Yle: EU:n tuomioistuin pakottaa Suomen helpottamaan perheenyhdistämistä – se ei enää auta satoja alaikäisenä saapuneita pakolaisia, joiden vanhemmat jäivät kotimaahan

Yle: EU:n tuomioistuin pakottaa Suomen helpottamaan perheenyhdistämistä – se ei enää auta satoja alaikäisenä saapuneita pakolaisia, joiden vanhemmat jäivät kotimaahan 11.5.2018

Tämä on tarina siitä, miten Suomen ulkomaalaislakiin tehty pieni muutos mullisti Habat Wardheren elämän. Hän ei ole nähnyt äitiään yli seitsemään vuoteen.

Terroristijärjestö Al-Shabaab kiinnostui Habat Wardherestä, kun tämä oli 14-vuotias. Teini puhui englantia, ja tuli epäilyttävän hyvin toimeen länsimaalaisten kanssa. Äiti päätti lähettää poikansa Somaliasta Suomeen turvaan.

Habat sai turvapaikan, mutta tulevaisuus ei näyttänyt valoisalta. Teini oli oudossa maassa ilman vanhempiaan.

– Piti puhua itseni kanssa. Miksi olen täällä? Mitä teen elämälläni? Päätin, että kun Suomesta kuitenkin saa tukea ja opiskella ilmaiseksi, se on mahdollisuus, joka pitää käyttää.

Nyt 21-vuotiasta Habat Wardhereä voisi pitää malliesimerkkinä onnistuneesta kotoutumisesta. Hän oppi nopeasti puhumaan suomea, löysi töitä, opiskeli lääketeknikoksi, ja perusti perheen.

Viime vuonna Habatista tuli Suomen kansalainen. Muukalaispassin vaihtuminen Suomen passiin tuntuu hyvältä.

– Tuntee itsensä enemmän ihmiseksi, eikä "muukalaiseksi". Passi auttaa myös käytännön asioissa, kuten verkkopankkitunnusten saamisessa.

Yksi palanen elämästä kuitenkin edelleen puuttuu: Habatin äiti jäi Somaliaan. He eivät ole nähneet toisiaan yli seitsemään vuoteen.

"Ankkurilapsien" tuloa hillittiin lakimuutoksilla

Wardheren perhe repesi kahtia Somalian sisällissodan vuoksi. Perheen yhdistymisen tielle tuli Suomen lainsäädäntö.

Vuonna 2008 Suomessa väiteltiin kiivaasti maahanmuutosta. Keskustelua kiihdytti maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuneiden perussuomalaisten kuntavaalimenestys ja Somaliasta saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Vuonna 2008 heitä saapui yli tuhat, kun aiempana vuonna määrä oli jäänyt alle sataan. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden osuus oli suuri. Vuonna 2008 heitä tuli yli 700, joista suuri osa Somaliasta.

Alaikäisiä kutsuttiin myös "ankkurilapsiksi". Se on etenkin maahanmuuttoa vastustavien käyttämä nimitys turvapaikanhakijalle, joka lähetetään Suomeen hakemaan turvapaikkaa ja myöhemmin järjestämään aikuiset maahan perheenyhdistämisen kautta.

Vuonna 2010 ulkomaalaislakia muutettiin niin, että perheenyhdistäminen tehtiin vaikeammaksi. Siis samana vuonna, kun Habat saapui Suomeen.

Yksi kiristyksistä koski Suomeen tulleen alaikäisen ikää. Muutosta ennen riitti, että vanhempansa Suomeen haluava pakolainen oli alaikäinen sinä päivänä, kun perheenyhdistämisprosessi pantiin vireille. Lakimuutoksen jälkeen hänen tuli olla alaikäinen vielä silloinkin, kun perheenyhdistäminen ratkaistiin.

Moni alaikäinen pakolainen ehti täysi-ikäistyä prosessin aikana. Habatin perheenyhdistämisprosessi venyi vuosien mittaiseksi.

– Äidin piti matkustaa Suomen suurlähetystöön haastatteluihin. En muista, oliko se Keniaan vai Etiopiaan. Joka tapauksessa jo matkarahojen keräämiseen meni aikaa, hän muistelee.

Perheenkokoajana toimi isoveli, joka oli tullut Suomeen ennen Habatia. Isoveli ehti täyttää 18 ennen päätöstä. Huoltosuhteen vanhempien ja lasten välillä katsottiin katkenneen, ja vanhemmille ei annettu oleskelulupaa.

– En usko, että isoveljeni edes tiesi ikärajoituksesta.

Vuoden 2010 jälkeen perheenyhdistämistä on kiristetty pariin otteeseen. Osin kiristyksistä johtuen yhä harvemman alaikäisen pakolaisen vanhemmat pääsevät Suomeen. Aikajaksolla 2011 – 2015 Maahanmuuttovirasto teki 291 ratkaisua kansainvälistä suojelua saaneen huoltajan oleskelulupahakemukseen. Niistä 21 oli myönteisiä ja 270 kielteisiä.

Maahanmuuttovirasto löysää linjaa: "pidämme huolta, että ristiriitaa ei tule"

Nyt Suomi löysää perheenyhdistämistä koskevaa linjaansa. Se ei johdu poliittisesta tahdosta vaan pakosta.

