Uusi Suomi: Sisäministeri varoittaa Jussi Halla-ahon maahanmuuttomallista: ”Japanin tie on alamäki”

Uusi Suomi: Sisäministeri varoittaa Jussi Halla-ahon maahanmuuttomallista: ”Japanin tie on alamäki” 21.5.2018
Yle: Kokoomusministeri ja perussuomalaiset kiistelevät Halla-ahon ehdotuksesta Suomen harmaantumisesta Japanin malliin

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) lyttää blogissaan perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon näkemyksen ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan tiukentamisesta. Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) puolestaan tyrmää Mykkäsen argumentit blogissaan.

Työperäisestä maahanmuutosta on viime aikoina keskusteltu etenkin romahtaneen syntyvyyden takia, sillä Suomen huoltosuhteen pelätään tulevaisuudessa heikentyvän. Huoltosuhteella kuvataan työllisten ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa toisiinsa.

Mykkäsen blogi on vastaus Halla-aholle, joka sanoi lauantaina Ylellä, että paikkaisi Japanin mallin mukaan väestön ikääntymistä teknologisella kehityksellä ja toimintoja tehostamalla. Halla-ahon mielestä Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkintaa pitäisi tiukentaa nykyisestä huomattavasti. Hänen mukaansa osaajat on jo vapautettu harkinnasta.

– Suomessa voi aivan hyvin olla tulevaisuudessa paljon pienempikin väestö. Japani halutaan pitää japanilaisena, ongelmia ei yritetä ratkaista maahanmuutolla, vaikka siihen olisi Aasiassa oikein hyvät edellytykset. Siellä on hyväksytty, että tulevaisuuden Japanissa on paljon vähemmän ihmisiä kuin tänä päivänä, Halla-aho totesi Ylen mukaan.

Mykkänen huomauttaa, että japanilaisten elintaso on tällä vuosituhannella kehittynyt teollisuusmaista heikoimmin.

–Yksi syy siihen on työperäisen maahanmuuton puute, kun japanilaiset ovat samalla harmaantuneet vauhdilla.

–Japanin tie on alamäki, Mykkänen toteaa Puheenvuoron bloginsa otsikossa.

Mykkänen muistuttaa, että automaatiomyönteisestä kulttuurista huolimatta japanilaiset eivät ole onnistuneet yhdistämään vanhenevaa väestöä ja talouskasvua ja ihmettelee, miksi se onnistuisi Suomessa paremmin. Hän nostaa esiin kaksi asiaa maahanmuuton vaikutuksesta suomalaislasten elintasoon: kotouttamisen ja osaajien houkuttelemisen. Hänen mukaansa työperäisessä maahanmuutossa ei ole kyse vain suorittavan työvoiman riittävyydestä.

–Monikulttuurisuuden mahdollistamisessa on kyse tienhaarasta, jossa Suomesta tulee joko houkutteleva, avoin ja helposti lähestyttävä, tai käpertyvä ja luotaan työntävä. GSM-Nokian nousu saattoi vielä perustua siihen, että opetetaan suomalaisille insinööreille oikeita asioita. Tulevat Nokiat syntyvät enemmän siten, että palveluinnovaation ympärille kootaan nopeasti parhaat tekijät ympäri maailmaa. Suomi joko on tällaisten osaajien kokoontumisajojen kohtauspaikka tai taantuva takapajula, Mykkänen kirjoittaa blogissaan.

– Maahanmuuton vaikutus ei ole vakio, vaan riippuu oleellisesti siitä, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan säännöt toimivat. Kotoutammeko kotiin vai töihin – koskee niin suomalaisia kuin tänne muuttavia ja heidän lapsiaan. Tarvitsemme joka tapauksessa muutoksen työllisyysmalliimme. Kotimaisten työttömien työllistämiseen tarvitsemme mallin, joka samalla ohjaa töihin myös maahanmuuttajat. Nykyiseen luisuun ei kerta kaikkiaan ole varaa, kuten Halla-Ahokin oheisessa kertoo,

Mykkänen myöntää, että Euroopan rajoilla on elintasoeroja, eikä asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto ole yhdistettävissä järkevästi. Työsuhteeseen tulevia ei hänen mukaansa kuitenkaan ”kannata yhtään hätyyttää, kunhan oleskelulupaan liittyvät turvallisuustaustat ovat kunnossa”.

Taviolta tyrmäys Mykkäselle

Perussuomalainen kansanedustaja Tavio puolestaan huomauttaa, että Japanin elintaso on Aasian parhaimpia ja toisaalta Kiina on tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan huolimatta kehittynyt elintasoltaan nopeasti. Tavio muistuttaa muista talouden mittareista.

– Suomen työttömyysaste on 8,2 % kun taas Japanissa se on 2,5 %. Suomen kauppatase on negatiivinen, kun taas Japanin positiivinen, Tavio kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

– On myös huomattava, että Mykkäsen esiin nostamassa talouskasvussa (bkt) Japani päihitti Suomen vuodesta 1994 vuoteen 2008, eikä Japanin voida sanoa sen jälkeenkään pärjänneen merkittävästi meitä huonommin.

Tavion mukaan ”matalapalkkatyövoiman saatavuusharkinnalla ei ole mitään tekemistä parhaiden tekijöiden tai asiantuntijoiden Suomeen houkuttelemisen kanssa”. Hänen mukaansa kukaan ei vastusta nykyistä asiantuntijoiden työlupajärjestelmää tai sen kehittämistä. Tavio myös kritisoi Mykkästä siitä, hän tarkastelee asiaa vain elintason näkökulmasta.

– Eikö sisäministerin mielessä käynyt hetkeäkään, että Japanin kaltaista tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattaisi harjoittaa myös sen takia, jotta oman kansan kieli ja kulttuuri säilyy ja jotta maa pysyy yhtenäisenä ja turvallisena, Tavio sanoo blogissaan.

Työministeri Jari Lindström (sin.) sanoi viime torstain kyselytunnilla, että keskustelussa sekoitetaan usein aluelinjaukset ja lakisääteinen saatavuusharkinta. Ely-keskukset voivat alueellisesti harkita, onko tietyllä ammattialalla tarvetta helpottaa saatavuusharkintaa. Lindströmin mukaan lupamenettelyn pullonkaulojen paikallistamiseksi hankitaan tämän vuoden aikana selvitys, johon on tarkoitus ottaa mukaan kaikki työnteon perusteella myönnettävät oleskeluluvat, myös erityisosaajaluvat.