Kuntalehti: Turussa on jo kauan harjoiteltu "maailmanpolitiikkaa"

Kuntalehti 3/2009: Turussa on jo kauan harjoiteltu "maailmanpolitiikkaa" 27.2.2009

Keskushallinnon viranomaisten pitäisi herätä monikansalliseksi muuttuvan Suomen todellisuuteen. Tehtävän vaativuus olisi syytä tunnustaa ja pakolaisasioiden pitäisi nousta työlistojen kärkisijoille. -- Nyt on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa, Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Regina Ruohonen sanoo.

Autot eivät ole palaneet lähiöissä Suomessa. On aivan mahdollista, että maailman monimutkaistumisesta selvitään pääkaupunkiseudulla ja muuallakin Suomessa kunnialla. Se edellyttää kuitenkin panostamista tulijoiden kotouttamiseen.
Tämä käy selväksi, kun pöydän takana ovat haastateltavina Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Regina Ruohonen ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen erikoissuunnittelija Kalle Myllymäki.

Myllymäen tehtävänä on löytää Varsinais-Suomen kunnista sijoituspaikkoja turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Hän on aikaisemmin työskennellyt SPR:n Turun vastaanottokeskuksen johtajana. Ruohonen yrittää sovittaa kaupungin palvelut tulijoiden tarpeisiin ja pitää myös yhteyttä maahanmuuttajien yhdistyksiin, joita toimii Turussa peräti 65.

– Turku on ollut pioneeri pakolaisten vastaanottamisessa. Ensimmäiset pakolaiset tulivat jo 1987, Regina Ruohonen kertoo.

Turku otti aiemmin vastaan 150 kiintiöpakolaista vuodessa, mutta 2000-luvulla määrä on pudotettu 50:een per vuosi. Turku ei enää ota vastaan leireiltä tulevia kiintiöpakolaisia, vaan vain oleskeluluvan saajia. Käytännössä Turkuun saapuu vuosittain noin 300 pakolaista. Monet heistä ovat asuneet Suomessa yli 3 vuotta eikä kaupunki saa mitään erityistä korvausta valtiolta heidän palveluistaan. Lukuun sisältyvät myös perheenyhdistämisten kautta maahan saapuneet sekä siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä kotimaistaan hakemat puolisot.

Korvausjärjestelmä ei ole Ruohosen mukaan pysynyt mukana muutoksessa.

– Korvausjärjestelmää tulisi kehittää niin, että se ottaa huomioon kaikki kuntaan tulevat maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat vastaanottopalveluita. Nyt kaupunki on tehnyt omalla kustannuksellaan kotouttamistyötä, Regina Ruohonen toteaa. Pakolaisten vastaanottamiseen tulisi luoda seudullinen malli.

Viidennes tarvitsee paljon tukea

Turun kaupunki on TE-keskuksen Kalle Myllymäen mielestä hoitanut urakkansa pääsääntöisesti hyvin. Tulijoissa on kouluttamattomia, köyhiä, sairaita ja traumaattisten kokemusten ahdistamia ihmisiä, joista monet tarvitsevat palveluita laaja-alaisesti ja pitkään.

– On itsestään selvää, että 10-20 prosenttia pakolaisista on haastavia henkilöitä, joista aiheutuvat erityiskustannukset tulisi korvata kunnille, Kalle Myllymäki sanoo.

Lainsäädännön valuvika on Myllymäen mukaan kuntapaikkojen perustuminen vapaaehtoisuuteen. Pakkoakaan hän ei silti käyttäisi: jos korvauksia tarkistetaan, sopimukseen halukkaita kuntia alkaa ilmaantua.

Myllymäki pitäisi huolta sitä, että jokainen TE-keskusalue hoitaisi omaa väestömääräänsä vastaavan osuuden pakolaisten vastaanotosta. Nykyisin ministeriöstä tulee ohjeellisia vastaanottotavoitteita. Tarvitaan myös silkkaa matematiikkaa: jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa tänä vuonna 6 000:een, joka kuukausi on avattava kolme uutta noin 150 hengen suuruista vastaanottokeskusta.

Varsinais-Suomessa oli helmikuun puolivälissä kartoitettavana 10-15 kiinteistön sopivuus vastaanottokeskuksiksi. Paikat ovat Myllymäen mukaan laadultaan huonon ja välttävän väliltä. Rakennusten kunto, sijainti tai soveltuvuus pitkäaikaiseen asumiseen eivät olleet kohdallaan.

Vain kolme kuntaa ottaa vastaan

Kolme Varsinais-Suomen kuntaa on tehnyt TE-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisstatuksen saaneiden tulijoiden sijoittamisesta. Turku ottaa 50 pakolaista vuodessa, Raisio 25 ja Salo 25. Myllymäki toivoo, että Kaarina, Lieto ja Naantali aloittaisivat kukin vaikkapa viiden pakolaisen vastaanotolla. Seudullista yhteistyötä tarvittaisiin kipeästi.

Useat kunnat voisivat tehdä yhteisen sopimuksen vastaanotosta. Ympäristökunnat voisivat maksaa Turun kaupungille tarvitsemistaan erityispalveluista kuten kotikielen opetuksesta. Turun puolestaan pitäisi korjata asennoitumistaan ja kuunnella oikeasti pieniä naapurikuntia.