Pari viikkoa sitten EU:n tuomioistuimen tekemän ennakkoratkaisun mukaan vanhempien tulee päästä lastensa luo, kunhan perheenyhdistämisprosessi on aloitettu alaikäisenä. Asiasta kertoi tuolloin Helsingin Sanomat.

Suomen viranomainen ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa tuomioistuimen ratkaisun kanssa. Se tarkoittaa, että Maahanmuuttoviraston on muutettava linjaansa.

– Poimimme kaikki tapaukset, jotka istuvat EU:n päätökseen, ja pidämme huolta, että ristiriitaa ei tule, sanoo ylitarkastaja Sanna Helariutta Maahanmuuttovirastosta.

Jatkossa perheenyhdistäminen ei siis tyssää siihen, että perheenkokoaja täysi-ikäistyy. Helariutan mukaan tuomioistuimen ratkaisu tulkitaan Maahanmuuttovirastossa niin, että perheenkokoajan on oltava alaikäinen turvapaikkaprosessin käynnistyessä.

Jatkossa yli 18-vuotias voi siis hakea perheenyhdistämistä vanhempiinsa, kunhan hän on saanut pakolaisstatuksen ja kunhan perheenyhdistämisprosessi on aloitettu kolmen kuukauden sisällä turvapaikan saamisesta.

Ristiriita tuomioistuimen ja Suomen aiemman linjan kanssa johtui siitä, että perheenyhdistämistä säätelevä direktiivi ei täsmennä ajankohtaa, jolloin perheenkokoajan on oltava alaikäinen.

"Viimeksi mainitusta seikasta ei kuitenkaan millään tavoin seuraa, että kunkin jäsenvaltion asiana olisi päättää, minkä ajankohdan perusteella se haluaa arvioida, täyttyykö mainittu edellytys", EU-tuomioistuimen tuomiossa sanotaan.

Suomi on monen muun EU-maan ohella kuitenkin päättänyt asian lainsäädännöllään. Suomen ulkomaalaislain mukaan "oleskeluluvan myöntäminen alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenjäsenen oleskelulupahakemus ratkaistaan".

Suomen ulkomaalaislaki on siis ristiriidassa EU-tuomioistuimen – ja Maahanmuuttoviraston uuden käytännön – kanssa. Ulkomaalaislakia aiotaankin muuttaa, mutta ei ihan heti.

– Lainsäädäntöä korjataan, mutta millä aikataululla, en pysty sanomaan. Eduskunta on aika tukossa tällä hetkellä. Todennäköisesti pykälän uudistaminen pitää yhdistää johonkin muuhun hankkeeseen, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Tällä hetkellä perheenyhdistämisen helpottuminen ei koske suurta ihmismäärää. Viimeisen 12 kuukauden aikana on pantu vireille 75 perheenyhdistämisprosessia, jossa suojelua saaneen huoltaja haluaa lapsensa luo Suomeen. Perheenyhdistäminen ei helpotu kaikille tapauksista, sillä mainittu linjan löystyminen koskee vain pakolaisstatuksen saaneita.

Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.

– Sotatilat aiheuttavat aina muutoksia, se on nähty aiemminkin, sanoo Helariutta Maahanmuuttovirastosta.

Jo tehtyihin päätöksiin linjanmuutos ei vaikuta. Habat Wardhere tai hänen veljensä eivät siis voi valittaa epäonnistuneesta perheenyhdistämisestään. Jos se katkeroittaa Habatia, hän ei ainakaan näytä sitä.

– Toivottavasti tällä hetkellä prosessissa olleille nuorille ei nyt käy, niin kuin meille on käynyt, Habat toteaa.

Lainmuutokset ja polveileva laintulkinta pistävät kuitenkin mietteliääksi. Teini-ikä olisi ollut aivan toisenlaista, jos perheenyhdistämistä ei olisi tiukennettu ja vanhemmat olisivat aikoinaan päässeet Suomeen.

– Muistan sen fiiliksen, kun ollaan oltu ulkona päivä ja aletaan kääntyä kotiin päin. Kavereiden äidit soittaa niille kännykkään ja kysyy "missä sä olet?". Katsot omaan kännykkään ja huomaat, että kukaan ei ole soittanut sulle. Se oli sellainen, että "oispa hyvä, jos äiti olisi täällä".

Tärkeintä kuitenkin on, että elämässä kaikki sujuu hyvin ja äiti ja muu suku on turvassa, Habat tuumaa. Somalian pääkaupunki Mogadishu on rauhoittunut huomattavasti viime aikoina. Habat on suunnitellut matkustavansa sinne tulevana kesänä. Siellä hän näkisi äitinsä ensimmäistä kertaa yli seitsemään vuoteen.

Jälleennäkeminen on odotettu, mutta paluu Somaliaan pistää mietteliääksi. Habatin toinen jalka on yhä vahvemmin Suomessa, toinen edelleen entisessä kotimaassa, jossa suurin osa suvustakin asuu.

– Missä mun koti on? Mä en oikein vielä tiedä sitä. Olen aikuistunut Suomessa, viettänyt teini-ikäni täällä. Mutta olenko mä Somaliasta kokonaan poistunut?

Aiemmin Habat mietti tosissaan muuttamista takaisin Somaliaan. Perheen perustaminen on tainnut muuttaa mieltä.

– Mä olen edelleen vähän hukassa. Näkisin silti, että mun tulevaisuus olisi täällä Suomessa.