Yle: Presidentti Niinistön muotokuvasta löytyy palanen turvapaikanhakijan kasvoja: "Toivoisin, että me suomalaiset näkisimme turvapaikanhakijat mahdollisuutena, ei uhkana" 23.5.2018
Päivi Koskinen on parhaillaan työskentelemässä uuden projektin parissa Singaporessa, josta käsin hän vastaa Ylen kysymyksiin. Koskinen nousi tänään tiistaina keskustelujen keskipisteeseen, koska hän on ujuttanut Sauli Niinistön tuoreeseen muotokuvaan yllättävän detaljin, eli palasen afganistanilaisen turvapaikanhakijan Sadiq Bahroozin kasvoja.
Koskinen tutustui Bahrooziin vuosi sitten.
– Järkytyin huomattuani, kuinka paljon vihapuhetta turvapaikanhakijat joutuivat kohtaamaan Suomessa ja kuinka nöyränä esimerkiksi Sadiq tämän vihamielisyyden on kohdannut.
Bahrooz työskentelee tällä hetkellä Sellon kirjastossa. Hän oli myös organisoimassa turvapaikanhakijoiden mielenosoituksia keväällä 2017 Rautatientorilla Helsingissä. Lisäksi Bahrooz on järjestänyt Sellon ja Espoon kaupungin kanssa tilaisuuksia, joissa Afganistanin Ruotsin-suurlähettiläs on saapunut Tukholmasta Suomeen, jotta Suomessa olevat turvapaikanhakijat ovat voineet hakea itselleen entisen kotimaansa passia.
– Minut Sadiq pyysi paikalle kuvaamaan ilmaiseksi passikuvia. Toki osallistuin mielelläni voidakseni tehdä jotakin konkreettista turvapaikanhakijoiden hyväksi. Tapasin kuvauspäivien aikana todella miellyttäviä turvapaikanhakijoita ja perheitä, Päivi Koskinen muistelee.
Viittaus Vuorisaarnaan
Kun Koskinen kuvasi kesällä 2017 osapalaa Niinistön muotokuvaa varten, Sadiq Bahrooz ei vielä tiennyt, saako hän jäädä Suomeen. Bahrooz oli saanut kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä ja oli menossa kolmanteen haastatteluun, joka oli viimeinen mahdollisuus valittaa päätöksestä.
– Sadiqilla oli kuitenkin jo työ- ja opiskelupaikat Suomessa. Hän oli opetellut kielen ja teki palkatonta työtä yhteisen hyvän puolesta, enemmän kuin moni meistä suomalaisista. Se kouraisi sydäntäni, koska en voinut tehdä mitään auttaakseni häntä. Samaan aikaan minua pyydettiin tekemään osateos Niinistön muotokuvaan. Sain sattumalta osakseni poskipalan, joka tietysti muistuttaa toisen posken kääntämisestä Vuorisaarnassa.
Niinistön muotokuvamosaiikista tehtiin yksi versio jo vuonna 2012. Alkuperäisen teoksen tarkoituksena oli vedota Lahden taideinstituutin säilyttämisen ja taiteen monimuotoisuuden puolesta. Siinä epäonnistuttiin, koska taidekoulu lakkautettiin.
Presidentti Niinistä tahtoi toteuttaa virallisen muotokuvan samalla tekniikalla, mutta tällä kertaa sadan taiteilijan voimin, satavuotisen Suomen kunniaksi.
– Itse halusin muistuttaa presidenttiä siitä, että hänen kansallisena esikuvana tulisi toimia monikulttuurisemman ja suvaitsevaisemman Suomen puolesta, Koskinen sanoo.
Viesti presidentille
Koskinen kertoi osateoksen taustoista tuottajille vasta presidentin virallisen muotokuvan julkaisun jälkeen.
– Varmasti monella muullakin osateoksella on harkittu viesti, joka selviäisi lähestymällä taiteilijoita. Valitettavasti Niinistöllä itsellään ei ole ollut aikaa tavata taiteilijoita ja tutustua muotokuvan taustoihin, joten se on valitettavasti jäänyt pinnallisemmaksi teokseksi.
Koskisen mukaan Bahrooz itse oli otettu, kun häntä pyydettiin muotokuvaan malliksi.
– Sadiq toivoisi presidentti Niinistön puhuvan ylpeänä siitä, että muotokuvassa on mukana juuri turvapaikanhakija. Ja että kyseinen turvapaikanhakija haluaa tuntea Suomen kodikseen. Presidentin muotokuva on historiallinen teos ja turvapaikanhakijat ovat ehdottomasti olleet näkyvä osa viime vuosien tapahtumia, Koskinen toteaa.
Tähän mennessä Koskinen on saanut asiasta positiivista palautetta. Hän toivoo, että Sadiq Bahroozin poski presidentti Niinistön muotokuvassa herättäisi keskustelua turvapaikanhakijoiden asemasta.
– Toivoisin, että me suomalaiset näkisimme turvapaikanhakijat mahdollisuutena, ei uhkana. He ovat jo täällä, rakentamassa tulevaisuuden Suomea kanssamme. Turvapaikanhakijoilla on oikeus unelmiinsa siinä missä meilläkin ja paljon potentiaalista osaamista annettavanaan, Koskinen toteaa.
Muotokuvaan piilotetusta turvapaikanhakijasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.