lauantai 18. joulukuuta 2010

Iltalehti: Terrorismin tausta on pohdinnan aihe

Iltalehti, pääkirjoitus: Terrorismin tausta on pohdinnan aihe 18.12.2010

Iskujen tekijät ovat usein sopeutuneet näennäisen hyvin läntiseen yhteiskuntaan.

Pelkästään tekijän omaan kuolemaan päättynyt terrori-isku Tukholmassa ei ole ollut kansainvälisesti suuri uutinen. Muuallakin on sentään havaittu, ettei Pohjolan lintukoto ole jäänyt sivuun kansainvälisistä ilmiöistä. Toki jo äskeiset Malmön kauhistuttavat salamurhat - sanan tarkassa merkityksessä - kertoivat terrorismin leviämisestä Ruotsiinkin.

Meillä on jo koettu Jokelan, Kauhajoen. Myyrmannin ja Leppävaaran verilöylyt. Niillä ei kuitenkaan ollut poliittista taustaa, vaikka tekijät olivatkin saaneet kansainvälisiä vaikutteita toimilleen. Toisaalta Ruotsin kansankodissa on murhattu niin pää- kuin ulkoministeri.

Ruotsin poliisia on taas kerran arvosteltu kömpelyyksistä. Tuskin se olisi silti voinut estää terroritekoa.

Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomessakaan ei voi sulkea pois poliittisen terrori-iskun mahdollisuutta. Avoimessa yhteiskunnassa sitä ei voi myöskään täysin estää, vaikka valvontaa lisättäisiin yhä. Ennen muuta on paneuduttava hirmutekojen taustaan ja olemukseen.

Niin Tukholmassa kuin iskussa New Yorkin kaksoistorneihin päätekijät eivät olleet syrjäytyneet yhteiskunnasta. Päinvastoin he olivat ulkonaisesti sopeutuneet hyvin länsimaihin. Tukholman pommimies osasi ruotsia, oli suosittu toveripiirissään ja tunnettiin lapsiperheen hellänä isänä. Miksi hän pyrki tuhoamaan mahdollisimman monia viattomia sivullisia, joiden joukossa olisi voinut olla hänen heimolaisiaan ja uskonveljiään, jopa omaisiaan?

On viitattu Englannissa annettuun aivopesuun. Se on varmaan vaikuttanut - mutta lahjakkaan ihmisen on oltava vastaanottavainen omaksuakseen näin vääristyneen sanoman. Viimeksi paljastukset kohutusta kristillisestä uskonlahkosta Espoossa kertoivat toki, miten korkeasti koulutetut suomalaisetkin voivat vinksahtaa outoihin oppeihin.

Ihmismielessä on siis vaikeasti ymmärrettäviä syvyyksiä, joihin sukeltaminen voi johtaa hirvittäviin seurauksiin. Maailmaa ei voi aina ymmärtää pelkällä järjellä.

Islamia ei voi syyttää terrorista - myös kristinuskon nimissä on tehty hirveyksiä, jotka kaikki kolme "kirjan uskontoa" tuomitsevat. Tekoja ei voi puolustaa millään, mutta avoin Palestiinan kysymys tarjoaa ääriliikkeille jatkuvasti polttoainetta. Länsimailta oli myös ilmeinen virhe sekaantua - sinänsä hyvässä tarkoituksessa - Irakin, Afganistanin ja jo 1950-luvulla Iranin sisäisiin asioihin.