Yle: Turvapaikanhakijoita kastetaan uimahallissa kristityiksi: "Tämä ei ole mitään, josta ihmisten tarvitsisi tietää"

Yle: Turvapaikanhakijoita kastetaan uimahallissa kristityiksi: "Tämä ei ole mitään, josta ihmisten tarvitsisi tietää" 11.1.2018

Perinteisiin kirkkokuntiin sitoutumattomat seurakunnat ovat kastaneet turvapaikanhakijoita. Kaikki kastetut eivät ole ymmärtäneet, mihin uskontoon heidät on liitetty. Kirkkohallitus ihmettelee toimintaa.

Nopea opetus Raamatun sanan pohjalta englanniksi, muutama sana altaassa ja pulahdus uimahallin veteen.

Kaste on suoritettu.

Eri puolilla Suomea on törmätty ilmiöön, jossa itsenäiset, kirkosta riippumattomat seurakunnat ovat kastaneet turvapaikanhakijoita. Erikoista kasteesta tekee se, että kaikille turvapaikanhakijoille ei ole ollut täysin selvää, mihin uskontoon heidät on kastettu. Asiasta uutisoi ensin Kotimaa24 ja Kotimaa Pro.

Esimerkiksi perinteisiin kirkkokuntiin sitoutumaton kristillinen yhteisö Oulun Lähetysseurakunta on toimittanut upotuskasteita Oulun Raksilan uimahallissa sen normaaleina aukioloaikoina. Viime vuonna kasteita suoritettiin Oulun Lähetysseurakunnan pastori Jari Ruonalan mukaan noin kymmenen. Jokainen kastetuista on ollut turvapaikanhakija.

Ruonala kertoo, että kasteet on toimitettu hyvin koruttomasti ja huomiota herättämättä. Hän ihmettelee asian saamaa suurta huomiota.

– Tämä ei ole mitään, josta ihmisten tarvitsisi tietää. Asian voisi jo haudata. Tämä ei ole mittasuhteiltaan iso juttu, Ruonala toteaa.

"Huolestuttava asia"

Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihian mukaan asiaa ei voi ohittaa olankohautuksella.

– Jos turvapaikanhakijat ovat kokeneet, että heidät on kastettu hyvin pikaisesti eivätkä he ollenkaan ymmärrä, mitä on tapahtunut, mitä se merkitsee ja mikä yhteisö on hänet kastanut, niin totta kai se on huolestuttava asia.

Laihian mukaan ei ole oikein, jos ihminen ei ymmärrä tarpeeksi kasteen merkityksestä.

– Kaste on kristilliseen uskoon ja seurakunnan yhteisöön liittämistä. Silloin ihmisen pitäisi totta kai ymmärtää, mikä on yhteisö, joka kasteen suorittaa ja onko se edes seurakunta, Laihia kommentoi.

Jari Ruonalan mukaan kasteessa tärkeintä on, että ihminen itse ymmärtää, mistä on kyse. Oulun Lähetysseurakunnan tapauksessa kaste itsessään ei kuitenkaan liitä ihmistä heidän seurakuntaansa.

– Seurakuntaan hakeudutaan erikseen, Ruonala kommentoi.

Oulun seurakunnan kansainvälisen työn pastori Árpád Kovácsin mukaan tällainen toiminta sekoittaa kastettujen ihmisten päät.

– Ihmiset, jotka ovat saaneet sieltä kasteen eivät ole minkään seurakunnan jäseniä, Kovács sanoo.

Pastori Kovács kertoo, että upotuskasteen saaneet menevät myöhemmin jonkun toisen kirkkokunnan puheille ja saavat tietää, ettei kaste riitäkään seurakuntaan liittymiseen.

Marja-Liisa Laihia on kuullut työnsä kautta myös tapauksista, joissa kastetta ei ole suorittanutkaan seurakunta.

– Myös jotkin järjestöt ovat kastaneet turvapaikanhakijoita kristityiksi.

Lyhyt opetus on ongelma

Sinänsä Laihia ei ihmettele tapauksia, jossa turvapaikanhakija on ollut päästään pyörällä.

– Monet eivät tiedä, mitä kristillinen kirkko tarkoittaa. Heiltä voi puuttua tietoa ja ymmärrystä.

Ihmisen, joka ei tunne kristillistä maailmaa voi olla hankala hahmottaa esimerkiksi erilaisia kirkkokuntia.

– Kun ajattelee islam-taustaista henkilöä, niin kyllä siinä vähemmästäkin on ihmeissään, mitä erilaiset kirkkokunnat ovat.

Laihia näkee lähes opetuksettomissa kasteissa useita ongelmia. Yksi epäkohta on opetuksen kesto.

– Suomessa on ennenkin ollut ulkomailta tulleita, esimerkiksi islam-taustaisia ihmisiä, jotka ovat tulleet seurakunnan yhteyteen ja kääntyneet jossain vaiheessa kristilliseen uskoon. Olemme aina korostaneet sitä, että opetuksen tulisi olla riittävän pitkä.

Laihia kertoo, että ekumeeninen neuvosto korostaa turvapaikanhakijoille annettavaa pidempää, vaiheittaista opetusta ja seurakuntaan tutustumista.

– Ajallisesti puhutaan kuukausista. Esimerkiksi islam-taustaisten henkilöiden kanssa on hyvä lähteä heidän kysymyksistään ja sen takia tämä on erilainen prosessi, eikä opetuksesta tulisi tinkiä, Laihia sanoo.

Opetuksen keston lisäksi tärkeää on tietenkin se, että turvapaikanhakija ymmärtää sen, mitä hänelle on opetettu.

