Aamulehti: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta jatkuu, vaikka hallitus haluaa lisätä työperusteista maahanmuuttoa – Kasvu- ja startup-yrittäjille tulossa oma oleskelulupa

Aamulehti: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta jatkuu, vaikka hallitus haluaa lisätä työperusteista maahanmuuttoa – Kasvu- ja startup-yrittäjille tulossa oma oleskelulupa 22.1.2018

Suomi ei aio lähiaikoina luopua EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta.

Tarveharkintaa voidaan muuttaa, jos ennakoitu työvoiman tarve sitä vaatii ja lupajärjestelmään tehdään muitakin muutoksia. Pääsääntönä on kuitenkin nykyinen käytäntö.

Tiedot käyvät ilmi hallituksen julkaisemasta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta, jolla halutaan vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa.

Lainsäädäntöjohtaja Riitta Koponen sisäministeriöstä kertoo, että maahanmuuton lupajärjestelmää muokataan jatkuvasti tarpeiden mukaan.

–Uusimpana muutoksena kasvuyrittäjille ja startup-yrittäjille on tulossa oma oleskelulupa. Lisäksi jatkoluvan hakeminen helpottuu ja erityisasiantuntijoiden ensimmäisen oleskeluluvan voimassaoloaikaa pidennetään. Samalla luovutaan sormenjälkien ottamisesta jatkolupavaiheessa, mikä mahdollistaa täysin sähköisen asioinnin, Koponen toteaa.

Ulkomaisen työvoiman nopeaan tarpeeseen voidaan vastata muuttamalla alueellisia ja valtakunnallisia linjauksia työlupien myöntämisessä.

Ely-keskukset voivat jo nykyisin määritellä alueellisesti toimialat ja ammatit, joihin harkintaa ei sovelleta. Näin on helpotettu esimerkiksi rakennusalan työvoimapulaa Uudellamaalla.

Hallituksessa eri näkemyksiä
Hallituspuoleista siniset on halunnut pitää kiinni tarveharkinnasta, kun taas kokoomus on halunnut siitä luopua.

Työntekijän tarveharkintaisen oleskeluluvan turvin Suomessa työskentelee vuosittain alle 8 000 henkilöä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta. He työskentelevät käytännössä suorittavan tason töissä.

Tarveharkintaa ei sovelleta asiantuntijatehtävissä, joissa rajana on korkeakoulututkinto ja yli 3 000 euron kuukausipalkka. Asiantuntijoille myönnettyjen oleskelulupien määrä on muutamia tuhansia vuodessa.

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi lähtee siitä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan työvoimapulaan, kohentamaan ikääntymisen takia heikkenevää huoltosuhdetta sekä lisäämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.

Huoltosuhteeseen vaikuttaminen myönteisellä tavalla edellyttää, että maahanmuutto on pysyvästi suurta ja että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävät maahanmuuttajat sen sijaan heikentävät huoltosuhdetta.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyys oli vuonna 2016 kymmenen prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaisella väestöllä.

Myönteisellä asenneilmapiirillä on vaikutusta kansainvälisten osaajien muuttopäätökseen sekä maassa pysymiseen. Kielteinen ilmapiiri sen sijaan voi lisätä Suomeen jo tulleiden työntekijöiden poismuuttoa, ohjelmassa varoitetaan.