Verkkouutiset: Kimmo Kiljunen syyttää nettirasismia: "Viha puhjennut vähemmistöjä kohtaan"

Verkkouutiset: Kimmo Kiljunen syyttää nettirasismia: "Viha puhjennut vähemmistöjä kohtaan" 22.12.2010
Kimmo Kiljunen: Viharikos (blogi)

Kimmo Kiljusen kirjallinen kysymys 966/2010 vp ja vastaus: Suojelupoliisin viharikosten seurannan tehostaminen

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) ihmettelee tietoja siitä, että viharikokset ovat kasvaneet parillakymmenellä prosentilla vuosittain.

Kimmo Kiljunen listaa Uuden Suomen blogissaan, että "Joensuussa on pahoinpidelty maahanmuuttaja. Turussa häiriköitiin rasisminvastaista mielenosoitusta vastaan. Tampereella poltettiin mormonikirkko ja Turussa iskettiin buddhalaiseen temppeliin. Helsingissä iskettiin savupommein Pride-kulkuetta vastaan".

- Mikä viha Suomessa on puhjennut vähemmistöjä kohtaan, demariedustaja Kiljunen kysyy.

- Internetissä on runsaasti vihapuhetta. Se ei ole useinkaan asiallista maahanmuuttokeskustelua, vaan toisten halventamista ja puhdasta rasismia, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Tässä kohtaa ei pidä sotkea mielipiteen ilmaisuvapautta ja rikollisuutta. Ilmiöitä on pystyttävä kutsumaan niiden oikeilla nimillä, hän kirjoittaa.

- Eikö alkeellinen oikeustaju edellytä että rasististen rikosten tavoin myös muista viharikoksista tuomittaisiin kovennettu rangaistus. Lainsäädäntöä on kehitettävä, hän katsoo.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on vastannut Kiljusen kirjalliseen kysymykseen toteamalla hallituksen esittävän viharikosten tunnistamista lainsäädännössä. Kiljunen kiittelee Braxin vastausta.

- Rankaisu ei ole tärkeintä, vaan että kasvamme yhteiskuntaan, jossa suvaitsemme itsestämme poikkeavia ihmisiä, Kimmo Kiljunen kirjoittaa.

- Suomi on sivistysvaltio ja se arvostaa ihmisen oikeutta erityisyytensä. Erilaisuus on rikkaus ja voimavara koko yhteiskunnalle, hän toteaa.

________________________________________________

Kimmo Kiljunen: Viharikos

Joensuussa on pahoinpidelty maahanmuuttaja. Turussa häiriköitiin rasisminvastaista mielenosoitusta vastaan. Tampereella poltettiin mormonikirkko ja Turussa iskettiin buddhalaiseen temppeliin. Helsingissä iskettiin savupommein Pride-kulkuetta vastaan. Mikä viha Suomessa on puhjennut vähemmistöjä kohtaan?

Poliisin tietojen mukaan viharikosten määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla vuosittain. Tapauksia kirjattiin viime vuonna yli tuhat. Joutuuko poikkeavaan ryhmään kuuluva ihminen pelkäämään tämän päivän Suomessa?

Viharikoksella tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Kyse siis on kuulumisesta johonkin ryhmään, joka voi olla etninen tai kansallinen, mutta myös uskonnollinen vakaumus, elämänkatsomus, seksuaalinen suuntautuminen tai vaikkapa vammaisuus. Useimmiten viharikokset ovat rasistisia. Tyypillisesti uhrit ovat nuoria ja usein somaleja tai romaneja.

Internetissä on runsaasti vihapuhetta. Se ei ole useinkaan asiallista maahanmuuttokeskustelua, vaan toisten halventamista ja puhdasta rasismia, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Tässä kohtaa ei pidä sotkea mielipiteen ilmaisuvapautta ja rikollisuutta. Ilmiöitä on pystyttävä kutsumaan niiden oikeilla nimillä.

