MTV3: "Suomalaisuuden häviämisen pelko synnyttää ennakkoluuloja"

MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa Lauri Karhuvaara haastatteli maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia ja valtion taidemuseon koordinaattori Umayya Abu-Hannaa maahanmuuttajien asemasta ja työttömyydestä.

Umayya Abu-Hannan mukaan maahanmuuttajataustaisten määrän kasvun pitää näkyä valta-asemissa, talouselämässä ja politiikassa. Abu-Hanna esitti työhönottoon väestömäärään suhteutettuja maahanmuuttajakiintiöitä. Hänen mukaansa kiintiöajattelua pitää jatkossa soveltaa joka paikkaan.


MTV3: Huomenta Suomi 9.2.2009

Toimittaja Lauri Karhuvaara: Mistä teidän mielestänne ennakkoluulot syntyvät, mikä maahanmuuttajissa jopa ärsyttää?

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors: Ennakkoluulot syntyvät siitä, ettei tunne henkilökohtaisesti ihmisiä. Mun mielestä tämä on osa sitä että helposti sanotaan "he" ja "me", joten jos ei tiedetä taustoja, jos ei tunneta toista ihmistä henkilökohtaisesti, niin silloin ennakkoluuloja syntyy. Joten tällainen esimerkiksi toiminta, mitä minä tiedän, että monilla työpaikoilla todella teroitetaan, että ottakaa kaikki mukaan kahviporukoihin. Se vähentää esimerkiksi ennakkoluuloja.

Toimittaja: Mutta toisaalta maahanmuuttajat, mitä häneltä teidän mielestänne pitäisi edellyttää, kun hän Suomeen tulee?

Thors: Tullaan Suomeen monella perusteella. Tullaan muun muassa eniten ehkä rakkauden perusteella, niin kuin näkyi Hesarin artikkelissa viikonloppuna. Mutta tietenkin on selvää että Suomen olojen ja tapojen tuntemista ja siinä myöskin viranomaisilla on tekemistä ja työnantajilla tekemistä, että tiedetään mitkä ovat kirjoittamattomat ja kirjoitetut säännöt täällä Suomessa. Muun muassa yks kirjoittamaton sääntöhän on se, että pitää vilkuttaa että saa bussin. Mutta ei tietenkään...tunnetaan sääntöjä osataan myöskin toimia, tiedetään myöskin omia oikeuksia ja velvollisuuksia. Tänä päivänä on huoli siitä, että muun muassa tänne suoraan töihin tulleet eivät aina tunne mitkä ovat palkanmaksuoikeudet, mitä mahdollisuutta on ottaa yhteyttä viranomaisiin.

Toimittaja: Aivan varmasti siinä pohjalla on myöskin se että - tämmösiä, mä puhun ihan suoraan - ihonväriasiat, mistä päin tullaan ja näin pois päin. Mutta kuinka paljon pohjalla on suomalaisessa ajattelussa myöskin se, että he kokevat että osa maahanmuuttajista saavat liian helposti tavallaan elannon tultuaan Suomeen. Mitä te vastaatte?

Thors: No siellä, jos me katsomme miten helposti tänne tulija saa elannon, niin lähdetään siitä että jos täällä ollaan laillisesti, niin meidän perustuslaki lähtee siitä, että kaikilla ihmisillä on samat oikeudet. Se on lähtökohta yks. Kohta kaks, kun me näemme, kyllä maahanmuuttajilla on vaikeampaa saada koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa työtä. Ja kenen vika on se, että maahanmuuttajien työttömyys on kolminkertainen verrattuna kantasuomalaisiin? Siksi on nyt tärkeää, että vietetään nyt Yhteisvastuukeräystä ja mietitään mitkä ovat nämä syyt. Onko ne ne että ei tunnisteta sitä osaamista, että aina otetaan muualta tullut viimeisenä töihin. Näihin syihin on pureuduttava, koska tutkimus tutkimuksen jälkeen osoittaa, että maahanmuuttajat ovat työkykyisiä, muun muassa PTT:n tutkimus aivan äskettäin, ovat työkykyisiä, ovat työhaluisia. Ja meidän pitää antaa myöskin se signaali, että täällä tehdään työtä. Tähän on viranomaiset ja kaikki, täällä tehdään työtä, ja siihen pitää antaa mahdollisuus.

[...]

