Uusi Suomi: Tutkija vastaa Jussi Halla-aholle: ”Tulijoita Eurooppaan on enemmän kuin voimme vastaanottaa, voisimme hyötyä tästä kansakuntana”

Uusi Suomi: Tutkija vastaa Jussi Halla-aholle: ”Tulijoita Eurooppaan on enemmän kuin voimme vastaanottaa, voisimme hyötyä tästä kansakuntana” 20.5.2018
Alan Salehzadeh: Halla-aho on väärässä: järkevöittämällä maahanmuuttopolitiikkaa työ säilyy ihmisillä

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh arvioi, että maahanmuuttopolitiikkaa järkevöittämällä työpaikat voidaan Suomessa säilyttää ihmisillä robottien sijaan.

–Minusta paremmalla maahanmuuttopolitiikalla saadaan Suomesta vauraampi ja maailmasta oikeudenmukaisempi. Maahanmuuttajat ovat ja tulevat olemaan yhteiskuntamme kulmakiviä mikäli he työllistyvät ja integroituvat. Maahanmuuttajat ovat pitkällä tähtäimellä elvyttäneet monien maiden taloutta ja rikastaneet isäntämaita kulttuurisesti ja taloudellisesti, Salehzadeh kirjoittaa blogissaan.

Blogi on vastaus perussuomalaisten puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle, joka sanoi lauantaina Ylen haastattelussa, että paikkaisi Japanin mallin mukaan väestön ikääntymistä teknologisella kehityksellä, robotisaatiolla ja toimintoja tehostamalla.

– Suomessa voi aivan hyvin olla tulevaisuudessa paljon pienempikin väestö. Japani halutaan pitää japanilaisena, ongelmia ei yritetä ratkaista maahanmuutolla, vaikka siihen olisi Aasiassa oikein hyvät edellytykset. Siellä on hyväksytty, että tulevaisuuden Japanissa on paljon vähemmän ihmisiä kuin tänä päivänä, Halla-aho totesi.

Salehzadeh myöntää blogissaan, että maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa heikosti.

–Siksi maahanmuutto ei paranna yhteiskunnan huoltosuhdetta vaan pikemminkin kuormittaa sitä, ainakin ensimmäisessä polvessa. Vaikka seuraan innolla teknologiakehitystä ja robotisaatiota, olen kuitenkin eri mieltä Halla-ahon kanssa siitä, että robotit olisivat paras ratkaisu tulevaan työvoimapulaan, hän kommentoi.

Suomi voisi hänen mukaansa kuitenkin helposti moninkertaistaa tänne tulevien kiintiöpakolaisten määrän.

–On resurssien haaskausta vastaanottaa valtava määrä turvapaikanhakijoita, pitää heitä vuoden tai kaksi täällä hakuprosessin ajan, käännyttää takaisin valtaosa, ja sitten ajatella, että turvapaikan saanut henkilö kouluttautuisi työvoimapulan alalle. Parempi olisi rekrytoida suoraan tarvittavia osaajia köyhemmistä maista Suomeen. Tulijoita Eurooppaan on enemmän kuin voimme vastaanottaa, joten humanitäärisen auttamisen lisäksi voisimme hyötyä tästä kansakuntana, Salehzadeh sanoo.

Hän ehdottaa, että lähtömaissa järjestettäisiin suoria rekrytointeja esimerkiksi lähihoitajille.

–Pätevöityneistä kandidaateista valitaan parhaat, heille myönnetään vaikka viiden vuoden oleskelulupa ja työsopimus, ja ennen maahantuloa heille vielä järjestetään yhteinen koulutus kielitaidon ja muun osaamisen varmistamiseksi. Voisimme valita motivoituneimmat ja pätevimmät tekijät, ja hekin ilahtuisivat mahdollisuudesta työskennellä Euroopassa.

