ESS: Maahanmuutto on kaikkien asia

Etelä-Suomen Sanomat:
Maahanmuutto on kaikkien asia
"Valtion pitää maksaa pakolaisten vastaanotto"
24.2.2009

Kun Suomessa puhutaan ulkomaalaispolitiikasta, keskustelussa kierivät sekaisin maahanmuuttajat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat, "elintasopakolaiset" ja Suomen sosiaaliturvaa ryöväämään tulevat ulkomaalaiset. Kotimaan puhujat leimataan kepeästi kahteen ryhmään, rasisteihin ja hyysääjiin. Maahanmuuttopolitiikan puntaroimista ei kuitenkaan saisi jättää joko-tai-äärilinjalaisten temmellyskentäksi.

Eduskunnassa viittä vaille valmis oleva ulkomaalaislain muutos osoitti jälleen, miten tunteita herättävästä ja mielipiteitä jakavasta asiasta on kyse. Lainmuutos muun muassa antaisi Suomesta väliaikaisen oleskeluluvan saaneelle oikeuden tehdä ansiotyötä. Eduskunta keskusteli laista kiihkeästi viime viikolla, ja huomenna sen on määrä äänestää laista. Laki menee suurella enemmistöllä läpi.

Perussuomalaiset ovat profiloituneet maahanmuuton kriitikkoina ja he myös vastustavat ulkomaalaislain muutosta. Puheenjohtaja Timo Soini selitti pitkään puoluejäsenten muukalaisvihaa läheneviä puheenvuoroja aina yksittäisten tupauunojen touhuksi. Lopulta Soinin oli pakko ottaa vastuuta puolueväkensä puheista; eduskunnassa hän irtisanoutui rasismista ja vakuutti, ettei puolue sitä suvaitse. Pian nähdään, loppuvatko Autetaan somaliystävät takaisin kotiin -linjaukset tähän.

Isot puolueet ovat olleet hissukseen maahanmuuttopolitiikasta, ehkä aiheen tulenarkuuden vuoksi, mutta saisivat pitää asiasta enemmän ääntä.

Mitä avoimemmin Suomessa keskustellaan kaikista maahanmuuttoon liittyvistä asioista, kielteisistäkin, sitä parempi. Kiihkotonta ja asiapitoista keskustelua tarvitaan. Maahanmuuton tai pakolaisuuden asioissa löytyy korjattavaa ja myös väärinkäyttöä - aivan kuten suomalaisistakin osa käyttää väärin esimerkiksi sosiaaliturvaa.

Tuleva ulkomaalaislain muutos tuo toivotun parannuksen sallimalla työn tekemisen väliaikaisluvan saaneelle. On tuhlausta turhauttaa ihmisiä odottamassa, jos heillä on mahdollisuus saada töitä. Työn saanti ei ehkä ole helppoa, mutta työ olisi hyvä apu kotoutumisessa.

Pakolainen tulee Suomeen henkensä hädässä ja tarvitsee suojelua. Työperäinen maahanmuutto on eri asia; suomalaisetkin lähtivät jo vuosisata sitten paremman leivän perään maailmalle. Työperäistä maahanmuuttoa haluaa nykyinen hallituskin edistää. Tuoreen kyselyn mukaan joka viides suomalainen rekrytoisi ulkomailta työntekijöitä.

Muukalaiskammo on osoittautunut oivaksi aseeksi useissa vaaleissa, kuten pohjoismaiset populistipuoleet ovat osoittaneet. Ja kun taloudellinen taantuma koettelee, maahanmuuttokeskustelu kuumenee ja vahvistaa kansallismielisten ajatusten suosiota.

Perussuomalaistenkin suosio lisääntyi kuntavaaleissa huimasti ja on sittemmin kyselyissä vain kasvanut.

------

Valtion pitäisi korvata kunnille kokonaan pakolaisten vastaanottokulut, sanoo Hämeen TE-keskuksen projektipäällikkö Katriina Haapakangas Radio Voiman haastattelussa. Valtio maksaa kunnille korvausta jokaisesta vastaanotetusta pakolaisesta, mutta summa ei ole noussut vuoden 1993 jälkeen.

- Valtion pitäisi korvata kunnille kulut sataprosenttisesti ainakin alkuvaiheessa. Olemme esittäneet sisäministeriölle, että korvauksen pitäisi vastata tämän päivän kustannuksia, sanoo Haapakangas.

Sisäministeriö on pyytänyt Hämeen TE-keskusta kaksinkertaistamaan alueelle vuosittain tulevien pakolaisten määrän yhdeksäänkymmeneen, mutta kunnat eivät ole halukkaita. Haapakangas myöntää tilanteen vaikeaksi. Lahti on luvannut ottaa vastaan 20 pakolaista ja Hämeenlinna 25 pakolaista. Kärkölä ja Hollola kieltäytyivät äskettäin pakolaisten vastaanotosta.

- Ymmärrän kuntien tilanteen. Varsinkin Itä-Hämeen rakennemuutoslaueella työttömyys lisääntyy ja kunta joutuu suuntamaan voimavaransa siihen. Toivon kuitenkin, että nähdään nykyisen taantuman yli. Pian tarvitaan lisää työvoimaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, muistuttaa Haapakangas.