YLE Helsinki: Kerjäämiskielto jakoi mielipiteet kaupunginhallituksessa 21.12.2010
Helsinkiläispoliitikot äänestivät eilen täpärästi sen puolesta, että aggressiivinen kerjääminen ja luvaton leiriytyminen kielletään järjestyslaissa. Kokoomus, Keskusta ja RKP kannattavat lain muutosta.
Helsingin kaupunginhallitus päätti antavansa aggressiivisen kerjäämisen ja leiriytymisen kieltämistä puoltavan lausunnon sisäasiainministeriölle äänin 7-7. Äänten jakautuessa tasan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Risto Rautavan (kok.) ääni ratkaisi asian.
Ville Ylikahri (vihr.) ja Tarja Kantola (sd.) ehdottivat kokouksessa lausuntoa muutettavaksi. Heidän mukaansa järjestyslakia ei ole tarpeen muuttaa vaan voimassa oleva lainsäädäntö on riittävä ongelmatilanteiden selvittämiseen.
Lakiesityksessä katsotaan aggressiiviseksi esimerkiksi kerjääminen, jossa kerjääjä tarttuu kiinni ihmiseen tai uhkaa tätä suullisesti. Leiriytyminen voitaisiin kieltää esimerkiksi silloin, kun se häiritsee yleistä järjestystä.
Lausunto päätettiin äänestyksen jälkeen kuitenkin antaa alkuperäisessä muodossaan. Mikäli laki tulee voimaan, voidaan kunnanvaltuustojen toimivaltaa vahvistaa niin, että kunnat voisivat hyväksyä kunnallisia sääntöjä, jotka tarvittaessa täydentävät järjestyslakia tai muuta lainsäädäntöä.
"Kokoomuksen pamppulinja voitti"
Lausunnon puolesta äänestivät Kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara, Juha Hakola, Kauko Koskinen, Laura Räty ja Risto Rautava sekä RKP:n Jan D. Oker-Blom ja Keskustan Terhi Peltokorpi.
Tarja Kantola (sd.), Minerva Krohn (vihr.), Tapio Laakso (vihr.), Outi Ojala (vas.), Osku Pajamäki (sd.), Mari Puoskari (vihr.) ja Ville Ylikahri (vihr.) puolestaan olisivat halunneet säilyttää lainsäädännön nykyisellään.
Arto Bryggare (sd.) äänesti tyhjää.
– Lakiesitys on mielestäni suoraan suunnattu yhtä kansanryhmää eli romaneja vastaan. Mielestäni kaupunki voisi ratkoa Euroopan laajuista romaniongelmaa muilla tavoin kuin entistä tiukemmalla suhtautumisella. Eilisessä kokouksessa näkyi kokoomuksen pamppulinja. Harmi, ettei Bryggare äänestänyt kuten puoluekollegansa, sanoo Mari Puoskari.
Puoskarin mielestä romanikerjäläisiä ei pidä houkutella Suomeen, mutta täällä oleville romaneille pitäisi tarjota jotain muuta kuin slummiasumista ja tiukkaa lainsäädäntöä.
– Diakonissalaitoksen projekti matalan kynnyksen palvelukeskuksesta on mielestäni hyvä esimerkki.
"Invalideja on kaadettu"
Lausunnon puolesta äänestänyt Sirpa Asko-Seljavaara ei ole sulkemassa rajoja tänne tulevilta Itä-Euroopan romaneilta.
– Meillähän on vapaa liikkuvuus eikä heistä sinänsä ole mitään haittaa. Kerjäläisiä on joka ikisen Euroopan maan katukuvassa. Tässä on kyse kuitenkin nyt siitä, että heistä on koitunut myös ongelmia. Olen esimerkiksi itse kuullut kahdesta invalidista, jotka on kaadettu pyörätuoleistaan. Laki toimisi pelotteena niin, että tällaisia uhkaavia kerjäämistilanteita ja luvatonta leiriytymistä ei nähtäisi niin kuin nyt.
Asko-Seljavaara on käynyt Suomen romanifoorumin kanssa tutustumassa Itä-Unkarin romanien tilanteeseen paikan päällä.
– Ongelmana on se, että tätä kansanryhmää on syrjitty jo vuosisatoja. Mutta heitä pitäisi auttaa siellä paikan päällä. Rahat, jotka kuuluisi heidän avustamiseensa, ovat nyt valuneet vallanpitäjille eivätkä oikealle kohderyhmälle. EU:n on tartuttava vakavammin romanien syrjintään.