Iltalehti: Yli 5 000 henkeä haki turvapaikkaa Suomesta 2017 - kääntyminen kristinuskoon näkyy turvapaikan saaneiden määrässä

Iltalehti: Yli 5 000 henkeä haki turvapaikkaa Suomesta 2017 - kääntyminen kristinuskoon näkyy turvapaikan saaneiden määrässä 30.1.2018
Helsingin Sanomat: Turvapaikka­hakemuksissa uusi ilmiö: hakemuksiin ilmestyy valitusvaiheessa tieto kristinuskoon kääntymisestä
Maahanmuuttoviraston tiedote: Vuoden 2017 tilastot: Turvapaikanhakijoita selvästi edellisvuosia vähemmän – ensimmäisen hakemuksen jätti reilut 2 100 hakijaa

Migrin mukaan ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä laski selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 ensimmäisiä hakemuksia tehtiin 4 005.

- Kun kokonaishakijamäärästä jätetään pois uusintahakemukset ja sisäisesti siirretyt, on turvapaikkahakemusten määrä vuonna 2017 selvästi pienempi kuin vuosina ennen syksyä 2015, jolloin hakijamäärät nousivat. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan vuosittain, Migrin tiedotteessa todetaan.

Kristinuskoon kääntyminen uusi peruste

Viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen eli turvapaikan, toissijaista suojelua tai oleskeluluvan muulla perusteella sai Migrin mukaan noin 40 prosenttia päätöksen saaneista hakijoista. Edellisvuonna vastaava luku oli 27 prosenttia. Kielteisten päätösten osuus oli noin 42 % (2016: 51 %). Luvut sisältävät niin ensimmäiseen kuin uusintahakemuksiin tehdyt päätökset.

Migrin mukaan myönteisten päätösten suhteellisen kasvun taustalla on muun muassa se, että hakijat ovat esittäneet valitusvaiheessa aikaisempaa enemmän uusia perusteita hakemukselleen.

- Yleisin uusi peruste on ollut kristinuskoon kääntyminen. Turvapaikan kristinuskoon kääntymisen perusteella voi saada, jos katsotaan, henkilö on vainon vaarassa uskontonsa vuoksi palatessaan kotimaahansa, Migrin tiedotteessa todetaan.

Myös sisäisinä siirtoina Kreikan ja Italian kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden päätökset vaikuttavat päätösjakaumaan.

- Sisäisen siirron ohjelmaan valittiin kansalaisuuksia, joiden kohdalla kansainvälisen suojelun myöntämisprosentti on EU-maissa 75 % tai korkeampi. Eli valtaosa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen, Migrin tiedotteessa todetaan.

Vuonna 2016 Migri sai lisää henkilöstöä ja siten se sai purettua valtaosan vuoden 2015 suuresta hakemusmäärästä.

- Ensin käsiteltiin yksinkertaisemmat hakemukset. Samalla moni enemmän selvitystä ja perehtymistä vaativa hakemus siirtyi ratkaistavaksi 2017. Näistä pidempään käsittelyssä olevista hakemuksista monelle tehtiin myönteinen päätös, mikä vaikuttaa myönteisten päätösten suhteelliseen nousuun.

Migrille palautui reilut 2 420 päätöstä

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan hallinto-oikeudet käsittelivät viime vuonna reilut 7 540 turvapaikkapäätöksestä tehtyä valitusta. Näistä 32 prosenttia palautui maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi eri kumoamisperustein. Valtaosa (17 %) päätöksistä palautui uuden selvityksen takia. Näitä oli yhteensä 1 313 kappaletta. Näissä yleisin uusi valitusvaiheessa esille tuotu peruste on kristinuskoon kääntyminen.

Migrin mukaan hallinto-oikeuksissa on tällä hetkellä käsittelyssä tai käsittelyjonossa 7 589 maahanmuuttoviraston tekemää turvapaikkapäätöstä. Maahanmuuttovirastossa käsittelyä odottaa 2 186 hallinto-oikeuksista palautettua päätöstä.

Migrin mukaan suurin nousu nähtiin viime vuonna Suomesta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenten hakemusmäärässä. Hakemuksia jätettiin 58 % edellisvuotta enemmän.

- Irakilaisten hakemukset kasvoivat yli kolmanneksen (2017: 1 105; 2016: 768), ja irakilaiset ovat nykyään selkeästi suurin oleskelulupaa perhesiteen perusteella hakeva ryhmä.

Venäläisten jättämät perhesidehakemukset ovat vähentyneet runsaalla neljänneksellä. Silti venäläiset ovat yhä toiseksi suurin hakijaryhmä.

Työperäisten oleskelulupien hakemusmäärä kasvoi yhteensä 16 %.

12 600 sai Suomen kansalaisuuden

Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna 12 600 henkilöä, kun määrä vuonna 2016 oli 9 644 henkeä. Venäjän kansalaiset ovat edelleen suurin hakijaryhmä, vaikka venäläisten hakemusmäärissä näkyykin pientä laskua.

Kesällä 2016 Isossa-Britanniassa järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 50 % äänesti EU:sta eroamisen puolesta.

- Tällä on saattanut olla vaikutusta siihen, että brittien kansalaisuushakemusten määrä kasvoi vuonna 2017, Migrin tiedotteessa todetaan.

Kun kansalaisuusilmoitukset lasketaan mukaan, vuonna 2017 yhteensä 201 Ison-Britannian kansalaista haki Suomen kansalaisuutta. 2016 luku oli 100 henkeä.