THL kehittänyt sairaanhoitajien työperusteisen maahanmuuton toimintatapoja 16.12.2010
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt toimintatapoja, jotka edistävät sairaanhoitajien työperusteista maahanmuuttoa EU-maista Suomeen.
THL toteutti Euroopan sosiaalirahaston varoin Attraktiivinen Suomi -hankkeen marraskuusta 2008 joulukuuhun 2010. Hankkeessa olivat mukana myös Helsingin kaupunki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), jotka työllistävät eniten sairaanhoitajia Suomessa.
Hankkeessa on kehitetty malli, jonka avulla Helsingin kaupunki ja HUS voivat rekrytoida sairaanhoitajia muista EU-maista. Malli korostaa yhteistyötä eettisen rekrytoinnin perusajatuksena. Tarvitaan sekä yhteistyökumppaneita lähtö- ja tulomaan instituutioiden välille että sellaista laajempaa vuorovaikutuksellista toimintaa, jolla voidaan korvata lähtömaan menetyksiä ja taata häiriötön työvoiman saanti. Koska Suomi on kansainvälisillä työvoimamarkkinoilla melko tuntematon maa, tiedon levittäminen suomalaisen terveydenhuollon saavutuksista ja henkilöstöpolitiikasta olisi myös tarpeen.
Hankkeessa selvitettiin erityisesti uusien EU-maiden hoitotyövoimaa ja sen kehitystä, koulutusta ja sitä koskevan EU-direktiivin toteuttamista sekä hoitajien kansainvälisen liikkuvuuden syitä, kohdemaita ja määriä. Perusteellisimmin tarkasteltiin EU:n uusista jäsenmaista Viroa, Unkaria ja Puolaa. Kohdemaaksi valikoitui lopulta Puola, koska siellä on paljon terveydenhuollon työvoimaa. Puolalainen työvoima liikkuu myös aktiivisesti Euroopan unionissa.
Terveydenhuollon työvoimatarvetta on lähivuosina erittäin vaikea täyttää erityisesti Helsingin seudulla. Muualta Suomesta ei enää saada niin paljon työvoimaa kuin aiemmin. Terveydenhuollon työvoiman kysyntä kasvaa, mutta työelämään tulevat ikäluokat pienenevät ja hakeutuvat myös muihin ammatteihin. Tällä hetkellä Suomi on sairaanhoitajien osalta viejämaa: suomalaisia sairaanhoitajia on ulkomailla noin neljä kertaa enemmän kuin ulkomailla syntyneitä sairaanhoitajia on töissä Suomessa. Palkka on tärkein terveydenhuollon osaajien kansainvälisen liikkuvuuden syy, mutta toiseen maahan muuttamiseen tarvitaan myös muita tekijöitä. Palkkakuilu Suomen ja EU:n uusien jäsenmaiden välillä kapenee melko nopeasti: jos halutaan rekrytoida ulkomaista työvoimaa terveydenhuoltoon, nyt on aika toimia.