Syrjimättömyys on perusoikeus. Viranomaisten velvollisuus on turvata kaikkien Suomessa asuvien perusoikeudet omaan itseensä. Missä luuraa suojelupoliisi? Onko se tehtäviensä tasalla, kun viharikosten määrä on huolestuttavasti kasvussa.

Suomen lainsäädännössä ei tunneta käsitettä viharikos. Rasistisesta motiivista voidaan kuitenkin tuomita kovempi rangaistus kuin vastaavasta teosta muuten. Eikö alkeellinen oikeustaju edellytä että rasististen rikosten tavoin myös muista viharikoksista tuomittaisiin kovennettu rangaistus. Lainsäädäntöä on kehitettävä.

Mistä löytyisi kansanedustaja, joka tarttuisi aiheeseen? Aamulla herätessäni katsoin peiliin ja peili katsoi takaisin. Tee mies jotakin! Ja minä tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen viharikoksista.

Kului pari viikkoa ja hallitus vastasi oikeusministeri Tuija Braxin toimesta. Harvinaista, mutta totta, hallitus tarttui asiaan. Se tulee esittämään, että viharikokset tunnistettaisiin Suomen lainsäädännössä ja niillä tarkoitetaan muitakin kuin rasistisia rikoksia. Niihin kaikkiin sovellettaisiin kovennettuja rangaistuksia. Uhkailu, solvailu ja panettelu tapahtuivat ne sitten suusanallisesti tai paperilla tai modernisti verkossa katsotaan rangaistavaksi.

Viharikoksista voi vastedes - jos eduskunta uuden lain hyväksyy - saada jopa neljä vuotta vankeutta. Tuolloin tuomio tulisi törkeästä kiihottamisesta jotakin vähemmistöä vastaan. Rankaisu ei ole tärkeintä, vaan että kasvamme yhteiskuntaan, jossa suvaitsemme itsestämme poikkeavia ihmisiä.

On syytä arvostaa hallitusta ja oikeusministeri Braxia. Oikea lainsäädäntöaloite. Suomi on sivistysvaltio ja se arvostaa ihmisen oikeutta erityisyytensä. Erilaisuus on rikkaus ja voimavara koko yhteiskunnalle.

___________________________________________

Kimmo Kiljusen kirjallinen kysymys 966/2010 vp ja vastaus

Suojelupoliisin viharikosten seurannan tehostaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Tampereella ravintolan tuhopoltto on osoittautumassa viharikokseksi. Edellisellä viikolla häiriköitiin Turussa rasismin vastaista mielenosoitusta vastaan. Tampereella poltettiin mormonikirkko ja Turussa iskettiin buddhalaiseen temppeliin. Helsingissä iskettiin Pride-kulkuetta vastaan savupommein. Poliisin tietojen mukaan viharikosten määrä on viime vuosina kasvanut 20 prosentilla vuosittain. Tapauksia kirjattiin viime vuonna yli tuhat.

Viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Kyseessä voi olla etnisen tai kansallisen taustan lisäksi uhrin uskonnollinen vakaumus, elämänkatsomus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus. Tyypillisimmät viharikokset ovat rasistisia, ja uhrit ovat nuoria, usein somaleja tai romaneja.

Laki ei tunne viharikosta. Rasistisesta motiivista voidaan kuitenkin tuomita kovempi rangaistus kuin vastaavasta teosta muuten. Lakia tulisi muuttaa siten, että rasististen rikosten tavoin myös muista viharikoksista tuomittaisiin kovennettu rangaistus.

Internetissä on runsaasti vihapuhetta. Se ei ole asiallista maahanmuuttokeskustelua vaan rasismia, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Ei pidä sotkea mielipiteen ilmaisua ja rikollisuutta, vaan on pystyttävä kutsumaan ilmiötä sen oikealla nimellä.

Syrjimättömyys on perusoikeus, joka viranomaisten pitää turvata. Onko suojelupoliisi tehtäviensä tasalla, kun viharikosten määrä on huolestuttavassa kasvussa?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä lain muuttamiseksi siten, että myös muista kuin rasistisista viharikoksista tuomitaan kovennettu rangaistus ja

mihin toimiin hallitus on ryhtymässä, että suojelupoliisi ottaa viharikokset tehostettuun seurantaan?

