Kotimaa24: Uusi laki suojaa myös ateisteja viharikoksilta

Kotimaa24: Uusi laki suojaa myös ateisteja viharikoksilta 17.12.2010

Helsingin Sanomat: Tougher punishments planned for hate crimes

Jukka Kemppinen: Viharikos (blogi)

Hallituksen viharikoksia koskeva lainsäädäntöesitys huomioi uskontojen lisäksi myös vakaumuksen rikoksen vaikuttimena. – Tässä on haluttu, etteivät uskonnot olisi erityisasemassa vaan myös muunlaiset elämänkatsomukset voisivat olla peruste. Esimerkiksi ateistiset aatteet voisivat tulla kysymykseen, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntösihteeri Mirja Salonen.

Vakaumus on sanana niin ympäripyöreä, että se esiintyy jatkossa Salosen mukaan laissa eräänlaisena uskonnon vastinparina. Mikä tahansa vakaumus ei tee kannattajistaan kiihottamisrikossäännöstön suojaamaa kansanryhmää.

Myös rangaistusten koventamisperusteissa mainitaan nyt uskonnon ohella muun muassa vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, ihonväri ja vammaisuus. Aiemmin lista oli lyhyempi ja valtaosa ryhmistä huomioitiin vain rinnastuslausekkeessa.

- Ne mitä ei ole suoraan laissa mainittu, ovat jääneet vähälle huomioille lakia sovellettaessa. Näin on ollut esimerkiksi seksuaalisten vähemmistöjen kohdalla, sanoo Salonen.

Koventamispykälää voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, jos tekoon liittyy väkivaltaa tai ilkivaltaa. Uusi laki ulottaa koventamispykälän suojaamaan myös esimerkiksi valtaväestöön kuuluvaa asianajajaa, joka edustaa kiihottamispykälän suojaamaa kansanryhmää.

Viharikospykäliä voidaan soveltaa kansanryhmiä vastaan suunnatuissa rikoksissa, jotka ulottuvat uhkaamisesta tai solvaamisesta aina väkivaltaan saakka. Lakiesitykseen on aiemmasta poiketen kirjattu myös törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka koskee äärimmäisen vakavia tapauksia, kuten kehottamista joukkotuhontaan.

Salonen tyrmää verkkokeskustelussa esiintyneet väitteet, joiden mukaan uskonto olisi jätetty mainitsematta hallituksen lakiesityksessä.

Esityksen taustalla on EU:n puitepäätös ja Euroopan neuvoston tietoverkkosopimuksen lisäpöytäkirja.

______________________________________________________

Helsingin Sanomat: Tougher punishments planned for hate crimes

A government bill proposes prison sentences of up to four years for hate crimes. The toughest sentences can be imposed on aggravated incitement against a sector of the population - such as urging people to commit murder or genocide.
The government wants to add a separate category of aggravated hate crime to the criminal code. The proposal is part of a package of legislation that is going before Parliament on Friday, aimed at clamping down on crimes against ethnic groups, as well as other population groups, such as sexual minorities.

In crimes of incitement, the hate crime category would include acts which are motivated by a victim’s ethnicity, religious or other conviction, sexual orientation, disability, as well as similar factors.
The emphasis is that the punishments would apply to actual crimes motivated by hate, and not mere acts of racism.
In addition to actual human beings, a “legal person”, such as an association or group, could also be held responsible for crimes of incitement against an ethnic group, illegal threats, or aggravated slander or libel.

Minister of Justice Tuija Brax (Green) emphasised on Thursday that the bill is not intended to restrict free speech on socially important issues.
She said that it will continue to be legal to voice severe criticism of immigration or policy towards foreigners, and against those responsible for such policies. The bill is also not aimed at placing restrictions on research or science.
What would be punishable would be making threats, slander, and vilification, either on paper or online.
Punishable acts would include displaying or spreading messages that endorse violence or discrimination against a group. Criminal hate speech would also include comparing people with animals, or labelling entire groups as criminals or of lesser value.

The new bill would add a mention of displaying illegal material as a crime itself. At present, the law mentions “distribution”.
The change was prompted by the Internet. If the bill passes into law, it will no longer be possible to split hairs about who is actually responsible for what appears on a web page.
Ministry official Mirja Salonen says that the clause would apply to someone who deliberately allows or urges another person to post hate messages on his or her website or Facebook page, for instance, and fails to remove them when called upon to do so.


