Kuntalehti: "Vastaanottokeskus voi elvyttää kuntaa"

Kuntalehti 3/2009: "Vastaanottokeskus voi elvyttää kuntaa" 27.2.2009

Kuntien toivotaan avaavan turvapaikanhakijoille uusia vastaanottokeskuksia.

–Tulijoille pitäisi tarjota normaaliasumista majoitukseen soveltuvissa laitoskiinteistöissä tai tyhjissä vuokrataloissa, ylitarkastaja Veikko Pyykkönen esittää. Sijoituspaikkoja puuttuu vielä muun muassa Hämeestä sekä Etelä- ja Pohjois-Savosta.

Pyykkönen muistuttaa, että valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut. Keskus työllistää paikkakuntalaisia ja hoitaa tulijoiden toimeentulotuen maksun. Lasten koulunkäyntiasiat sen sijaan ovat jo kunnan kontolla.

Suomessa toimii nyt 14 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta, joista suurin osa on kuntien vastuulla. Vastaanottokeskuksia on Helsingissä, Kajaanissa, Kontiolahdella, Kotkassa, Oravaisissa, Pietarsaaressa, Vaasassa, Rovaniemellä, Kemissä, Turussa, Punkalaitumella, Joutsenossa ja Oulussa.

Eniten asukkaita on valtion ylläpitämässä Joutsenon vastaanottokeskuksessa, 450. Yleensä keskuksessa on noin 200 asukasta. Uudet Vaasan ja Kemin keskukset toimivat tyhjillään olleissa vuokrakerrostaloissa.

2500 paikkaa ei riitä

– Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on yllätyksellistä toimintaa, Veikko Pyykkönen toteaa. Vuonna 2007 hakijoita oli vain 1 505, mutta määrä alkoi kasvaa viime kesänä ja 2008 hakijoita oli lopulta 4 016, joka on uusi ennätys. Jos sama tahti jatkuu, Suomeen tulee tänä vuonna noin 6 000 turvapaikanhakijaa. Asuinpaikkoja nykyisissä vastaanottokeskuksissa on 2 500.

Sijoituspaikkojen tarvetta säätelee oleskeluluvan käsittelyn kestoaika. Pyykkönen toivoo, ettei valtion tuottavuusohjelma verottaisi hakemuksia käsittelevien ihmisten määrää poliisitoimessa ja maahanmuuttovirastossa.

Turvapaikanhakijaksi tullaan ilmoittautumalla rajaviranomaisille tai poliisille. Suurin osa tulijoista saapuu Ruotsin kautta. Noin 30-40 prosenttia hakijoista on turvapaikanhakijoita jo jossain toisessa EU-maassa. Asiantilan todistaa sormenjälkirekisteri.

Ns. Dublinin-sopimuksen mukaan sen maan, johon turvapaikanhakija ensin saapuu, tulisi käsitellä asia loppuun. Kaikki tulijat eivät kuitenkaan jää ensimmäiseen maahan ratkaisua odottamaan.

Eniten turvapaikanhakijoita tuli viime vuonna Irakista ja Somaliasta, molemmista yli tuhat. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat afganistanilaiset ja venäläiset.

Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa pysynyt pienenä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ruotsiin tuli 2007 noin 36 000 turvapaikanhakijaa, mutta viime vuonna määrä putosi runsaaseen 20 000:een.

Oppilaitos tai tyhjä kerrostalo

Suomessa aikuisten vastaanottokeskukset ovat täpötäynnä. Asukkaita on enemmän kuin alunperin on suunniteltu olevan. Syvälammen motellia Uudellamaalla on käytetty ”ruuhka-ajan” tilapäismajoitukseen. Lisäpaikkoja tarvittaisiin nopeasti.

– Kunta perustaa vastaanottokeskuksen yhteistyössä maahanmuuttoviraston, sisäasiainministeriön ja TE-keskuksen kanssa. Valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut täysimääräisesti keskuksen koko toiminnan ajan, Veikko Pyykkönen kertoo. Joukkoon pitäisi saada uusia kuntia.

Hyvän vastaanottokeskuksen pitäisi majoittaa melko suuri määrä väkeä.

– Laitoskiinteistöt, joissa on paikat 150-200:lle, käyvät tarkoitukseen. Niiden pitää olla majoitukseen soveltuvia eikä taloissa saa olla homeongelmia. Toinen mahdollisuus on tyhjän asuntokannan käyttö, joka on monelta kannalta järkevää, Pyykkönen toteaa.

Hermoja koetteleva päätöksen odottelu sujuu paremmin, jos on jotain tekemistä. Ruoanlaitto antaa elämään normaalisisältöä. Kävelymatkan päässä pitäisi olla ruokakauppa.