”Suomen kannalta maahanmuutto on avaintekijä”

Luottoluokittaja Moody’s arvioi aikaisemmin toukokuussa, että maahanmuutto vauhdittaa talouskasvua Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

–Odotamme, että maahanmuutto tarjoaa kasvuruiskeen Pohjoismaille. Vaikka osalla maahanmuuttajista työllistymisaste onkin alempi, ovat sen julkiset kustannukset hallittavissa, Moody’s kirjoittaa raportissaan.

Moody’s muistuttaa, että paineessa olevalle huoltosuhteelle täytyy tehdä jotain.

–Maahanmuutto kasvattaa työvoiman määrää ja lopulta tuottavuutta. Pitkällä tähtäimellä tämä helpottaa niitä ongelmia, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen.

Luottoluokittaja lähtee raportissaan siitä, että maahanmuutto ja siirtolaisuus ovat kansainvälisesti pysyviä ilmiöitä. EU:n ulkopuolelta tulevat muuttovirrat Pohjoismaihin jatkuvat, joten niihin on Moody’sin mukaan sopeuduttava.

Moody’sin arvion mukaan pohjoismaisen politiikan valtavirta suhtautuu maahanmuuttoon rakentavasti, eivätkä maahanmuuttovastaiset voimat saa yliotetta päätöksenteossa.

–Suomen kannalta maahanmuutto on avaintekijä. Sillä pidetään väestön pieneneminen hallinnassa, Moody’s sanoo.


__________________________________________________


Alan Salehzadeh: Halla-aho on väärässä: järkevöittämällä maahanmuuttopolitiikkaa työ säilyy ihmisillä

Tällä viikolla saimme lukea, kuinka Halla-aho ottaisi mieluummin robotteja kuin maahanmuuttajia paikkaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvaa työvoimapulaa.

On totta, että maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa heikosti. Siksi maahanmuutto ei paranna yhteiskunnan huoltosuhdetta vaan pikemminkin kuormittaa sitä, ainakin ensimmäisessä polvessa.

Vaikka seuraan innolla teknologiakehitystä ja robotisaatiota, olen kuitenkin eri mieltä Halla-ahon kanssa siitä, että robotit olisivat paras ratkaisu tulevaan työvoimapulaan. Minusta paremmalla maahanmuuttopolitiikalla saadaan Suomesta vauraampi ja maailmasta oikeudenmukaisempi. Maahanmuuttajat ovat ja tulevat olemaan yhteiskuntamme kulmakiviä mikäli he työllistyvät ja integroituvat. Maahanmuuttajat ovat pitkällä tähtäimellä elvyyttäneet monien maiden taloutta ja rikastaneet isäntämaita kulttuurisesti ja taloudellisesti.

Loppu järjettömälle turvapaikkarallile

Puoluekantaan katsomatta fiksut ihmiset ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että nykyinen maahanmuuttojärjestelmä on sietämätön. Se on epäoikeudenmukainen, rikollisuutta ja epärehellisyyttä ruokkiva, mielivaltainen ja haitallinen sekä lähtö- että kohdemaille.

On synti, jos emme pysty parantamaan hyväksi tarkoitettua järjestelmää.

Ketä palvelee turvapaikanhakujärjestelmä? Kuka vain voi marssia Eurooppaan ja asua täällä vähintään vuoden tai kaksi vain lausumalla rajalla “asylum”. Miljoonat ihmiset tarttuvat tähän mahdollisuuteen, kymmenet tuhannet hukkuvat sitä yrittäessään, ihmissalakuljettajat ovat takoneet poskettomia summia hädänalaisten ihmisten riistämisestä ja terroristit lähettäneet kätyreitään. Tälle on aika sanoa hyvästit.

