Ilta-Sanomat: Laittomasti Suomessa oleskeleville ulkomaalaisille palveluita ja tukia miljoonilla euroilla

Ilta-Sanomat: Laittomasti Suomessa oleskeleville ulkomaalaisille palveluita ja tukia miljoonilla euroilla 9.1.2018

Suomeen laittomasti jäävien sosiaalipalveluihin on varattu miljoonia euroja. Asiantuntijan mukaan apu voi pidentää laitonta oleskelua.

TÄMÄN VUODEN alussa astui voimaan lainmuutos, jonka perusteella valtio alkaa maksaa kunnille korvausta Suomessa laittomasti oleskelevien kiireellisistä sosiaalipalveluista.

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että kuntien menot maassa laittomasti oleskelevien sosiaalipalveluista olisivat tänä vuonna 5,3 miljoonaa euroa ja määräraha on merkitty valtion tämän vuoden talousarvioesitykseen.

Korvausta maksetaan sosiaalipalveluista niille Suomeen laittomasti jääneille henkilöille, joille ei ole myönnetty Suomeen turvapaikkaa tai oleskelulupaa ja joiden saama kielteinen päätös kansainvälisen suojelun hakemukseen on täytäntöönpanokelpoinen.

Kunnille korvataan kiireellisessä tapauksessa välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä.

Kiireellisiä sosiaalipalveluita on annettu jo aiemmin kunnissa laittomasti oleskeleville. Lisäksi he ovat voineet saada joissain tapauksissa perustoimeentulotukea Kelalta. Helsingin kaupunki on antanut ehkäisevää toimeentulotukea maksusitoumuksina ja käteisenä rahana ja järjestänyt hätämajoitusta.

EDUSKUNNAN viime kuussa hyväksymän lainmuutokseen yhteydessä nostettiin esiin uhkakuva.

– Kun valtio kustantaa kielteisen turvapaikan saaneiden kiireellisiä ja välttämättömiä sosiaalipalveluja, se luo samalla myös kannustimia ja vetovoimatekijöitä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille siten, että heidän luvaton maassa oleskelunsa saattaa jatkua eivätkä he poistu maasta. Tämä on kestämätöntä, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kertoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotuksen yhteydessä antamassaan vastalauseessa.

Ilta-Sanomat kysyi sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorion näkemystä siitä, voivatko sosiaalipalvelut pitkittää laitonta oleskelua Suomessa.

– Kyllä se varmaan joillakin voi olla, että mitä enemmän tuetaan ja mitä helpompi täällä on olla, sitä vähemmän paluu kiinnostaa. Näkisin kuitenkin, että suurin osa ihmisistä jossakin vaiheessa ajattelee, voiko elämää rakentaa tukien varaan, ja päättää lähteä takaisin, Vuorio sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Viveca Arrhenius korostaa, että kuntien velvollisuus antaa palveluita maassa laittomasti oleskeleville on ollut jo ennen lainmuutosta, mutta kunta on vastannut kustannuksista. Laittomasti maassa oleskelevien palveluista maksettaviin korvauksiin ei säädetty lakiin ajallisia tai rahallisia enimmäisrajoja, vaikka joistain kunnista sellaisia on toivottu.

– Avun tarve arvioidaan aina yksilöllisesti, koska ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat. Sen vuoksi sosiaalihuoltolaissa ei ole ehdottomia aikarajoja tai euromääräisiä kattoja. Apu annetaan muutamaksi päiväksi tai viikoksi. Jos kiireellisen avun tarve jatkuu, ihmisten on tultava uudestaan hakemaan sitä, Arrhenius sanoi.

HELSINGIN kaupungin arvion mukaan se on maksanut ehkäisevää toimeentulotukea 60–70 paperittomalle vuosina 2016 ja 2017. Enimmäisarvio tuista on noin 100 000 euroa vuodessa. Luvut ovat laskennallisia, eikä tarkkoja tietoja kuluista ole saatavilla.

Helsingin vs. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuoren mukaan on mahdollista, että kokonaissumma nousee 200 000 euroon tänä vuonna.

Sulavuoren mukaan Helsingiltä tukea saaneiden paperittomien joukossa on ollut pieni määrä perheitä ja yksittäisiä naisia.

– Suurin osa on nuorehkoja miehiä.

Osa kaupungin tuesta myönnetään maksusitoumuksena Helsingin seudun liikenteen sisäisen matkakortin lataamista varten. Osa myönnetään maksusitoumuksena ruokakauppaan ja osa käteisenä.

SULAVUOREN mukaan laittomasti maassa oleville voidaan myöntää Kelan ja Helsingin kaupungin toimeentulotukia pääsääntöisesti yhteensä 240 euroa kuussa, mutta jokaisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Sen lisäksi kaupunki on tarjonnut myös kiireellistä sairaanhoitoa ja hätämajoitusta.

Helsinki on tukenut vuonna 2016 hätämajoituksen järjestämistä 100 000 eurolla ja viime vuonna 390 000 euroa. Tämän vuoden tukisumma on 480 000 euroa. Hätämajoitusta ovat käyttäneet myös muut kuin Suomessa laittomasti oleskelevat.

Paperittomien neuvolakulut, suun terveydenhoito ja sairaanhoidon päivystyskulut olivat Helsingissä 2016 yhteensä noin 60 000 euroa.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime vuoden marraskuussa laajentaa paperittomille annettavia terveyspalveluita kiireellisestä avusta myös muun muassa kroonisiin sairauksiin ja rokotuksiin.

SISÄMINISTERIÖN maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio arvioi, että Suomessa olevien paperittomien määrä on nyt 1000–2000 henkeä.

Hallituksen esityksessä sosiaalihuoltolain muuttamisesta arvioidaan, että jopa 8000—10000 voi jäädä oleskelemaan maahan laittomasti.

Vuorion mielestä luku kuulostaa suurelta.

– Se ei ehkä tällä nykytietämällä ole se todellisuus. Vapaaehtoinen paluu vetää tällä hetkellä ja siihen tarttuu kuukausitasolla ehkä noin sata henkilöä. Pahin skenaario voisi olla, että jäisi 10 000.

Maassa laittomasti oleskelevien kiireellisten sosiaalipalveluiden kustannusten arvioidaan olevan tänä vuonna kunnille 5,3 miljoonaa euroa.

Hallituksen esityksen kustannusarvio perustuu siihen, että tilapäistä asumispalvelua käyttäviä arvioidaan olevan 500—1000 henkilöä noin kolmen kuukauden ajan, ruokakorvausta hakevia 1500 henkilöä noin puolen vuoden ajan ja muiden kustannusten perusteena on 1000 henkilöä samoin puolen vuoden ajan.

MAASSA laittomasti oleskelevat voivat joissain tapauksissa saada myös tukea Kelasta.

– Paperittomalle henkilölle perustoimeentulotuki myönnetään maksusitoumuksena lääkkeisiin tai elintarvikemaksusitoumuksena kauppaan. Rahana toimeentulotukea ei makseta. Kela tekee yhteistyötä kunnan kanssa ennen toimeentulotukiratkaisun tekemistä. Näin varmistetaan mitä palveluita asiakas saa kunnasta, ettei tule päällekkäisyyttä tukien kesken, Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoi.

Kelan mukaan ei ole mahdollista laskea, paljonko paperittomat ovat saaneet tukea, koska paperittomia ei pysty erottelemaan muista asiakkaista tilastoinnin tietoaineistoissa.