YLE: Miten reagoisin arjen rasismiin?

Yle Teksti-TV
Viikkomakasiini (sivu 822)
22.2.2009

Miten reagoisin arjen rasismiin? Rasismista on vihdoin ryhdytty keskustelemaan Suomessa. Hetki on se kuuluisa yhdestoista. Mutta miten kansalainen voisi reagoida rasismiin, vaikkapa ratikassa?

Rasismi ja syrjintä ovat olleet vuosikaudet arkipäivää suomalaisilla asunto- ja työmarkkinoilla.

Vasta kun mediaan ilmaantui syntyperäisiä suomalaisia ihmisiä, jotka ovat olleet halukkaita hyötymään rasistisiksi tulkittavissa olevista näkemyksistä poliittisesti, Suomessa herättiin kunnolla.

Tyypillinen esimerkki kadulta

Kadunmiehen näkökulmasta rasismi on nyt lisääntymässä.

Esimerkki Helsingistä, viime vaalien ajalta: neljä isokokoista, päihtynyttä, syntyperäistä suomalaismiestä täyttivät kukin yhden kahdenistuttavan raitiovaunun penkin.

Samassa vaunussa matkusti kymmenkunta juhla-asuihin pukeutunutta, ihonväriltään tummempaa matkustajaa.

Juopuneet miehet huusivat koko raitiovaunun kuullen: "Nämä saatanan neekerit täyttää koko ratikan. Pitäis lähettää takas Somaliaan koko sakki!"

Muut matkustajat olivat vaivautuneita.

Mitä kansalainen voi tehdä?

Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta, mitä kansalainen voi tehdä, kun kohtaa arkipäivän rasismia, vaikka ratikassa?

- Solvaavaa kieltä käyttävää voi yksinkertaisesti kehottaa olemaan hiljaa, pyytää olemaan loukkaamatta toista.

Mutta entä jos on kirpun kokoinen, eikä uskalla sanoa mitään?

- No esimerkiksi raitiovaunussa kuljettajalla on oikeus ja velvollisuuskin poistaa henkilö, joka häiritsee muita matkustajia. Lain mukaan kuljettaja voi pyytää apua tähän muilta matkustajilta tai vartijoilta, Hiltunen muistuttaa.

Rasismi koskettaa monella tasolla

Useimpiin kadun rasismia sisältäviin tilanteisiin eivät kanssaihmiset juurikaan reagoi ulkoisesti, vaikka useimmat tunnistanevat tilanteeseen liittyvän psyykkisen uhan.

Keskusteluissa ei useinkaan mainita ihmisiä, joita rasistiset hyökkäykset eivät suoranaisesti koske, mutta jotka kokevat tilanteet uhkaaviksi tai vähintäänkin epämiellyttäviksi.

- Rasismin ja syrjinnän kokemukset voivat mennä hyvin syvälle henkilökohtaiselle tasolle. Niinpä reagoimisestakin päättää yleensä kukin itse. Joka tapauksessa rasismiin on hyvä reagoida. Psyykkinen uhka voi olla rasismia kuten fyysinenkin, Hiltunen toteaa.

Kunnianloukkaus on rikos

- Rasismin yhteydessä on ylipäätään hyvä muistaa, että toisen ihmisen loukkaamisessa on kysymys rikoksesta. Rikosnimike voi tällöin olla kunnianloukkaus. Esimerkiksi ryssittely tai neekeriksi solvaaminen voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, Rainer Hiltunen muistuttaa.

Rasistista kieltä käyttävän ensimmäinen puolustus on usein sananvapaus. Onko tällaiselle puolustautumiselle perusteita?

- Ei. Sananvapaus ei anna oikeutta rasistiseen herjaamiseen tai nimittelyyn. Tämän ovat vahvistaneet myös tuomioistuimet viimeaikaisilla päätöksillään.

Solvatun tukeminen on arvokasta

Jos arkipäivän rasistisessa tilanteessa ei uskalla sanoa mitään solvaajalle, kannattaako mennä jälkeenpäin juttelemaan solvatulle?

- Kyllä niin voi ja kannattaakin tehdä, jos siltä tuntuu, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta toteaa.

- Ihmiset pitävät todella arvokkaana sitä, että heille osoittaa sanoin tai vaikkapa ilmein, että tukee heitä ja tuomitsee asiattoman käytöksen.

Sami Koivisto

Lisää maahanmuuttokeskustelua:
A-tuubi, www.yle.fi/atuubi