HS: Yli 1 100 ihmistä kadonnut kesken turvapaikanhaun

Helsingin Sanomat:
Yli 1 100 ihmistä kadonnut kesken turvapaikanhaun
29.11.2005

Vastaanottokeskuksista on kadonnut tänä vuonna jo yli 1 100 ihmistä kesken turvapaikkaprosessin. Sisäministeri Kari Rajamäen (sd) mukaan viranomaisilla ei ole selvää käsitystä siitä, keitä kadonneet ovat ja mitä piirteitä katoamisiin liittyy.

"Rikollisjärjestöt ja ihmissalakuljettajat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen", Rajamäki sanoi tiistaina puheessaan Sdp:n yleisötilaisuudessa Helsingissä.

Aiemmin tällä viikolla keskusrikospoliisi arvioi, että kiinalaisten turvapaikanhakijoiden katoamisiin saattaa liittyä ihmiskauppaa.

Suurin osa 1 100 kadonneesta on kaikonnut siinä vaiheessa, kun Ulkomaalaisvirasto on tehnyt turvapaikkahakemukseen päätöksen mutta päätöstä ei ole vielä annettu hakijalle.

Rajamäen mukaan katoamisen syy on usein käännytyksen välttely. Jos turvapaikkapäätös on ollut kielteinen, hakija välttää katoamisellaan palautuksen kotimaahansa.

Rajamäen mielestä kielteisen turvapaikkapäätöksen tulisi merkitä toimeentulotuen maksamisen loppumista. Kertynyt tuki maksettaisiin, jos hakija suostuisi lähtemään maasta vapaaehtoisesti.

Rajamäki haluaa myös tehostaa turvapaikkaa hakeneiden ihmisten taustojen selvittämistä ja valvontaa.

MTV3: Kadonneiden turvapaikanhakijoiden tilanne selvittelyyn

MTV3:
Kadonneiden turvapaikanhakijoiden tilanne selvittelyyn
29.11.2005

Turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on EU:n suurin yksittäinen maahanmuuttopoliittinen ongelma. Suomessa erityisesti perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvussa.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäen mukaan viranomaiset aikovat tehostaa turvapaikkaa hakeneiden ihmisten taustojen selvittämistä ja valvontaa.

Vastaanottokeskuksista on tänä vuonna kadonnut kesken turvapaikkaprosessin jo yli 1100 henkilöä. Viranomaisilla ei Rajamäen mukaan ole selvää käsitystä siitä, keitä kadonneet ovat ja mitä tunnuspiirteitä katoamisiin liittyy.

Eniten kadonneissa on entisen Jugoslavian alueen valtioiden kansalaisia. Muiden Pohjoismaiden kiristynyt valvonta siirtää suuria määriä turvapaikanhakijoita Pohjois-Suomeen.

Kontulan Sosialidemokraattisen yhdistyksen yleisötilaisuudessa puhuneen Rajamäen mukaan rikollisjärjestöt ja ihmissalakuljettajat käyttävät turvapaikkaprosessia hyväkseen.

Rajamäki katsoo, että viranomaisten välinen tietojenvaihto tulee saada kiireesti kuntoon, jotta vastaanottokeskuksista kadonneiden taustat pystytään tarkistamaan.

Katoamiset tapahtuvat yleensä turvapaikkaprosessin loppuvaiheessa ennen kielteisen päätöksen tiedoksiantoa, kun henkilöt pyrkivät välttämään mahdollisen käännytyksen ja palautuksen kotimaahansa.

Prosessin aikana ei aina kyetä selvittämään hakijan henkilöllisyyttä, sillä heistä noin 70 prosenttia saapuu Suomeen ilman minkäänlaista matkustusasiakirjaa.

Katoamisiin suhtauduttava vakavasti

Rajamäen mukaan turvapaikkamenettelyn väärinkäyttö on EU:n suurin yksittäinen maahanmuuttopoliittinen ongelma tällä hetkellä. Hän korostaa, että katoamisiin tulee suhtautua vakavasti, koska kyse on Suomen kyvystä Schengen-valtiona hoitaa velvoitteensa laittoman maahanmuuton torjunnassa sekä unionin sisäisestä turvallisuudesta.

- Toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopan maissa turvapaikanhakijoiden määrä ja erityisesti perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa kasvussa, hän sanoo.

Rajamäen mukaan turvapaikkahakemusten kielteisen päätöksen tulisi merkitä toimeentulotuen maksamisen loppumista. Tuki voitaisiin osittain maksaa siinä vaiheessa, kun henkilö ilmoittaa lähtevänsä maasta. Tällainen "säästössä" oleva paluuraha kannustaisi vapaaehtoiseen maasta poistumiseen eikä lisäisi kustannuksia.

