HS: Kansanedustajat röykyttivät Suomen turvapaikkapolitiikkaa

Helsingin Sanomat:
Kansanedustajat röykyttivät Suomen turvapaikkapolitiikkaa
17.2.2009

Verkkouutiset:
Eduskunta kiitteli itseään ulkomaalaislain korjaamisesta
17.2.2009

Helsingin Sanomat:

Suomen turvapaikkapolitiikka koki eduskunnassa melko lailla röykytystä, kun paljon puhuttu ulkomaalaislain muutos tiistaina palasi suureen saliin lopullista käsittelyä varten. Ryhmynuijaa eivät heiluttaneet vain perussuomalaiset, vaan kritiikkiä tuli myös esimerkiksi Sdp:n ja kokoomuksen riveistä.

Entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd) oli sitä mieltä, että turvapaikkapolitiikka on karannut hallituksen käsistä. Hän näki turvapaikkojen hakemisen Suomesta olevan osittain organisoitua ja keskitettyä toimintaa, mikä tarkoittaa, että Suomea käytetään hyväksi.

Arto Satonen (kok) puolestaan kyseli, onko Suomen turvapaikkapolitiikassa "vetotekijöitä", houkuttimia, jotka saavat turvapaikanhakijoita tulemaan tänne esimerkiksi Norjan ja Ruotsin sijasta.

Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava, hylätyt on poistettava maasta heti, ja oleskeluluvan saaneiden kotouttamiseen on saatava lisää rahaa, Ben Zyskowicz (kok) vaati. Moni kansanedustaja yhtyi etenkin viimeiseen vaatimukseen, koska turvapaikanhakijoiden määrä on kasvussa.

Maahanmuutosta vastaava ministeri Astrid Thors (r) muistutti, että lisäbudjettiin on saatu ulkomaalaisvirastolle miljoona, mutta salissa arveltiin, että todellinen tarve olisi kahdesta neljään miljoonaan.

Äänessä olivat enemmänkin turvapaikkapolitiikan arvostelijat, mutta muutakin kuultiin. Kimmo Kiljunen (sd) ihmetteli, miten turvallisen paikan etsiminen voisi olla "laitonta", ja Tommy Tabermann (sd) arveli, että keskustelun yllä leijui "suvaitsemattomuuden henki".

Itse ulkomaalaislain muutosta eivät sen nykyisessä, hallintovaliokunnan sopimassa muodossa vastustaneet muut kuin perussuomalaiset

Enemmistön arvio lainmuutoksesta oli, että se pitää turvapaikkapolitiikan ennallaan.

Perussuomalaisten kannan perustelivat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka ja hallintovaliokunnan jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner. Perussuomalaiset katsovat, että turvapaikkapolitiikkaa on tiukennettava, kun nyt ehdotettu lainmuutos saattaa jopa löysentää sitä.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk) antoi ymmärtää, että perussuomalaisten kanta on propagandistinen, koska he päätyivät siihen valiokuntakäsittelyn viimeisenä päivänä hyväksyttyään mietintöluonnoksen edellispäivänä.

Perussuomalaiset puolustautuivat, että tekstiä oli muutettu yön yli. Humanitaarisen maahanmuuton perusteluissa oli "vaikea turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne" muuttunut muotoon "vaikeasta ihmisoikeustilanteesta johtuva huono turvallisuustilanne". Tölli, Vistbacka ja Ruohonen-Lerner ottivat asiasta näyttävästi yhteen salin takaosassa.

Laki tulee lopulliseen äänestykseen kahden viikon kuluttua.

---------------

Verkkouutiset:

Neljä vuotta vanhan ulkomaalaislain niveltäminen vuonna 2006 voimaan tulleeseen EU-lainsäädäntöön puhutti tiistaina eduskuntaa. Hallituksen vuoden 2007 joulukuussa antamasta esityksestä nousseeseen kohuun nähden puheet olivat kuitenkin maltillisia. Jopa perussuomalaisten puheenvuoroja pidettiin yleisesti järkevinä ja rakentavina.

Suurin ansio tästä kuuluu eduskunnan hallintovaliokunnalle, joka korjasi liian sallivana ja tulkinnanvaraisena pidetyn hallituksen esityksen vastaamaan kutakuinkin jo voimassa olevaa oikeuskäytäntöä. Valiokunnan viime joulukuussa valmistunut mietintö tyydyttääkin kaikkia muita eduskuntaryhmiä, paitsi Perussuomalaisten ryhmää, jonka mielestä laki on hylättävä.

Puolueen jo mietintöön liittämää hylkäysehdotusta ihmeteltiin laajasti, koska valiokunnan puheenjohtajan Tapani Töllin (kesk.) ja muidenkin valiokuntalaisten mukaan puolue ei tehnyt yli puoli vuotta kestäneen valiokuntakäsittelyn aikana yhtäkään omaa esitystä ennen hylkäysehdotuksensa jättämistä.