Turvapaikanhakijoina tänne tulee lähinnä nuoria miehiä, joiden perheillä on ollut varaa maksaa noin 10 000 euron suuruinen lahjus salakuljettajille. Köyhiä, vanhoja, tai lapsiperheitä tulee vain harvoin. Pahimmilta konfliktialueilta ei edes pääse lähtemään, vaan suuri osa turvapaikanhakijoista tulevat maista, jotka eivät ole sotatilassa. Onko tämä oikeudenmukaista? Ei. Miksi systeemiä ylläpidetään? En tiedä.

Parempaa humanitääristä apua sekä täsmärekrytointeja työvoimapulaan

Ensinnäkin, humanitäärisesti pystymme auttamaan sata kertaa isompaa ihmismäärää, kun apu kohdistetaan paikan päälle. Samalla rahalla mikä täällä kuluu yhden kotouttamiseen, niin kohdealueilla voi auttaa lukematonta määrää. Apu saadaan kohdennettua myös kaikkien heikoimmassa asemassa oleviin, jotka eivät voi lähteä salakuljettajien matkaan.

Tuen 100% sitä, että Suomi rahoittaa leirejä konfliktien lähialueilla. Mielestäni se on paras ratkaisu kaikkien kannalta. Leireihin menevien investointien tulee olla riittävän suuret, jotta olot ovat pakolaisille laadukkaat. Uskon, että ihmiset mieluummin asuvat turvallisessa, laadukkaassa leirissä kuin lähtevät henkensä kaupalla kiikkerässä veneessä kohti epävarmaa tulevaisuutta.

Suomi voisi vaikka kymmenkertaista kiintiöpakolaisten määrä

Suomi vastaanottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolainen tarkoittaa, että YK:n tarkastajat myöntävät henkilölle pakolaisstatuksen jo lähtömaassa, heidät kuljetetaan turvallisesti Suomeen lentokoneella ilman salakuljettajia, ja he ovat heti yhteiskunnan täysmääräisiä jäseniä. Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on tärkeä osa humanitääristä apua ja turvallinen tapa auttaa inhimmillisestä hädästä kärsiviä. Suomi voisi helposti vaikka moninkertaistaa tänne tulevien kiintiöpakolaisten määrän, jos järjetön ja resursseja nielevä turvapaikkaruletti saadaan loppumaan.

Mutta miten tämä liittyy robotteihin? Ikääntyvä väestörakenne on aiheuttanut huolta siitä, että kaikille aloille ei vastaisuudessa ole tekijöitä. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on pulaa esimerkiksi rakennusalan osaajista, kokeista ja hoitoalan ammattilaisista. On resurssien haaskausta vastaanottaa valtava määrä turvapaikanhakijoita, pitää heitä vuoden tai kaksi täällä hakuprosessin ajan, käännyttää takaisin valtaosa, ja sitten ajatella että turvapaikan saanut henkilö kouluttautuisi työvoimapulan alalle.

Parempi olisi rekrytoida suoraan tarvittavia osaajia köyhemmistä maista Suomeen. Tulijoita Eurooppaan on enemmän kuin voimme vastaanottaa, joten humanitäärisen auttamisen lisäksi voisimme hyötyä tästä kansakuntana. Voimme järjestää suoria rekrytointeja lähtömaissa Aasiassa ja Afrikassa suunnattuna vaikkapa lähihoitajille. Pätevöityneistä kandidaateista valitaan parhaat, heille myönnetään vaikka viiden vuoden oleskelulupa ja työsopimus, ja ennen maahantuloa heille vielä järjestetään yhteinen koulutus kielitaidon ja muun osaamisen varmistamiseksi. Voisimme valita motivoituneimmat ja pätevimmät tekijät, ja hekin ilahtuisivat mahdollisuudesta työskennellä Euroopassa. Win-win tilanne, nykyisen järjettömän rallin sijaan.

Kun olen vanha ja raihnainen, toivon että sen minulle vaihtaa vaipat osaava ja empaattinen ihminen. Jussi Halla-Aho varmasti viihtyy hyvin pelkkien robottien seurassa.