HS: Pelastuslaitos haluaa lisää ulkomaalaistaustaisia riveihinsä – ”New Yorkin palomiehiltä olisi jäänyt Bronx näkemättä, jos ei olisi palkattu maahanmuuttajia”

Helsingin Sanomat: Pelastuslaitos haluaa lisää ulkomaalaistaustaisia riveihinsä – ”New Yorkin palomiehiltä olisi jäänyt Bronx näkemättä, jos ei olisi palkattu maahanmuuttajia” 6.1.2018

Helsingin kaupungin pelastuskoulun hakuilmoituksessa esitetään toive, että pelastaja-ensihoitajakoulutukseen hakeutuisi nykyistä enemmän ”monikulttuurisesta taustasta” tulevia.

PELASTAJIKSI ja ensihoitajiksi tarvitaan Helsingissä lisää ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Näin voi päätellä Helsingin kaupungin pelastuskoulun uusimmasta hakuilmoituksesta.

Siinä esitetään erikseen toive, että pelastaja-ensihoitajakoulutukseen hakeutuisi nykyistä enemmän ”monikulttuurisesta taustasta” tulevia. Pelastuskoulu kouluttaa palomiehiä ja ensihoitajia Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin.

Pelastajakoulutukseen on perinteisesti saatu runsaasti taustaltaan hyvin samanlaisia hakijoita. Koulutuksen kehittämispäällikkö Marko Sepän mukaan tavoitteena on, että pelastustoimen ”henkilöstöprofiili vastaisi mahdollisimman paljon kaupungin väestöprofiilia”. Helsingissä isolla joukolla asukkaista sukujuuret ulottuvat Suomen ulkopuolelle.

”Pitää pontevasti pitää huolta siitä, että kaikissa julkisissa koneistoissa on monikulttuurisia ihmisiä”, perustelee Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala.

”Tärkeintä on, että ymmärrämme ihmisiä, joita palvelemme. Meidän lakisääteinen tehtävämme on tuottaa turvallisuutta kaikille, olivatpa ihmiset sitten kantasuomalaisia, turisteja tai paperittomia.”

Marko Sepän mukaan monikulttuurisesta taustasta saattaa olla hyötyä käytännön työssä esimerkiksi monipuolisemman kielitaidon ansiosta. Joissain ensihoitotilanteissa asiakas kokee tilanteen helpommaksi, jos ensihoitaja on nainen.

ULKOMAALAISTAUSTAISIA kaivataan pelastuslaitoksen riviin paitsi kielitaidon lisäämiseksi myös kulttuuristen erojen ymmärtämiseksi, Hakala huomauttaa.

”Suomalaisten luottamus pelastusviranomaisiin on hyvä. Mutta niin ei välttämättä ole kaikissa maissa, joista Suomeen saavutaan. Sieltä tuodaan mukana omat kulttuuriset stereotypiat. Jossain maissa pelastusviranomaiset saatetaan liittää sotilaisiin tai poliiseihin.”

Pahimmillaan epäluottamus saattaa johtaa Ruotsissa ja Tanskassa viime vuosina nähtyihin ilmiöihin. Esimerkiksi Tukholmassa palomiesten työ on joissain lähiöissä paikoin vaikeutunut väkivallan uhan takia. Ambulansseja ja paloautoja on heitelty kivillä ja polttopulloilla.

Hakalan mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi näkyvissä samanlaisia ilmiöitä kuin muissa Pohjoismaissa.

”Helsinki on tehnyt kaavoituksella tärkeää työtä väestön koheesion (yhtenäisyyden) ja kotoutumisen edistämiseksi. Ruotsin tilanne on erilainen, koska siellä on maahanmuuttajataustaista väestöä enemmän ja alueiden eriytyminen vahvempaa. Pelastustoimella onkin ollut haasteita toimia. Meidän pitää tietenkin katsoa Tukholmaan ja Kööpenhaminaan, kun ennustamme tulevaa.”

”Jos miettii maailman suuria kaupunkeja, Pariisia, Lontoota ja New Yorkia – näissä virkakoneisto on monikulttuuristunut. Bronx olisi jäänyt näkemättä, jos eivät olisi palkanneet maahanmuuttajataustaisia palomiehiksi”, Hakala sanoo.

SUOMALAISET pelastajat ovat varsin homogeeninen joukko myös sukupuolen näkökulmasta. Helsingin pelastuskoulu toivookin naisten hakevan innokkaammin pelastajakoulutukseen. Helsingin pelastuslaitoksella työskentelee tällä hetkellä ainoastaan kolme naista palomies-ensihoitajina. Sen sijaan ensihoitajina toimivia naisia on enemmän.

Sepän mukaan koulutuksessa on ollut jo nyt maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja ”ainakaan kaikkien vanhemmat eivät ole kantasuomalaisia”. Heitä halutaan kuitenkin lisää.

Hänen mukaansa myös koulu- ja työyhteisössä maahanmuuttajataustaiset jäsenet auttavat monikulttuurisuuden ymmärtämisessä.

Seppä huomauttaa, että haussa kaikki hakijat ovat samalla viivalla. Joukossa kuitenkin toivotaan olevan enemmän myös maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

”Meillä operatiivinen toimintakieli on suomi. Suomen kielen taito on siis lähtökohta, jotta kiperimmissäkään tilanteessa ei vaarannu asiakkaan eikä meidän oma turvallisuus”, Seppä sanoo.

”Kielitaidon puute jonkin verran karsii monikulttuurisia hakijoita. Mutta pelastusalalla ei tarvitse olla Suomen kansalainen, toisin kuin poliisissa ja rajavartiolaitoksella.”

Helsinki ottaa vuosittain pelastaja-ensihoitajakoulutukseen 15 opiskelijaa. Koulutus kestää kolme vuotta.

VALTION ylläpitämä Pelastusopisto Kuopiossa vastaa pelastusalan koulutuksesta Suomessa. Vain Helsingin pelastuskoulu kouluttaa ammattilaisia omaan henkilöstötarpeeseensa.

Pelastusopisto Kuopiossa ei ole erityisesti nostanut monikulttuurisuutta esiin hakumarkkinoinnissaan, mutta myös sinne toivotaan hakijoita monikulttuurisista taustoista.

”Samalla tavalla toivotamme koulutukseen lämpimästi tervetulleiksi henkilöitä erilaisista taustoista”, sanoo Pelastusopiston koulutusjohtaja Minna Hirvonen.

”Nämä tulevat ammattilaiset kohtaavat käytännön työelämässä eri taustoista ja eri maahanmuuttajaryhmistä tulevia ihmisiä. Ja jos ajatellaan oppilaitosmaailmaa ja ammattiin kasvamista, eritaustaiset ihmiset rikastuttavat maailmankuvaa ja näkemystä.”

Helsingin pelastuskoulun hakuaika alkaa 7. tammikuuta ja päättyy 1. helmikuuta.

Kuopion pelastajakoulutukseen haku on meneillään ja se päättyy 16. maaliskuuta.