Myllymäen mielestä win-win -tilanne on pakolaisten sijoituksessa realistinen tavoite: kaikki voivat voittaa. Pakolaisten sijoittamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska Suomi ei voi irtisanoa Geneven sopimusta.

Erityistä huolenpitoa on varattava ilman huoltajaa tuleville lapsille ja nuorille. Jos tämä ryhmä jätetään oman onnensa nojaan, seurauksista maksetaan myöhemmin.

Pakolaisten lisäksi huomiota pitäisi riittää myös työn tai puolison perässä maahan muuttaville. Kielenopetusta tarvitsisivat Regina Ruohosen mukaan myös iäkkäät tulijat, kouluiän ohittaneet nuoret ja kotiäidit. Suomen kielen opetusta on tarjolla aivan liian vähän.

Myös yhdistyskentän kera toimiminen vaatisi omat resurssinsa. Yhdistykset ylläpitävät muun muassa äiti-lapsi -kerhoja ja kaupunki on ostanut yhdistyksiltä kotouttavia palveluita. Yhteydenpito 65 yhdistykseen vaatii aikaa.


Pätkäelämää Ray-tuen varassa

Viranomaiset korostavat, että maahanmuuttajat ovat taustaltaan heterogeeninen joukko. Eri maista Turkuun rantautuneet naiset mahtuvat kuitenkin mukavasti samaan lounaspöytään Lausteen lähiön Vera-keskuksessa. Nuorisotaloon perustettu maahanmuuttajien keskus pitää sisällään monenlaista toimintaa.

Vera-keskuksessa tehdään ruokaa yhdessä, opiskellaan suomea, erilaisia taitoja ja tietokoneiden käyttöä. Naisten Zina-ryhmässä vahvistetaan itsetuntoa ja Danaryhmässä suoritetaan hygieniapassi. Iltaisin tila on yhdistysten käytössä. Avaimet on annettu yhdistysten vastuuhenkilöille eikä valvomattomasta käytöstä ole koitunut ongelmia. Iltaisin talossa kokoontuu muun muassa somaliyhteisön koraanikoulu ja Viet-Budd -yhdistys. Kosovon albaaneilla on miesten klubi.

Päivätoiminnasta vastaavat ohjaajat Terhikki Mäkelä ja Le Thi Mai-Trinh. Työharjoittelijoita on useita, Irakista 11 vuotta sitten saapunut Fadiya Al-Ganiem esimerkiksi vetää piirustuskurssia. Hän on toistaiseksi hoitanut lapsia kotona, mutta haluaa nyt opiskelemaan tai töihin.

Maahanmuuttajatalon toiminta on epävakaalla pohjalla: rahoitusta on saatu Ray:sta ja TE-keskuksesta. Vuokraa ei onneksi peritä, vaan Turun kaupunki on myöntänyt tiloille 100-prosenttisen vuokratuen.

Pansiosta tullut transit-keskus

Miten Turkuun tullaan? Usein Tukholmasta Ruotsin laivalla. SPR:n ylläpitämä 250 hengen vastaanottokeskus Turun Pansiossa on täpösen täynnä. Torstaina 12. helmikuuta vastaanottopisteen sohvalla istuu muutama mies kasseineen ja paikalla on vielä pari poliisia, jotka ovat saattaneet turvapaikan kysyjät keskukseen. Aulassa odottelee edellispäivänä saapunut afgaaniperhe pääsyä sosiaalityöntekijä Jaana Väyrysen puheille.

– Turun keskus on muuttunut paljolti transit-paikaksi, talon varajohtaja Jaana Väyrynen kertoo. Moni tulija on siellä vain pari päivää tai korkeintaan viikon ja jatkaa matkaansa muihin keskuksiin. Edellispäivänä yksi ryhmä lähti Kemiin ja toinen Pietarsaareen. Ryhmät saatettiin junaan, mutta junien vaihdoista piti selviytyä omin voimin. Tammikuussa Turun keskuksen läpäisi sata tulijaa, mutta talossa on myös yli vuoden asuneita oleskelulupapäätöksen odottajia.

Luvan saajat ovat joutuneet odottamaan kuntapaikkaa Pansiossa jopa puoli vuotta. Väyrynen toivoo, että paikkoja pakolaisille löytyisi nopeasti lisää.

– Valtion pitäisi pohtia kotouttamista ja hintapolitiikkaa. Nyt korvaukset ovat liian pieniä, hän toteaa. Sosiaalityöntekijä toivoo myös, ettei maahanmuuttajia lähetellä paikasta toiseen vastuuttomasti. Turkuunkin valuu ihmisiä takuuvuokralappujen kanssa. Joka kunnan pitäisi ottaa vastuu oman alueensa pakolaisista


Turku:
. asukkaita 175 000
. muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia 11 200
. vieraskielisten osuus 6,4 prosenttia (peruskoulun oppilasta 7,9 prosenttia)
. suurimmat ulkomaalaisryhmät, lähtömaa: Venäjä, Viro, Irak, Iran, Ruotsi, Serbia, Somalia, entinen Jugoslavia, Kiina