Aamulehti: Päivi Nerg: Laittomasti maahan jäävät iso turvallisuusriski, jota Suomessa ei ennen ole ollut

Aamulehti: Päivi Nerg: Laittomasti maahan jäävät iso turvallisuusriski, jota Suomessa ei ennen ole ollut 13.1.2018

Sisäministeriön kansliapäällikkönä vuodenvaihteeseen asti olleen Nergin mukaan arvio on, että 5000 turvapaikanhakijaa saa lopullisen kielteisen päätöksen.

Syyskuussa 2015 Tornioon alkoi tulla bussilasteittain turvapaikanhakijoita. Etenkin Oulun ja Helsingin poliisiasemilta oli jo tullut viestejä kasvavasta virrasta. Kesäkuusta alkaen sisäministeriössä oli seurattu tarkasti myös Ruotsia.

–Hienoista aavistusta alkoi olla, mutta emme uskoneet, että koko eurooppalainen järjestelmä pettää, niin että ihmiset eivät jääkään ensimmäiseen maahan vaan vaeltavat koko Euroopan halki Suomeen saakka, sisäministeriön kansliapäällikkönä historiallisessa tilanteessa ollut Päivi Nerg kertoo.

Nergistä tuli poikkeustilanteessa maan tunnetuin virkamies. Se rauhallisen oloinen nainen, joka vastasi toimittajien puheluihin ja kertoi iltauutisissa mitä tapahtuu.

Nergin työ sisäministeriössä päättyi vuoden lopussa. Nyt hän on jo aloittanut valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä.

Noin 15 000 turvapaikanhakijaa on syksyn 2015 jälkeen saanut Suomesta oleskeluluvan. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä vajaat 10 000 kielteisestä päätöksestä valittanutta. Kaikki lopulliset päätökset saadaan lokakuuhun mennessä.

–Olemme arvioineet, että noin 5 000 saa lopullisen kielteisen päätöksen, Nerg kertoo.

Suomi on korottanut vapaaehtoisen paluun avustusta, ja matkat ja kuljetukset maksetaan kotikylään saakka. Jos ei lähde, joutuu poliisin pakkopalautusjonoon.

–Jos ihmistä ei löydetä, paperittomasta voi tulla turvallisuusuhka.

Helsingin valtuusto päätti joulukuussa tiukan äänestyksen jälkeen myöntää paperittomille terveydenhuollon. Nerg korostaa, että viranomaiskanta on se, että Suomeen ei saa luoda "välimaastoporukkaa".

–Näemme sen isona turvallisuusriskinä, jota Suomessa ei ennen ole ollut.

Hätämajoitus ja lääkkeet pitää Nergin mukaan antaa. Heti kun akuutti hätä on ohi, laittomasti maassa olevat pitää ohjata kotimaahansa. Oikeusministeriössä on valmisteilla lakiesitys, jonka mukaan maahan laittomasti jääneet voidaan jopa viedä vankilaan.

Suomi on tämän hallituskauden aikana kiristänyt turvapaikkapolitiikkaa. Onko se Nergin mielestä oikein?

–Hallitus edellytti meiltä viranomaisilta, että Suomen EU-direktiivien soveltaminen tarkastetaan suhteessa Ruotsiin, Saksaan ja Euroopan isoihin maihin.

Suomi oli ainoa EU-maa, jossa oli enää mahdollista saada oleskelulupa humanitaarisen syyn perusteella. Se oli Nergin mielestä isoin asia, joka poistettiin lainsäädännöstä. Silloin kun maahan tuli vuosittain keskimäärin vain 3 000 turvapaikanhakijaa, 200 heistä sai oleskeluluvan humanitaarisin perustein.

–On arvioitu, että jos humanitaarinen syy olisi jätetty lainsäädäntöön, olisi levinnyt huhu, että menkää kaikki Suomeen.