovat maahanmuuttajia. Sama pätee palkkoihin.”

Ojanen kuitenkin huomauttaa, että periaatteessa kotouttamisen edistäminen voisi sallia poikkeavat sosiaalietuudet tai palkat maahanmuuttajille.

”Kotouttaminen sinänsä on täysin hyväksyttävä ja kannatettava tavoite. Järjestelyssä pitäisi pystyä perustelemaan vakuuttavasti ja luotettavasti, että se todellakin edistäisi kotoutumista. Tässä tapauksessa perusteluvelvollisuus olisi huomattavan suuri. Ja se on sillä, joka tuollaista järjestelyä esittää.”

Lausunnossaan perustuslakivaliokunta ei pitänyt uskottavana, että pienentämällä maahanmuuttajien perustoimeentuloon liittyviä etuuksia edistetään maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan.

Valiokunta arvosteli hallituksen esitystä myös siksi, että siinä ei ole asianmukaisesti selostettu, miten etuuden heikentämisen olisi tarkoitus edistää maahanmuuttajien integroitumista.

HALLITUKSEN esityksen perus- ja ihmisoikeudellisiin ongelmiin kiinnitti valmisteluvaiheessa huomiota aikoinaan myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka.

Oikeudellisista ongelmista huolimatta hallitus lähetti esityksen eduskuntaan, mutta perui sen hyvin nopeasti perustuslakivaliokunnan lausunnon valmistuttua.