– Jotta seurakunnat toimisivat vastuullisesti, niiden täytyisi huolehtia myös opetuksen ymmärrettävyydestä. Eihän siinä ole mitään järkeä, jos henkilö ei ymmärrä sitä, mitä hänelle opetetaan.

Vaikka Laihian mukaan turvapaikanhakijoiden yhteys suomalaisiin kristittyihin on tärkeää, niin tärkeää on myös oma kieli.

– On hyvä, että ihmiset pystyvät kommunikoimaan omalla kielellään, oman kielisissä yhteisöissä ja saamaan myös omakielistä opetusta.

Oulun Lähetysseurakunnassa opetus tapahtuu pastori Jari Ruonalan mukaan Raamatun sanan pohjalta englanniksi. Paremmin englantia osaavat turvapaikanhakijat kääntävät opetuksen muille arabiaksi.

– Opetuksessa käydään läpi kasteen raamatullinen pohja. Opetuksen pituus riippuu hieman siitä, miten hyvin kastettavat ymmärtävät asian, Ruonala selventää.

Lisäksi Laihiaa huolettaa se, jos turvapaikanhakija kokee jäävänsä yksin kasteen jälkeen. Hän painottaa seurakuntayhteisöön tutustumisen ja siinä aktiivisen osallisuuden tärkeyttä.

– Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita maista, joissa yhteisö on todella tärkeä. Jos yhteisö ei avaudukaan, se on aika vastuutonta: ihmiset jäävät omilleen ja yksinäistyvät.

Yksi huolenaihe on myös viranomaisten työskentelyn hankaloituminen.

– Kun kirkot ovat neuvotelleet maahanmuuttoviraston kanssa, on tullut ilmi, että epäselvät kasteet ovat hankaloittaneet maahanmuuttoviraston arviointia. Se on tullut ilmi, kun he ovat puhutelleet kristityksi kääntyneitä ihmisiä.

– Suoraan sanottuna se hankaloittaa myös kirkon uskottavuutta, jos on tahoja, jotka eivät toimi vastuullisesti, Laihia jatkaa.

Kaste voi olla toive saada turvapaikka

Vilpitön kiinnostus kristinuskoa kohtaan on Kirkkohallituksen pakolais- ja maahanmuuttajatyön asiantuntija Marja-Liisa Laihian mukaan yksi syy, miksi turvapaikanhakijat haluavat tulla kastetuiksi. Toinen voi olla myös toive saada turvapaikka helpommin.

– On turvapaikanhakijoita, jotka ajattelevat, että kristityksi kääntyminen on viimeinen oljenkorsi, joka auttaisi. Tällaista kirkot eivät tietenkään voi luvata.

Laihia uskoo, että epäselviä kasteita ja turvapaikanhakijoiden hämmentymistä voitaisiin ehkäistä paikallisella neuvottelulla itsenäisten seurakuntien kanssa eri puolilla maata.

– Paikalliset seurakunnat eri kirkkokunnista voisivat lähestyä itsenäisiä seurakuntia. Niin voitaisiin käydä keskustelua siitä, mikä olisi vastuullista ja mitä kasteesta tai heikosta opetuksesta voi seurata turvapaikanhakijoiden kohdalla. Yhteistyötä voisi rakentaa eri seurakuntien kesken, Laihia jatkaa.

Kasteet yllätys uimahallille

Oulun Lähetysseurakunta on siis suorittanut pikakasteitaan Oulun Raksilan uimahallissa. Jari Ruonala kertoo, että kasteet on pyritty suorittamaan silloin, kun uimahallissa on vähän muita asiakkaita. Kaste on myös pyritty toimittamaan altaassa, jossa ei sillä hetkellä ole muita uimareita.

– Emme ole halunneet kerätä huomiota toiminnallamme vaan tehdä se mahdollisimman rauhallisesti. Esimerkiksi siinä ohessa, kun käydään uimassa.

Marja-Liisa Laihia ei ole kuullut, että kasteita olisi suoritettu muualla maassa uimahalleissa. Myöskään Ruonala ei ole kuullut, että tätä tapaa olisi käytetty.

Asia tuli täysin yllätyksenä uimahallin isännöitsijä Jari Leviäkankaalle.

– Kasteiden toimittamista ei ole juuri nähty, koska toiminta on ollut niin huomaamatonta. Uskon, että terve maalaisjärki kuitenkin voittaa tässä asiassa. Jos asia tulee vielä puheeksi, niin linjaus on se, että uimahalli on uimista varten.

Samalla linjalla jatkaa Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen. Hänen mukaansa tilanne on täysin uusi.

– Eihän se ihan soveliasta ole, että tällaisia seremonioita järjestetään uimahallissa. Asiasta olisi varmasti ollut hyvä sopia kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Näin ei ole tapahtunut, ja se on hieman harmillista, mutta onneksi siitä ei ole ilmeisesti häiriötä tullut.

Heikkinen arvelee, että myös kasteen yksityisyyden kannalta julkinen paikka ei ole paras sen toimittamiseen.

– Uskoisin, että tiloja löytyy yksityisiltä markkinoilta, tuskin ainoat altaat ovat kaupungin uima-altaita.

Jari Ruonala kertoo, että kesäisin kasteen suorittamiseen käytetään luonnonvesiä. Nyt pohdinnassa on kuitenkin muita paikkoja toimittaa kasteita myös talvisin.

– Toki muita mahdollisuuksia täytyy katsoa. Joku tällainen siirrettävä, purettava allas voisi olla mahdollinen. Tai voi olla, että pyrimme tekemään yhteistyötä tässä asiassa jonkun muun seurakunnan kanssa.

Yle tavoitteli juttua varten myös upotuskasteen saanutta turvapaikanhakijaa, mutta tällaista henkilöä ei saatu haastatteluun.