_______________________________________________________

Jukka Kemppinen: Viharikos (blogi)

Viittaan asiassa aikaisemmin lausumaani. Siitä riippumatta, miten itse suhtaudun viharikoksiin, ja sen te tiedättekin, olen miettinyt näiden tekojen rangaistavuutta ja eilen kerrotusta sananvapauden kuohuttavasta kaventamisesta.

Oikeusministeri Brax tiesi, että vihakirjoitusten ja merkkien esilläpidon sääntely on ongelmallista. Sitä hän ei tiennyt, että se on mahdotonta.

Oikeusministeriön logiikalla lankkuaidan esilläpito tien varressa olisi rikos, koska joku voi kirjoittaa siihen rasistisia tekstejä. Sitä en tiedä, onko kirkkoveneen kuva viharikos.

Vähintäänkin omistajan olisi välittömästi laittoman merkinnän ilmaannuttua kaadettava lankkuaita ja poltettava se, jättämättä huomiotta hiilijalanjälkeä. Toinen vaihtoehto olisi palkata Tom Sawyer maalaamaan aita viipymättä valkoiseksi.

”Kiihottamissäännösten ulottaminen ns. viharikoksiin selkeytettäisiin niin, että rikoksen vaikuttimina mainittaisiin erityisesti uhrin ihonväri, syntyperä, vakaumus tai seksuaalinen suhtautuminen tai vammaisuus.” Näin esittää hallitus.

Uskontoa ei mainita. Kun kysymyksessä on rikosoikeudellinen sääntely, ”vakaumus” on kömpelö kiertoilmaus. Olen kuullut puhuttavan henkilöistä, joilla on sellainen vakaumus, että he eivät juo viinaa. Olen tavannut ihmisiä, joiden vakaumus on kasvissyönti. Niinpä islamia korostava kiukkuinen kirjoittelu, jossa paheksutaan kristittyjä, näyttäisi olevan sallittua. Kun kysymyksessä on Suomessa vähemmistö, islamin vastainen kirjoittelu olisi kai kiellettyä.

Mitähän järkeä tässä on?

Jospa joku kertoisi oikeusministeriölle, että ”kristityt” ei tarkoita välttämättä vakaumusta, vaan Yhdysvaltoja tai Tanskaa tai Ruotsia.

The New York Review of Booksin joulunumerossa on järkyttävä kirjoitus, arviointi eräästä kuolemanrangaistusta Amerikassa selvittävästä kirjasta. Muuan teema on kuuluisa U.S. korkeimman oikeuden Furman-ennakkotapaus.

Kirjoitus salpaa henkeni siksi, että kirjoittaja on John Paul Stevens, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsen 1975-2010. Hän oli kirjoittamassa ”Furmania” ja tietenkin myös muita johtavia ratkaisuja.

Kirjoitusta voi siis huoleti kuvailla asiantuntevaksi. Kirjoittaja mainitseekin, ettei tuomioistuimella ole agendaa edes kuolemanrangaistuksissa. Tuomioistuin ratkaisee lain mukaisesti sille esitetyt vaatimukset.

Stevens huomauttaa, että rikosoikeus on Yhdysvalloissa paikallispolitiikan väline. Kullakin osavaltiollahan on oma rikoslakinsa ja määräykset rangaistuksista. Muuankin George W. Bush, mainitsee Stevens, lähetti Texasin kuvernöörinä täytäntöön pantavaksi enemmän kuolemanrangaistuksia kuin kukaan muu koskaan – hän nimittäin pyrki presidentiksi.

Stevensin mukaan erittäin usein – esimerkiksi eri aikoina Euroopassa – yleinen mielipide kannattaa kuolemanrangaistusta, mutta byrokraatit, kuten elinajaksi nimitetyt tuomarit, vastustavat. Kovien rangaistusten vaatiminen ja toteuttaminen on erinomaisen tehokasta äänten kalastelua, sanoo John Paul Stevens.

Samaa on sanottava Tuija Braxista, vaikka hallituksen esitys perustuu EU-direktiiviin. En usko, että Brax osaisi harkita näin vaikeaa asiaa. Joku muu on sen tehnyt. Tulevissa vaaleissa ovat muiden ohella vastakkain espoolaiset liberaalit ja vantaalaiset perussuomalaiset. Laki kiristämällä vihreät vahvistavat kannattajiaan uskossa ja yrittävät hankkia uusia.

Uhri on aivan selvä. Se on sananvapaus.