Aamulehti: Toimiiko kotouttaminen vai provosoiko se ääriryhmiä?

Aamulehti: Toimiiko kotouttaminen vai provosoiko se ääriryhmiä? 14.12.2010

Kotouttaminen on maahanmuuttajien opettamista maan tavoille, kieleen, kulttuuriin ja ylipäänsä ympäröivässä yhteiskunnassa pärjäämiseen. Kotouttaminen nähdään virallisessa Suomessa lähes yksinomaan positiivisena ja tavoiteltavana keinona, päämääränäkin.

Kotoutus kielikursseineen ja työnhakukoulutuksineen on myös valtaosalle vieraista kulttuureista Suomeen muuttaneita tervetullut tapa päästä sisään tähän 5,5 miljoonan suomalaisen omaan suljettuun klubiin.

Mutta joissakin tapauksissa tarina päättyy kodikkaan kotoutumisen sijasta tuhoon.

Valtaväestöllä ei ole välttämättä käsitystä siitä, mikä ajaa ihmisen epätoivoisiin tekoihin - maassa, jossa henkilö on saattanut asua koko ikänsä, mutta silti kokea vihaa, jopa raivoa valtaväestöä tai -uskontoa kohtaan.

Ruotsalaisviestimien mukaan Tukholman itsemurhaiskun tekijä oli 28-vuotias Irakissa syntynyt, Ruotsissa kasvanut mies. Lauantai-iltana itsensä räjäyttänyt itsemurhapommittaja oli ensimmäinen terrori-isku kansankodissa.

Presidentti Tarja Halosen mielestä Tukholman kaltaisia itsemurhaiskuja voi tapahtua Suomessakin. Halonen totesi Pietarin-vierailullaan, että erilaisilla ääriliikkeillä on tapana hankkia huomiota itselleen muuten hiljaisilla alueilla.

Supolla on tarkkailussa kourallinen ihmisiä, joiden uskotaan hakeneen oppia terroristijärjestöjen taisteluleireiltä.

Kotoutusta ja kiukkua

Lontoossa asuessani parikymmentä vuotta sitten Britanniassa oli ryhmä islaminuskoisia, jotka halusivat perustaa oman yhteiskuntansa lakeineen, sosiaalipolitiikkoineen, kouluineen ja opetusohjelmineen.

Brittihallinnon siirtolaisille tarjoama kotouttaminen oli omaa valtiotaan brittien keskuuteen perustaneelle islamilaiselle ajatushautomolle, think tankille oppineine johtajineen, suorastaan kirosana. Ääriliikkeeseen kuuluvat kokivat kotouttamisen uhkaavan islaminuskoisten omaa kulttuuria ja tapaa elää brittiyhteiskunnassa.

Minulle tämäkin käsitys valkeni vasta, kun Lontoon islamilaisen seurakunnan mullah, opettaja, silmät palaen pyhää vihaa löi edessäni nyrkkiä pöytään. Haastattelu tapahtui moskeijan ikkunattomassa kellarissa, ja toivoin totisesti, että olisin etukäteen kertonut jollekulle, minne olin menossa.

Muslimiyhteisöt toimivat ja kasvavat Britanniassa, mutta omaa valtiotaan ne eivät ole saaneet saarivaltioon perustaa.

Ilman maahanmuuttajiaan 60-miljoonainen Britannia ei tulisi toimeen. Useimmista Britanniaan muuttaneista siirtolaisista on sukupolven vaihtuessa tullut kiinteä osa väestöä, joka puhuu englantia äidinkielenään, maksaa kiltisti veronsa ja on luonut työpaikkoja myös muille.

Muslimin elämä Manchesterissa tuskin eroaa tavallisen muslimin arjesta Tampereella.

Äärimieliset paljastuvat

Ääriryhmät, islamistiset terroristisolut, paljastuvat yllättäen.

Toukokuussa 2008 brittiviranomaiset pidättivät Manchesterin kentällä al-Qaidan terroristisoluun kuuluneet Ishaq Kanmin ja Abbas Iqbalin, jotka olivat juuri nousemassa Helsingin-lennolleen. Kanmi ja Iqbal olivat aiemmin lähettäneet Jihadi-sivustolle uhkauksen murhata entinen pääministeri Tony Blair ja hänen seuraajansa Gordon Brown.

Rauhallisessa Suomessa ei koskaan pitänyt olla vaaraa esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen kouluissa tapahtuneista surmaamisista. Ei myöskään Vantaan Myyrmannin kauppakeskuspommista tai Espoon Sellon kylmäverisestä ampumisesta.

Näin maassa, jossa on aseita nuppia kohti määrällisesti eniten Jemenin ja USA:n ohella.

Suomessa maahanmuuttajia ei ole paljon.

Maahanmuuttajien työttömyys - turvapaikan hakijat mukaan lukien - on kuitenkin moninkertaista verrattuna kantaväestöön. Se kertoo kotouttamispolitiikan ainakin osittaisesta epäonnistumisesta.

Kotouttamislain kokonaisuudistus on valmisteltavana sisäasiainministeriössä. Sen tavoitteena on maahanmuuttajien nykyistä parempi ja nopeampi kotoutuminen.

Saksa teki täyskäännöksen omassa ulkomaalaispolitiikassaan. Monikulttuurisuudesta tuli kirosana. Muuttajia saksalaistetaan ja pakkoavioliitot aiotaan kriminalisoida. Maassa maan tavalla, sanotaan.

Pakkokotouttaminen on poliittinen valinta, mutta onko ylipäätään olemassa mitään keinoa, joka ei provosoisi liikkeelle ääriaineksia, wanna-be-terroristeja?

Kimmo Lundén

Aamulehti, Helsinki