maanantai 20. joulukuuta 2010

Keskisuomalainen: Kieli kertoo turvapaikanhakijan kotipaikan

Keskisuomalainen: Kieli kertoo turvapaikanhakijan kotipaikan 20.12.2010

Ruotsalaisesta kielilaboratoriosta tilatuista kielianalyyseistä on tullut merkittävä työkalu turvapaikanhakijoiden käännyttämisessä.

Maahanmuuttovirastolla ei vielä ole käytettävissä tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon väärin perustein tehtyjä turvapaikkahakemuksia on voitu hylätä.

Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo uskaltaa kuitenkin arvioida, että kielianalyysi on ollut vaikuttamassa jo kymmeniin kielteisiin turvapaikkapäätöksiin.

Suomen viranomaiset ovat toimittaneet Skandinavisk Språkanalys AB:n analyytikoille tänä vuonna yhteensä noin 500 turvapaikanhakijalta kerättyä kielinäytettä.

Määrä on ollut selvästi aiempia vuosia enemmän, sillä esimerkiksi vuonna 2008 lähti analysoitavaksi vain kymmenkunta kielinäytettä.

Kielianalyysejä pidetään varsin luotettavina. Ruotsin ja Suomen lisäksi niitä tehdään myös Norjassa ja Hollannissa.

Repo sanoo, että kielianalyysi on kuitenkin vain yksi osa turvapaikanhakijan kotipaikan selvittämisessä. Hän korostaa, että hakijan puhuma murre ei yksin riitä perusteeksi turvapaikkahakemuksen hylkäämiseen.

- Mutta jos kielianalyysi tukee muita tietoja - muun muassa sitä, että hakija ei tunne kotiseudukseen väittämäänsä seutua juuri lainkaan - niin asiantuntijan lausunto on pitänyt hyvin myös eri oikeusasteissa, hän sanoo.

Kahdeksan käräjillä

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ratkoi viime viikolla kahdeksan somalin ja kurdin turvapaikkahakemukseen liittyvää kotipaikkakysymystä. Miehiä syytettiin perättömän lausuman antamisesta viranomaismenettelyssä.

Suomeen pakolaisina eri teitä tulleet miehet olivat kertoneet maahantulonsa selvittämiskuulusteluissa olevansa kotoisin Etelä-Somaliasta ja Irakin Kirkukista tai Mosulista.

Kieliasiantuntijan lausunto oli kaikissa tapauksissa tyly: esimerkiksi 24-vuotiaan somalimiehen kotiseuduksi lausunnossa todetaan selvästi Pohjois-Somalia eli etelää rauhallisempi Somalimaan alue.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi 24-vuotiasta vastaan nostetun syytteen sillä perusteella, että syyttäjällä ei ollut esittää muuta näyttöä kuin kielianalyysi.

Poliisille ja syyttäjälle kielianalyysi ovat riittävä näyttö.

- Jos asiantuntija sanoo, että epäillyn puhuma murre on selvästi muualta kuin siltä alueelta, mistä hän väittää olevansa kotoisin, niin kyllä sen pitäisi riittää oikeudessakin, sanoo kihlakunnansyyttäjä Heikki Matikainen.

Hän muistuttaa, ettei ole mitenkään harvinaista, että oikeudessa kuullaan asiantuntijalausuntoja, jotka sellaisenaan riittävät todisteeksi.
- Kielianalyysi on verrattavissa käsialanäytteeseen, hän vertaa.

Kihlakunnansyyttäjä Matikainen on ilmoittanut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun.

Kielianalyysi - Miten se tehdään?

- Hakijan puhetta nauhoitetaan kielinäytteen analysoimiseksi yrityksen ohjeistuksen mukaisesti
- Kielianalyysejä tekee pääosin ruotsalainen Språkanalys AB. Yrityksessä työskentelee lingvistejä, jotka puhuvat äidinkielenään analysoimiaan kieliä.
- Maahanmuuttoviraston mukaan analyyseilla saadaan suurella varmuudella selvitettyä hakijan kielellinen tausta.
- Pitkä oleskelu Euroopassa kuitenkin heikentää tuloksen luotettavuutta.
- Tuloksen saaminen kestää viikosta kuukauteen.