Turvapaikanhakija saa vastanottokeskukselta toimeentulotukea, jonka perusnormista on vähennetty 10 prosenttia. Vähennys on 20 prosenttia, jos keskus pystyy tarjoamaan aktiviteetteja. Summa puolittuu, jos keskus tarjoaa valmiit ateriat. Mahdollisuus omatoimiseen ruoanlaittoon olisi Pyykkösen mukaan paras vaihtoehto.

Huoltajatta tulleille tuettua asumista

Ratkaistavana on myös uusia ongelmia. Viime vuonna turvapaikkaa haki 647 alle 18-vuotiasta, jotka saapuivat maahan ilman huoltajaa. Alaikäisille on perustettu ryhmäkoteja sekä tukiasumisyksiköitä, joista uusin avattiin Parikkalassa. Siellä on varattu paikat 80:lle 16-17-vuotiaalle. Nuoremmille vaaditaan lastensuojelumitoitus henkilökunnan määrässä, mutta 16-17-vuotiaiden tukiasumisyksiköissä on vähemmän työväkeä.

Ryhmäkoteja ja tukiasumisyksiköitä on Kontiolahdella, Lieksassa, Kotkassa, Oravaisissa, Turussa, Punkalaitumella, Oulussa, Pudasjärvellä, Rovaniemellä, Ylöjärvellä, Turussa, Espoossa ja Parikkalassa. Niissä oli tammikuussa noin 600 nuorta ja paikkojen täyttöaste oli 138 prosenttia.

Uusi ratkaisu on kansanopistojen käyttö nuorten turvapaikanhakijoiden asuttamisessa. 10-15 hengen ryhmiä on muun muassa Alkio-opistossa Korpilahdella ja Itä-Savon kansanopistossa Punkaharjulla. Ratkaisua voidaan käyttää myös aikuisten sijoittamisessa.

Jos päätöstä odottava hakija saa oleskeluluvan, hänelle pitäisi löytää kuntapaikka. Kuntapaikkojen puuttumisen vuoksi vastaanottokeskuksissa asui tammikuussa 2009 myös 149 oleskeluluvan jo saanutta henkilöä ja 86 kiintiöpakolaista.

Kiintiöpakolaisia sijoitettiin kuntiin 2007 yhteensä 1 793. Suomeen otetaan hallituksen päätöksen mukaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista, jotka usein saapuvat suoraan maailman lukuisilta pakolaisleireiltä. Käytännössä tulijamäärät vaihtelevat. Lukua nostaa myös perheiden yhdistäminen.

Pakolaisia on parina viime vuotena tullut eniten Kongon, Thaimaan ja Syyrian pakolaisleireiltä. Kongoon paenneet ovat ruandalaisia, Thaimaan leiriltä pelastetut ovat myanmarilaisia eli entisestä Burmasta kotoisin ja Syyrian leirien asukkaat ovat sotaa paenneita irakilaisia.

Jokaiselle tilannekartoitus

Maahanmuuttajien asioita valmistellaan sisäministeriössä useissakin yksiköissä. Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen kansainvälisessä suojeluyksikössä hoitaa turvapaikanhakijoiden kenttää. Hän on aiemmin ollut muun muassa Helsingin vastaanottokeskuksen johtajana. Ylitarkastaja Tiina Pesosen alaa on pakolaisten sijoittaminen ja hän kuuluu sisäministeriön kotouttamisyksikköön.

Alan terminologia on vaikeaa: turvapaikanhakija, oleskeluluvan saaja, pakolainen, kiintiöpakolainen, paluumuuttaja, humanitaarinen maahanmuutto, työperäinen maahanmuutto, kotouttaminen. Maahanmuuttoviraston nettisivuilla on julkaistu alan sanakirja, josta pääsee jonkin verran jyvälle, mitä termit tarkoittavat.

Oleskeluluvan saaja tarvitsee asunnon, mutta myös suunnistusapua oudossa maassa - usein paljonkin.

- Jokaiselle pitäisi tehdä kotouttamissuunnitelma, perusteellinen alkukartoitus, jossa todetaan ihmisen elämäntilanne ja koulutustarpeet, ylitarkastaja Tiina Pesonen toteaa. Tarvitaan kielenopiskelua erillisenä tai työn ohessa, oppisopimuksia ja harjoittelupaikkoja. Työhön pääsy vähäisemmälläkin kielitaidolla olisi toive numero yksi.

Molempien asiantuntijoiden mielestä on tärkeintä, että kunnan virkamiesjohto on riittävän sitoutunutta maahanmuuttajien kotouttamiseen. Maahanmuuton vaikutuksista on pystyttävä käymään avointa keskustelua päättäjien ja kunnan kanta-asukkaiden kesken.