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010
Kimmo Kiljunen /sd


Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kimmo Kiljusen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 966/2010 vp:

Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä lain muuttamiseksi siten, että myös muista kuin rasistisista viharikoksista tuomitaan kovennettu rangaistus ja

mihin toimiin hallitus on ryhtymässä, että suojelupoliisi ottaa viharikokset tehostettuun seurantaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kysymyksen johdanto-osassa todetaan, että poliisin tietojen mukaan viharikosten määrä olisi viime vuosina kasvanut 20 prosentilla vuosittain. Viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Viharikoksen käsite kattaa rasististen rikosten ohella myös esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen ja vammaisuuteen perustuvat rikokset.

Poliisin rikosilmoitustiedoista ilmenee, että vuodesta 2008 vuoteen 2009 viharikosepäilyt kasvoivat 17 %. Muiden kuin rasististen viharikosepäilyiden määrässä ei ole ollut merkittäviä muutoksia vuodesta 2008 vuoteen 2009. Tilastoja tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että erot eri vuosien välillä saattavat johtua useasta syystä. Todellisen rikosmäärän lisääntymisen ohella syynä saattavat olla muun muassa rikosten ilmoitusalttiuden kasvu, poliisin kirjaamistavoissa tapahtuneet muutokset sekä poliisin kasvanut herkkyys tunnistaa vihamotiiveista tehdyt rikokset.

Tilastot kuitenkin osoittavat, että rasistisia ja viharikoksia koskevia rikosilmoituksia tehdään Suomessa huomattava määrä. Juuri julkaistun Poliisiammattikorkeakoulun tekemän vuosiselvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin vuonna 2009 yhteensä noin tuhat viharikosta.

Oikeusministeriössä aloitettiin keväällä 2009 rasismi- ja viharikoslainsäädännön uudistaminen. Valmistelu on nyt saatu valmiiksi, ja rasistisia ja viharikoksia koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle ennen joulua. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että rangaistuksen koventamisperusteen soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että se nykyistä paremmin soveltuisi rasististen rikosten ohella myös muihin viharikoksiin. Tarkoituksena on, että rangaistusta koventavana perusteena voisi olla rikoksentekijän rasistisen motiivin ohella myös rikoksen tekeminen uskontoon, vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta.

Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevan rangaistussäännöksen ulottuvuutta viharikoksia koskevana säännöksenä ehdotetaan vastaavalla tavalla selvennettäväksi ja osittain laajennettavaksi. Rikoslakiin ehdotetaan myös lisättäväksi erityinen törkeää kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva tunnusmerkistö. Se voisi soveltua muun muassa tapauksiin, joissa kehotetaan tai houkutellaan joukkotuhontaan tai muihin vakaviin ihmisoikeusrikoksiin. Muutoksilla ankaroitetaan sääntelyä rikoksissa, joiden taustalla on rasistinen tai vihamotiivi.

Suojelupoliisi seuraa viharikoksia osana valtakunnan sisäisen turvallisuuden seurantaa. Erityistä huomiota on kohdistettu siihen, onko viime aikoina julkisuudessa esille noussut toiminta organisoitua ja johdettua. Suojelupoliisin selvityksissä on käynyt ilmi, ettei viharikosten tekeminen ole tällä hetkellä laajasti järjestäytynyttä, vaikka muun muassa internetissä esiintyy joitakin tällaisiin tekoihin kannustavia toimijoita. Toiminnalle on ominaista satunnaisuus ja paikallisuus, joskin viime aikoina myös jonkinasteista ennalta tapahtunutta suunnitelmallisuutta on havaittu.

Koska viharikokset ovat merkittävä sisäisen turvallisuuden uhkakuva, tulee suojelupoliisi jatkossakin seuraamaan tämän ilmiön kehittymistä ja raportoi muulle poliisille ja valtiojohdolle tilanteen kehittymisestä.


Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010
Oikeusministeri Tuija Brax