Kuopion Kaupunkilehti: Musta ei kelpaa Kuopion tylyillä työmarkkinoilla

Kuopion Kaupunkilehti muistuttaa yrityksiä väliaikaisen taantuman jälkeisestä työvoimapulasta. Savoon rantautuneet värilliset pitäisi sitouttaa ja kotouttaa tai he vievät kalliin koulutuksensa pääkaupunkiseudulle. Savolaiset yritykset eivät osaa vielä hyödyntää ulkomaalaisten kulttuurituntemusta ja kielitaitoa. Monet Savossa opiskelleet maahanmuuttajat muuttavat etelään, koska siellä hyväksytään vähäisempi kielitaito. Osa Kuopion maahanmuuttajista on ammattialoillaan omien maidensa huippuja.

Kuopion Kaupunkilehti:
Musta ei kelpaa Kuopion tylyillä työmarkkinoilla
11.2.2009

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Leif Fagernäsin kaipaisi Suomessa asennekasvatusta maahanmuuttajaväestön työllistämiseksi. Taantuman jälkeen on tulossa uusi ongelma, ketkä tekevät työt, kun huoltosuhde muuttuu.

Valtakunnassa keskimäärin sata työllistä elättää 128 työvoiman ulkopuolelle jäävää. Pohjois-Savossa luku on jo nyt yli 150 ja huoltosuhde huononee eläkeläisten lisääntyessä nopeammin kuin Etelä-Suomessa. Maahanmuuttajien työllistäminen on keino hidastaa heikkenevää huoltosuhdetta.

Kuopiossakin on koulutettuja maahanmuuttajia, jotka kelpaavat vain mainoksien jakajiksi. Savoon rantautuneet värilliset vievät kalliin koulutuksen pääkaupunkiseudulle, jos emme sitouta ja kotouta työvoimareserviä.

Savonian kansainvälisten palveluiden päällikkö Ilkka Toroi on huolissaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Hänen mukaansa harjoittelupaikkakin saanti tummahipiäiselle on tuskallista.

- Harvoissa yrityksissä ollaan aidosti kansainvälisiä. Afrikkalaiset opiskelijat keskeyttävät opintonsa valitettavan usein. Monet värilliset jatkavat opintojaan USA:ssa ja Euroopassa, koska eivät työllisty Suomessa.

Savoniassa opiskelee noin 250 ulkomaalaista vuosittain. Suurin osa tulee Aasiasta ja Afrikasta. Toroi sanoo, että savolaiset yritykset eivät osaa vielä hyödyntää ulkomaalaisten kulttuurituntemusta ja kielitaitoa.

Tämän on havainnut myös kuopiolainen vapaaehtoistyötä tekevä liikunnanopettaja Pirkko Linnus. Hän kutsuu sunnuntaisin kotiinsa afrikkalaisia auttaakseen värillisten pärjäämistä Kuopiossa.

- Nämä pojat ovat opiskelleet jo Afrikassa insinööreiksi, tilastotieteilijöiksi, fyysikoiksi ja biokemisteiksi. He ovat luotettavia ja ahkeria, puhuvat hyvää englantia ja heillä on kova halu oppia suomen kieltä. Silti heille ei löydy töitä toisin kuin Etelä-Suomessa, sanoo Linnus.

- Nyt olisi tilaisuus kuopiolaisilla pomoilla ravistella asenteitaan. Monet pikaruokapaikatkin saisivat kansainvälistä uskottavuutta, väriä ja eloa, jos ottaisivat afrikkalaisia töihin. Linnus lisää.

Myös seurakuntatyössä maahanmuuttajiin tutustunut kaupunginvaltuutettu Björn Cederberg muistuttaa, että monet maahanmuuttajat ovat älykästä ja kyvykästä työvoimareserviä.

- Osa Kuopion maahanmuuttajista ovat ammattialoillaan omien maidensa huippuja. Eivätkö yritykset voisi aloittaa maahanmuuttajien kummitoimintaa, Cederberg ehdottaa.

Arto Herranen: Savossa suomen kieli välttämätön Kuopiolaisen Enfo Oyj:n toimitusjohtaja ja Kauppakamarin puheenjohtaja Arto Herranen kiistää kuopiolaisyritysten syrjivän asenteen.

–En usko että yrityselämässä on syrjiviä asenteita. Ikäpyramidi on sellainen, että yrittäjät tunnistavat maahanmuuttajien tarpeellisuuden. Savossa vain on paljon kotimarkkinayrityksiä, jolloin suomen kieltä on osattava, Herranen kommentoi.

Kuitenkin monet Savossa opiskelleet maahanmuuttajat muuttavat työolosuhteiden vuoksi etelään, koska siellä asenteellisesti hyväksytään vähäisempi kielitaito.

–Siirryin Savonian it-linjalta Haaga-Helian ammattikorkeakouluun Helsinkiin, koska sieltä sain töitä. Jatkaisin Kuopiossa opintojani, jos olisi varaa, sanoo ghanalainen Jerome Bonsu.

Työantajien olisi syytä muistaa, että taisteluun työvoimapulaa vastaan olisi varauduttava jo nyt väliaikaisesta taantumasta huolimatta.