Rajamäen mukaan jatkossa perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyä edelleen nopeutetaan ja poliisin viranomaistoimia tehostetaan, jotta pitkään maassa oleskelevista ei tule harmaata työvoimaa.

Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan

Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan

Eduskunnassa käsiteltävänä oleva uusi kotouttamislaki parantaa ennen kaikkea nuorten maahanmuuttajien asemaa. Kuntien ja työvoimatoimistojen tehtäväjakoa ja vastuita selkiytetään ja aluetason työtä kehitetään, kertoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä.

Nykyinen laki on vuodelta 1999. Kotouttamislain toimeenpanosta annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selonteko vuonna 2002. Eduskunnan lausunto valmistui vuonna 2003. Kotouttamislain toimeenpanon keskeisiä ongelmia on ollut koetun resurssipulan lisäksi riittävän selkeän ja johdonmukaisen tehtäväjaon sekä koordinaation puute eri viranomaisten kesken.

MTV3: Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain

MTV3:
Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain
8.11.2005

Viime vuonna muutetun ulkomaalaislain 51. pykälän mukaan tilapäinen oleskelulupa on myönnettävä, jos ulkomaalaista ei tosiasiallisesti voida poistaa maasta.

Somalialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on nousussa. Ulkomaalaisviraston mukaan syynä on se, että Suomen linja turvapaikanhakijoiden suhteen on muita Euroopan maita vapaampi.

- Uskon, että merkittävä syy on se, että Suomessa afganistanilaiset, irakilaiset ja somalialaiset saavat vähintään tilapäisen luvan, jos heille ei myönnetä kansainvälistä suojelua. Näin ei ole asia muissa maissa. Useimmissa maissa monille annetaan täysin kielteinen päätös ja käännytyspäätös, sanoo Ulkomaalaisviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio.

Syynä on viime vuonna muutetun ulkomaalaislain 51. pykälä. Sen mukaan tilapäinen oleskelulupa on myönnettävä, jos ulkomaalaista ei tosiasiallisesti voida poistaa maasta. Tämä ei koske turvapaikkakiertolaisia. Tänä vuonna lupia on myönnetty reilut 200.

Ulkomaalaisviraston maaraporttien mukaan Afganistanin, Irakin tai Somalian sisäinen tilanne ei ole niin paha, että oleskelulupa myönnettäisiin sen takia. Kyse on siitä, että palauttaminen ei ole käytännössä, teknisistä syistä mahdollista, vaikka jotkut maat ovat siinä onnistuneet.

- Viime kädessä ongelma voi olla se, että monet turvapaikanhakijat valitsevat Suomen turvapaikkamaakseen, koska he tietävät, että täällä on lupa odottamassa, Jaana Vuorio toteaa.

- Minä sanoisin, että meillä on Euroopan liberaalein lainsäädäntö tällä hetkellä, sanoo puolestaan Ulkomaalaisviraston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Ulkomaalaisvirasto ja poliisi seuraavat mahdollisuuksia maasta poistamiseen, mutta Jorma Vuorion mukaan myös lainsäädäntöä pitäisi tarkastella.

- Kohta varmaan on aika tarkastella kokonaisuutena, kuinka toimiva tämä uusi laki on. Mutta nämä on poliittisia ratkaisuja, mitä sinne lakiin laitetaan.

HS: Suomella poikkeavan avoin turvapaikkalinja

Helsingin Sanomat:
Suomella poikkeavan avoin turvapaikkalinja
8.11.2005

Suomessa vuosi sitten toteutettu lainmuutos tilapäisestä oleskeluluvasta houkuttaa turvapaikanhakijoita. Suomi ei enää tee lainkaan kielteisiä päätöksiä afganistanilaisista, somalialaisista ja irakilaisista, vaan kaikki saavat vähintään tilapäisen oleskeluluvan.

Suomen linja poikkeaa täysin muista pohjoismaista.

Tilapäisiä lupia on myönnetty viime vuoden joulukuusta lähtien yhteensä reilulle 200 ihmiselle, koska heitä ei kuitenkaan voitaisi poistaa maasta esimerkiksi liikenneyhteyksien puuttumisen takia.

Uuden säännöksen perusteella Suomi voi myöntää tilapäisen oleskeluluvan, jos henkilöä ei voi palauttaa kotimaahansa esimerkiksi tilapäisestä terveydellisestä syystä.

Lupa voidaan myös myöntää, jos henkilöä ei tosiasiassa pystytä palauttamaan kotimaahansa.

Kyseessä on suomalainen erikoisuus. "Muissa pohjoismaissa ei tämäntyyppistä tilapäistä oleskelulupaa ole, eli siellä henkilö saa täyskielteisen (päätöksen) tämmöisissä tapauksissa", ulkomaalaisviraston ylijohtaja, Jorma Vuorio sanoo Nelosen uutisille.