HS: Tanska vetää maahanmuutossa tiukkaa linjaa, Ruotsi seuraa perässä, Suomessa aiheesta ei juuri keskustella – ”Kaikki alkavat ymmärtää, ettemme voi kutsua tänne kaikkia”

Helsingin Sanomat: Tanska vetää maahanmuutossa tiukkaa linjaa, Ruotsi seuraa perässä, Suomessa aiheesta ei juuri keskustella – ”Kaikki alkavat ymmärtää, ettemme voi kutsua tänne kaikkia” 25.5.2018

HS kysyi maahanmuutosta Suomen, Ruotsin ja Tanskan pääministereiltä. Suomi on joukossa poikkeus kahdella tavalla: Hallituksessa on maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva puolue ja keskustelu aiheesta on vähäistä. ”Suomella on ollut aika tiukka linja koko ajan, ehkä siksi tämä ei ole meillä päivänpolttava keskustelun aihe”, uskoo pääministeri Sipilä.

TANSKA on vetänyt muihin Pohjoismaihin verrattuna huomattavasti kovempaa linjaa maahanmuuttopolitiikassaan. Hallituksen tämän kevään iso hanke on ”ghettojen” vastainen ohjelma, jossa erityisen ongelmallisiksi määriteltyjen maahanmuuttajavaltaisten alueiden asukkaille säädetään muusta yhteiskunnasta poikkeavia lakeja.

Tanska ei kuitenkaan enää pitkään ole maahanmuuttopolitiikan suhteen omassa sarjassaan Pohjoismaissa, uskoo maan pääministeri, liberaalia Venstre-puoluetta edustava Lars Løkke Rasmussen.

”Erot ovat tulossa pienemmiksi ja pienemmiksi”, hän sanoo.

”Kaikki alkavat ymmärtää, ettemme voi kutsua tänne kaikkia. Emme voi ratkaista maailman ongelmia kutsumalla ihmisiä yhteiskuntiimme.”

RASMUSSENIN mukaan Norja on ollut jo pitkään Tanskan kanssa samoilla linjoilla maahanmuuttopolitiikassaan. Myös Ruotsi on tehnyt maahanmuuttolinjassaan täyskäännöksen.

Ruotsissa kiristyksiä tehtiin jo vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn jälkeen. Nyt maahanmuutosta on tullut keskeinen teema, kun maa valmistautuu ensi syksynä järjestettäviin vaaleihin. Retoriikka on tiukentunut entisestään.

Ruotsin päähallituspuolue sosiaalidemokraatit esitti toukokuun alussa useita heikennyksiä turvapaikanhakijoiden oikeuksiin. He eivät esimerkiksi saisi enää nykyiseen tapaan valita itse asuinpaikkaansa ja kielteisen päätöksen saaneiden poistumista maasta tehostettaisiin.

Kun turvapaikanhakijoiden määrästä puhumista pidettiin aiemmin Ruotsissa ”ruokottomana”, nyt häveliäisyys on kadonnut.

”Haluamme pienentää sitä määrää, joka tulee Ruotsiin”, sanoo Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfven suoraan.

HS KYSYI maahan­muutto­politiikasta Tanskan Rasmus­senilta, Ruotsin Löfveniltä ja Suomen pääministeriltä Juha Sipilältä (kesk) Pohjoismaiden pääministerikokouksen yhteydessä Ruotsin Örnsköldsvikissä tiistaina.

Rasmussenin mukaan on olennaista tunnustaa, että maahanmuuttajien määrillä on merkitystä.

”Numeroilla on tietenkin merkitystä, sillä jos otat vastaan suuria määriä, heitä on vaikeampi integroida”, hän sanoo.

”Minusta keskustelu Ruotsissa on nyt tullut rehellisemmäksi.”

OMAN MAANSA maahanmuuttopolitiikan onnistumista Rasmussen perustelee nimenomaan numeroilla. Hän kiittää Tanskan tiukkaa linjaa siitä, että maahan on vuosina 2015–2017 tullut väkilukuun suhteutettuna huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita kuin Ruotsiin tai Saksaan. Yhteensä heitä on tullut 32 000.

Väkiluvultaan selvästi suurempaan Ruotsiin heitä tuli pelkästään viime vuonna noin 26 000.

Tämä määrä on siis Ruotsin Löfvenin mielestä liian suuri. Sitä hän ei kuitenkaan halua sanoa, minkä verran sitä pitäisi pienentää.

”Muillakin EU-mailla pitää olla solidaarisuutta”, hän tyytyy sanomaan.

ENTÄ SUOMI?

Suomessa maahan­muutto ei ole viime kuukausina noussut keskustelunaiheeksi samassa mittakaavassa kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Ei ehkä ihme. Määrät ovat vajonneet mitättömiksi Ruotsiin verrattuna.

Ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa Suomeen jätti viime vuonna vain noin 2 100 ihmistä. Määrä on maahanmuuttovirasto Migrin mukaan jopa alhaisempi kuin tyypilliset luvut ennen vuotta 2015, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä nousi huomattavasti sekä Suomessa että koko Euroopassa.

”Suomella on ollut aika tiukka linja koko ajan, ehkä siksi tämä ei ole meillä päivän­polttava keskustelun aihe”, pääministeri Sipilä arvioi.

SUOMESSA tehtiin vuonna 2016 ulkomaalaislakiin useita tiukennuksia, joita korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori arvosteli vastikään HS:n haastattelussa.

Uudistuksessa rajoitettiin KHO:n mahdollisuutta ottaa käsiteltäväkseen hallinto-oikeuden jo ratkaisema turvapaikka-asia, muutettiin turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi ja lyhennettiin valitusaikoja.

SUOMEN ERO etenkin Ruotsiin on myös se, että Suomessa maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva populistipuolue, perussuomalaiset, nousi viime vaalien jälkeen hallitukseen. Tosin puolue hajosi viime vuonna kahtia ja hallitukseen jäi vain maltillisempi puoli.

Ruotsissa taas muut puolueet eivät suostu samaan hallitukseen eivätkä edes neuvotteluihin maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien kanssa, koska puolueen historia liittyy äärioikeistoon.

Tanskassa maahanmuuttovastainen kansanpuolue jättäytyi hallituksen ulkopuoliseksi tukipuolueeksi, vaikka se sai vuoden 2015 vaaleissa toiseksi eniten ääniä.

TANSKAN Rasmussen uskoo, että Ruotsin maahanmuuttolinjan tiukentumisen taustalla on oivallus siitä, että määrillä ja tulijoiden integroitumisella on yhteys myös hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysymiseen.

”Me ymmärsimme sen 20 vuotta sitten, ja muut Pohjoismaat ymmärtävät sen nyt.”

Raadollisemmin voi pohtia, onko tiukennusten taustalla toinenkin oivallus.

Ruotsissa ja Tanskassa valtapuolueiden niskaan hengittävät populistipuolueet, jotka ovat ottaneet maahanmuuton vastustamisen keskeiseksi teemakseen.

Valtapuolueiden näkökulmasta hätä on akuutein Ruotsissa, jossa maahanmuuttovastainen puolue ruotsidemokraatit on noussut mielipidemittauksissa aivan demarien ja maltillisen kokoomuksen kannoille. Sanomalehti Dagens Nyheterin tiistaina julkaisemassa mielipidemittauksessa ruotsidemokraattien kannatus oli enää neljän prosenttiyksikön päässä demareista.

Löfven korostaa, että demarien kiristynytkin maahanmuuttolinja eroaa yhä huomattavasti ruotsidemokraateista.

”Me puolustamme tietenkin oikeutta hakea turvapaikkaa”, hän sanoo.

”Ihmisten, jotka pakenevat eri syistä, täytyy saada tarvitsemaansa suojelua.”

RASMUSSEN muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden määrän vähentämisen lisäksi Tanska on samaan aikaan tehnyt muutakin: hallitus on pyrkinyt tehostamaan toimia, joilla maahanmuuttajia autetaan työmarkkinoille.

Tässäkin on hänen mukaansa onnistuttu. Kun vuonna 2015 omillaan tuli toimeen 20 prosenttia niistä, jotka olivat saaneet Tanskasta turvapaikan, viime vuonna määrä oli noussut 40 prosenttiin.

Rasmussenin mukaan maahanmuuttajien saaminen veronmaksajiksi on tärkeää myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Kansalaisille maksuttoman koulutuksen, terveydenhuollon, kirjastot ja viljalti muuta hyvää tarjoava yhteiskuntamalli toimii vain, jos sen rahoittamiseen osallistuu riittävän suuri joukko ihmisiä.

”Jos meillä on ryhmiä, joiden osallistumisaste [työmarkkinoille] on vain puolet siitä, mikä on keskiarvo, pohjoismainen malli joutuu haasteen eteen.”

MYÖS Ruotsissa uudenlaista keskustelua turvapaikanhakijoiden määristä käydään samaan aikaan, kun hallitus yrittää saada heitä entistä pontevammin työhön kiinni.

Maahan vastikään tulleiden pakolaisten työnsaanti onkin nopeutunut. Kaksi vuotta maassa olleiden työllisyysaste on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin.

Keväällä Ruotsin hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa uudenlaisesta tukityöstä, jossa palkasta noin puolet tulee valtiolta ja neljäsosa työajasta on kieliopintoja ja muuta koulutusta.

Suomessa EU:n ulkopuolella syntyneiden työllisyysaste oli 2016 hieman yli 50 prosenttia, kun Ruotsissa ja Tanskassa se oli yli 60 prosenttia.

Tästä Suomi voisi ottaa oppia, Sipilä sanoo.

”Varmasti meillä on opittavaa kotouttamisen käytännön järjestelyistä.”