YLE: Kunnat eivät halua vastaanottaa pakolaisia nykykorvauksella

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors esittää korotusta korvauksiin, joita valtio maksaa kunnille pakolaisten kotouttamisesta. Kuntaliitto haluaa korvauksiin vähintään 50 prosentin indeksikorotuksen. Vastaanottojärjestelmä on pahasti tukossa. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan nyt saapuva turvapaikanhakija pääsee puhutteluun vuoden päästä.

Maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattssonin mielestä valtion pitäisi maksaa korvausta ainakin viiden vuoden ajan, koska kolmessa vuodessa pakolaisia ei integroida mihinkään yhteiskuntaan. Pitemmällä tähtäimellä on selvää, että kunnissa on suurta iloa ja hyötyä maahanmuuttajista, Mattsson toteaa. Lopulta monista tulee veronmaksajia ja he ylipäätään luovat elämää kuntiin.

YLE Uutiset:
Kunnat eivät halua vastaanottaa pakolaisia nykykorvauksella
Raaseporilla on pitkä kokemus maahanmuuttajista
10.2.2009

Aamulehti:
Astrid Thors esittää kunnille parempia korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta
10.2.2009

Uusi Suomi:
Astrid Thors myöntää pakolaiskorvausten ongelman
9.2.2009

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti viime vuonna, ja vastaanottokeskukset ovat täynnä. Turvapaikkapäätösten saaminen on venynyt puolesta vuodesta jopa kahteen vuoteen. Vastaanottokeskuksia ruuhkauttavat myös sadat turvapaikan jo saaneet, joiden kuuluisi olla sijoitettuina kuntiin.

Tällä hetkellä kuntapaikkaa odottaa vastaanottokeskuksissa 300 pakolaista, kesään mennessä heitä arvioidaan olevan noin tuhat.

Kunta saa vastaanottamastaan pakolaisesta valtiolta vajaat 2 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Alle 7-vuotiaasta maksetaan noin 6 200 euroa. Sen lisäksi kunnat saavat tiettyjä erityiskorvauksia muun muassa tulkkauspalveluista ja pitkäaikaissairauksien hoidosta.

Korvauksiin ei ole tehty edes indeksikorotuksia vuoden 1993 jälkeen, mikä on syönyt kuntien haluja kotouttaa pakolaisia. Syksyllä puhjennut talouskriisi ei taatusti lisää kotouttamisintoa.

- Tällä hetkellä kyllä kuntapaikkojen saaminen on hyvin haasteellista. Varmasti kuntakorvausasiat heikentävät tätä tilannetta, että ei saada pakolaisia sijoitettua kuntiin, kertoo erikoissuunnittelija Minna Mattila Uudenmaan Työ- ja elinkeinokeskuksesta. TE-keskukset tekevät kuntien kanssa sopimukset pakolaisten kotouttamisesta.

Sisäministeriö esittää kuntakorvausten korottamista ensi vuoden talousarvion kehysriihessä myöhemmin keväällä, maahanmuuttoministeri Astrid Thors kertoo YLE Uutisille. Korotuksen tasosta Thorsilla ei vielä ole laskelmia.

Kuntaliitto on laskenut, että korvausta pitäisi nostaa 50 prosenttia eli noin 3 000 euroon, jotta se vastaisi edes 15:n vuoden takaista tasoa.

Kuntakorvauksen korotus ei välttämättä yksin lisää houkutusta ottaa vastaan pakolaisia, koska korvausta maksetaan vain kolmen vuoden ajan. Kuntaliiton mukaan kotouttaminen - käytännössä työn löytyminen - onnistuu vain harvoin niin lyhyessä ajassa.

- Joidenkin pakolaisten kohdalla voi olla, että se on riittävä, mutta hyvin monien kohdalla sitä tulisi voida pidentää, koska he tarvitsevat tukea pidempää kuin kolme vuotta, sanoo maahanmuuttoasioiden koordinaattori Anu Vikman-Immonen Kuntaliitosta.

Pidennystä korvausaikaan ei ministeri Thorsin mukaan kuitenkaan ole esitetty.
Lisäbudjetissa esitetään lisärahaa maahanmuuttoviranomaisille

Eduskunta käsittelee ensi torstaina lähetekeskustelussa lisäbudjettia, johon sisältyy miljoona euroa maahanmuuttoviranomaisten palkkaamiseen määräajaksi. Maahanmuuttoviraston mukaan miljoonalla saadaan 15 työntekijää vuodeksi tekemään puhutteluja ja päätöksiä.

- Itse laskimme, että tarvitsisimme lähes viisi miljoonaa euroa, jotta voisimme purkaa ruuhkan puolessa vuodessa, sanoo ylijohtaja Jorma Vuorio Maahanmuuttovirastosta.

Vielä viime kesänä päätöksen turvapaikasta sai puolessa vuodessa, mutta sen jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt selvästi. Päätöksen saaminen voi viedä kaksi vuotta.

- Jos tänä keväänä hakee turvapaikkaa, vuoden 2010 keväällä pääsee puhutteluun, Vuorio toteaa.

-----

- Minun mielestäni meillä on aika hyvät mahdollisuudet ottaa vastaan pakolaisia, koska otamme koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Olemme säännöllisesti 1980-luvun lopusta lähtien ottaneet sekä pakolaisryhmiä että maahanmuuttajia, eli on syntynyt aika suurta osaamista ja verkostoa hoitaa tätä asiaa, sanoo maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattson Raaseporista.
[...]
Mattsonin mielestä valtion maksamia korvauksia pitäisi nostaa. Joinakin vuosina korvaukset saattavat riittääkin, mutta ongelman aiheuttaa Mattsonin mukaan se, että niitä maksetaan vain kolmen vuoden ajan.

- Kolmessa vuodessa ei integroida pakolaisia mihinkään yhteiskuntaan.

Maahanmuuttokoordinaattorin mielestä valtion pitäisi maksaa korvauksia ainakin viiden vuoden ajan tai kerralla niin suuri summa, että rahaa riittää pitemmälle tulevaisuuteen. Lopussa kiitos seisoo.

- Pitemmällä tähtäimellä on selvää, että kunnissa on suurta iloa ja hyötyä maahanmuuttajista. Ensin on juuri tämä prosessi ennen kuin saadaan nämä henkilöt löytämään itselleen paikan Suomessa ja kunnassa ja sitten pikku hiljaa oman työpaikankin, Mattson toteaa.

- Lopulta monista tulee veronmaksajia ja he ylipäätään luovat elämää kuntiin.