Yle: Koodari oli vähällä nostaa kytkintä tuskastuttuaan ulkomaalaisena työnsaannin vaikeuteen: "Ajattelin, että se on Suomen tappio eikä minun" – Nyt esteitä poistetaan useilla aloilla

Yle: Koodari oli vähällä nostaa kytkintä tuskastuttuaan ulkomaalaisena työnsaannin vaikeuteen: "Ajattelin, että se on Suomen tappio eikä minun" – Nyt esteitä poistetaan useilla aloilla 17.5.2018
Yle: Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden STTK luopuisi siitä
Yle: Siniset haraa vastaan: Hallitus ei luovu työvoiman tarveharkinnasta

Etenkin Etelä-Suomessa on useiden alojen kohdalla päätetty luopua saatavuusharkinnasta, jonka mukaan työpaikkaan pitäisi ensisijaisesti palkata suomalainen, tai Euroopan talousalueen kansalainen. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

Ohjelmistoinsinööri Hussein Parsaiyanin työura Suomessa alkoi kankeasti: Ensin työnhaku tyssäsi kielitaidon puutteeseen.

– Vaikka läpäisin työnantajan vaatimat osaamistestit, en saanut työpaikkaa. Myöhemmin samassa yrityksessä työskentelevät suomalaiskaverini kertoivat, että yrityksessä on vain suomalaisia. En ihan ymmärrä sitä, koska tällä alalla työkieli on yleisesti englanti, Parsaiyan sanoo.

Sitten esteeksi tuli suomalainen byrokratia.

Työsopimus helsinkiläisen IT-yritys Smarpin kanssa oli jo solmittu. Mutta koska Parsaiyan ei ollut saanut valmiiksi korkeakoulututkintoaan, hän joutui todistelemaan pätevyyttään ja tarpeellisuuttaan TE-toimistolle.

– Piti täyttää TE-toimiston kaavake. Kun TE-toimisto hyväksyi hakemuksen, piti odottaa Maahanmuuttoviraston päätöstä. Odotin ensimmäistä oleskelulupaa 4–5 kuukautta, Parsaiyan muistelee.

Nyt Parsaiyan työskentelee Smarpin ohjelmistoinsinöörinä kolmatta vuotta. Alun odotteluun tuskastuneena hän oli kuitenkin vähällä pakata laukkunsa ja lähteä muualle Eurooppaan työtä etsimään.

– Ajattelin, että jos saan työtä muualta, niin se on sitten Suomen tappio, eikä minun.

Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman on täytettävä Suomeen töihin tullessaan monta ehtoa. Yksi niistä on se, että avoimeen työpaikkaan on ensisijaisesti löydettävä tekijä EU:n, tai Euroopan talousalueelta. Harkinnan kotimaisen työvoiman saatavuudesta tekee TE-toimisto.

Tavallisesti saatavuusharkinta koskee ulkomailta Suomeen haluavia "duunareita", eikä ohjelmistoinsinöörin kaltaisia hyväpalkkaisia ja korkeakoulutettuja erityisasiantuntijoita.

Koodarienkin palkkaaminen on kuitenkin sitä jähmeämpää, mitä kauempaa työntekijä tulee. Rekrytoinnin hidastuminen byrokratian vuoksi on myrkkyä IT-alalla, jolla on huutava pula työvoimasta, sanoo Smarpin henkilöstöpäällikkö Poola Isomäki.

– Ei se ihan sulavasti ole meillä aina sujunut. Mutta minulla on vastaavassa roolissa olevia kollegoita, joiden mukaan EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän luvan hankkimiseen on mennyt joskus 6–9 kuukautta.

Smarpilla on 60 työntekijää, jotka edustavat noin 20 kansallisuutta. Tavoite on tuplata henkilöstön koko 1,5 vuodessa. Se on haastava tavoite, kun osaava työvoima on kiven alla.

– Ei niitä kadulla kävele vastaan. Suomalaiset ovat lähes kaikki jo työllistyneitä. EU-alueelta on vaikea houkutella, koska tarvetta on muissakin maissa, Isomäki sanoo.

Työvoimapula ei kuitenkaan riivaa vain IT-alaa. Talouskasvun myötä työvoimaa tarvitaan nyt raksoista ravintoloihin. Jotta saatavuusharkinta ei jäisi tulpaksi talouskasvun tielle, saatavuusharkintaa on viime aikoina purettu ammatti ammatilta.

Esimerkiksi huhtikuussa Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella vapautettiin saatavuusharkinnasta metallialan, rakennusalan ja maarakennusalan työpaikat. Viime vuonna Uudenmaan ELY listasi saatavuusharkinnan ulkopuolelle muun muassa talonrakentajat, kirvesmiehet, maalarit ja putkiasentajat. Tammikuussa listaan lisättiin kattoasentajat, kattokorjaajat, rappaajat ja eristäjät.

– Lupamenettelyn pitää joustaa ja sopeutua kulloiseenkin työmarkkiantilanteeseen. Nyt mennään siihen tilanteeseen, että ulkomailta rekrytointia pitää helpottaa, sanoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Millaista viestiä työministeriö saa työnantajilta?

– Työnantajilta tuleva palaute on pitkälti sen suuntaista, että työvoimaa tarvitaan ja sitä pitää voida helpommin rekrytoida.

Saatavuusharkinnan purkaminen on kuitenkin poliittisesti kuuma peruna. Perinteisesti työntekijöiden etua ajavat ammattijärjestöt ja puolueet ovat puolustaneet sitä , kun työnantajien etupiirit vaatineet siitä luopumista.

Tällä hetkellä äänenpainot kiihtyvät jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta. Maanantaina pääministeri Juha Sipilä toivoi, että keskustelut työperäisen maahanmuuton helpottamisesta aloitettaisiin jo tällä hallituskaudella. Siitä huolimatta, että hallituskumppani Siniset vastustaa ajatusta.

Hallitusneuvos Olli Sorainen muistuttaa mittasuhteista. EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille myönnetään vuosittain 7 000–8 000 työperusteista oleskelulupaa. Se on pieni osuus Suomen työvoimasta.

– Kuinka paljon se sitten lisäisi uusia lupia, jos tämä tulppa työmarkkinoille pääsystä poistettaisiin? Realistisesti voisi ajatella, että lisäys olisi 50 prosenttia., eli puhuttaisiin 10 000–14 000 uudesta työntekijästä. Se ei työmarkkinoiden kokonaisuudessa olisi kummoinen luku.

Sorainen spekuloi johtopäätöstään Ruotsin esimerkillä. Ruotsi luopui tarveharkinnasta vuonna 2008.

– Ruotsissa ulkomailta tulevan työvoiman tarjonta ei ole montaa kymmentä prosenttia lisääntynyt.

Lisäksi Ruotsista saadut kokemukset eivät olleet pelkästään hyviä. Ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan saatavuusharkinnasta luopuminen toi mukanaan lieveilmiöitä, kuten pimeiden työlupien kaupittelua.

– Ruotsissa työperusteisten oleskelulupien ennakollinen valvonta kaiken kaikkiaan poistettiin. Se johti jälkikäteisvalvonnan ruuhkautumiseen ja valtavaan lisäresurssien tarpeeseen, jota ei kuitenkaan ollut olemassa, Sorainen sanoo.