Valtion taidemuseon koordinaattori Umayya Abu-Hanna: Muutos ei ole tulossa sieltä että muutama maahanmuuttaja on tulossa Suomeen. Muulta tulleiden prosentti on kaks prosenttia. Vähiten koko Länsi-Euroopassa. Se ei ole meidän uhka. Uhka on se yleinen pelko tulevaisuutta ajatellen. Ja sit mä mietin, että.. mä kutsun heitä siirtolaisiksi, mä kutsun itseeni siirtolaiseksi enemmän kuin... Maahanmuuttaja on itse asiassa ihminen joka siivoaa Alepaa, ja siirtolainen rakentaa uutta maata. Niin mä aattelen, että katsotaan suomalaisten asemaa Ruotsissa, suomalaisten siirtolaisten asemaa. Tukholmassa 80-luvulla 80 prosenttia kodittomista oli suomalaistaustaisia. Jos mietitään myös rikollisuus ja alkoholismi, eli ongelma ei ole kulttuurin sisässä, ei ole siirtolaisissa, mutta asemassa kun se muuttuu, kun sä tulet siirtolaiseksi uuteen maahan. Meillä on hirveän lähellä tämä meidän oma asema Ruotsissa, tai meidän suomalaisten. Niin kannattaisi sieltä ottaa mallia.

Toimittaja: Mutta eikö yksi keskeinen ongelma mikä äsken tuli esiin, että - nyt mäkin käytän sanaa siirtolainen, mutta okei maahanmuuttaja - niin kolmin- jopa nelinkertainen työttömyys verrattuna kantaväestöön.

Abu-Hanna: Joo. Ja se johtuu siitä, että mä esimerkiksi luulen että myös meidän ministeri ei tykkää tästä ja mä olen ennen puhunut siitä, koko pakka tullaan sekottamaan uudelleen. Jos vuonna 2025 joka viides helsinkiläinen on muualta tullut. Me emme voi sitten odottaa, että joka viides helsinkiläinen siivoaa Alepassa ja pyyhkii vaan mummojen pyllyjä, tai mun pyllyni silloin. Koko valta-asema tulee muuttumaan. Se ei enää sitten, että me avustamme siirtolaisia. Jos meillä on joku viides Helsingissä muualta tullut, se pitää näkyä valta-asemissa, talouselämässä, politiikassa, joka paikassa. Ja se myös tulee muuttuun...

Toimittaja: Anteeksi, mutta miten se tulee tapahtumaan? Että tulee ikään kuin tällainen vallan muutos. Kerro minulle ja meille.

Abu-Hanna: Koko pakka uusiksi. Se tulee... Samalla tavalla kuin me olemme ajatelleet naisten tasa-arvon. Yhtäkkiä ajateltiin että ne on ihmisiä, että ne asuu, heille kuuluu ihan siis läpäisyperiaatteella valtaa myös. Ja tasa-arvo myös palkassa. Jolloin meidän pitää ruveta miettimään... Nyt kun mä istun esimerkiksi taiteen keskustoimikunnassa. Aina me katsomme sillä silmällä, että on tasavertaisesti naisia ja ruotsinkielisiä. Eli kiintiöajattelu tulee olemaan heti mukaan, että joka paikassa pitää olla se prosentti, joka heijastaa yhteiskunnan prosenttia väestä, siirtolaisista, että ne ei ole vaan Alepassa.

Toimittaja: Mutta ajatko sinä juuri sitä, että pitää olla ehdoton kiintiö?

Abu-Hanna: Ajan. Ehdottomasti. Mutta tällä hetkellä se on kaksi prosenttia, se ei uhkaa ketään.

Toimittaja: Sanot se ei uhkaa ketään, mutta miksi tästä käydään niin voimakasta keskustelua, koska puhutaan että se heilahduttaa jo poliittisia liikkeitä, voimasuhteita tässä maassa?

Abu-Hanna: Koska kyse on vallasta ja rahan jaosta on aina pelottavaa, koska se myöskin tulee muuttamaan esimerkiksi ruotsinkielisten asemaa. Ruotsinkieliset...puhutaan demokratiasta. Jos meillä tulee olemaan enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä, niin minun mielestä ei voi odottaa enää, että Suomessa vaaditaan kaksi kieltä, jotka ovat ruotsi ja suomi. Me ollaan siis vallan ytimessä, kyse on yhtä suuremmasta muutoksesta kuin demokratiasta. Siis se on tosi suuri kysymys, se ei ole pieni kysymys, että meillä on perussuomalaisista ja meillä on kivoja ihmisiä jotka ajaa tätä suvaitsevaisuutta. Se on vaikea juttu.