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Raimo Vistbacka selitti menettelyä sillä, että hänen ja Töllin mietinnön lukkoon lyöntiä edeltäneenä iltana sopima teksti ei ollutkaan aamulla enää sama. Vistbackan mukaan puolueella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hylätä mietintö, koska asiantuntijoita ei enää ollut mahdollista kuulla.

Keskustelussa Peruslaillisten menettelyä pidettiin puhtaana taktikointina, koska useita kausia eduskunnassa istunut Vistbacka tietää hyvin, että mietinnön sisältö päätetään valiokunnan kokouksessa eikä valtiosalissa. Valiokunnassa puoluetta edusti Pirkko Ruohonen-Lerner.

Esimerkiksi SDP:n Jukka Gustafsson piti Vistbackan keskustelussa käyttämää puheenvuoroa asiallisena ja maltillisena.
- Olisikin ollut hyvä, jos hän olisi istunut valiokunnassa Ruohonen-Lernerin sijasta. Perustuslailliset tuli kalkkiviivoille ja ylikin laajassa yhteisymmärryksessä, mutta hyppäsi sitten pois.

Vistbackaa muistutettiin myös siitä, että lakiuudistuksen myötä tilapäisenkin oleskeluluvan saanut turvapaikan hakija saa etsiä heti työtä eikä hänen enää tarvitse odottaa yhtä vuotta.

- Työntekoahan te olette aina edellyttäneet ja nyt kun tulee mahdolliseksi, esitätte lain hylkäämistä, monessa puheenvuorossa todettiin.

Thors ja hallitus saivat sapiskaa

Hallitus ja maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Astrid Thors (r.) saivat vasemmalta oikealle sapiskaa "huomattavasti EU-direktiivin ylimenevästä" tai "Euroopan liberaalimmasta ulkomaalaispolitiikasta". Muun muassa entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) syytti Thorsia Ruotsin vanhan lainsäädännön tielle menemisestä.

- Hallitus on myös käyttänyt EU-direktiiviä sumuverhona humanitaarisen suojelun perustelemiseksi, vaikka direktiivi ei sitä edellytä, vaan siitä voidaan haluttaessa säätää erikseen kansallisesti, hän sanoi.

Rajamäki muistutti myös siitä, että direktiivillä on tarkoitus yhtenäistää EU-maiden säännöksiä ja hallita paitsi muuttamista EU:hun, myös EU:n sisäistä muuttamista, ja siksi vähimmäissäännöksiä ei pidä ylittää.
- Turvapaikkapolitiikkaa ei pidä tehdä ovet ja ikkunat auki, mutta silmät kiinni.

Tilapäiselläkin luvalla heti töihin

Hallituspuolueiden kansanedustajien kritiikki hallituksen esitystä kohtaan purkaantui pääasiassa valiokunnassa suoritettujen korjausten kiittelyyn.

- Turvapaikkapolitiikkaa pitää tehdä hyvällä sydämellä, mutta se ei saa estää terveen järjen käyttöä. Politiikalla on oltava kansalaisten hyväksyntä ja luottamus, muuten se ei onnistu, Arto Satonen (kok.) sanoi.

Hänen mukaansa lain kaksi olennaista asiaa ovat, että nykyinen lainsäädäntö säilyy humanitaarisen turvapaikkaoikeuden osalta ja että tilapäisen turvapaikan saaneella on oikeus tehdä heti työtä, eikä odottaa yhtä vuotta niin kuin nykyisen lain mukaan on pakko tehdä.

Hallitusta puolustanut Thors vakuutti useaan kertaan, että valiokunnassa muotoutunut mietintö on juuri sellainen kuin hallitus halusikin. Thors osallistui aktiivisesti mietinnön laatimiseen.

Vaikka lain sisällöstä oli sovittu jo valikunnassa, kansanedustajat jaksoivat puhut Suomen pakolais- ja turvapaikkapoliitikasta yli viisi tuntia.

Soini sanoutui irti rasismista

Perussuomalaisten puheejohtaja Timo Soini ilmoitti näyttävästi eduskunnan edessä, etteivät Timo Soini ja perussuomlainen puolue ole rasisteja.

- Toivon, että tämä tuli nyt kaikille kertakintaalla selväksi. Ja jos tästä on sanomista, niin toivon, että se tullaan sanomaan silmästä silmään ja edestäpäin.

Hän sanoi myös, ettei puolueessa suvaita ihmisvihaa eikä hyväksytä minkääanlaista kiihotusta, joka voi johtaa jopa väkivaltaan.

- Maahanmuuttopolitiikaa voi perustellusti arvostella olematta rasisti, Soini sanoi.

Hän vaati kristallinkirkkaita ja selkokielisiä lakeja, ettei juristijoukkojen tarvitse niitä tulkita.
- Uskon, että olemme tästä kaikki täällä samaa mieltä.