torstai 30. huhtikuuta 2009
Murros: Fasismin uudet vaatteet
Murros:
Pääkirjoitus: Fasismin uudet vaatteet
30.4.2009
Kaksi kokoomuslaista ylioppilaskuntien puheenjohtajaa sai lähtöpassit liityttyään rasistiseen facebook -ryhmään, jossa toivottiin Suomessa asuvien somalien muuttavan takaisin kotimaahansa. Sattumaako? Tuskin. Kunnallisvaaleissa jotkut perssuomalaiset ehdokkaat ratsastivat valtuustoihin avoimen rasistisin – anteeksi, maahanmuuttokriittisin – teemoin ja odotettavissa oli, että tämä pienen marginaaliryhmän käyttämä retoriikka ottaa ja leviää lähemmäksi valtavirtaa ja saavuttaa pian poliittisen korrektiuden statuksen. Juuri näin on nyt käymässä.
Euroopassa ilmiö on jo pitkään näkynyt myös puoluepolitiikassa. Entiset avoimen fasistiset puolueet ovat vaihtaneet nimeä ja siistineet ohjelmansa niin, ettei heitä suoraan voi syyttää kiihottamisesta kansanryhmää tai –ryhmiä vastaan. Suomessa toimeen ovat tarttuneet lähinnä muutaman perssuomalaisen ympärille ryhmittyneet henkilöt, jotka antavat ymmärtää maahanmuuttopolitiikkamme olevan jollain tavalla liberaalia, mitä se nyt ei tietenkään koskaan ole ollut. Naamioimalla rasisminsa jonkinlaiseen älymystön kriittisen keskustelun kaapuun he vaativat oikeutta kriittiseen keskusteluun maahanmuutosta ja muista kulttuureista, erityisesti islamista. Kapitalismi on kriisissä ja laskun maksajiksi joutuvat jälleen kerran tavalliset pulliaiset, jotka eivät millään tavalla ole kriisin syntyyn vaikuttaneet. Kasvava työttömyys ja yleinen kurjistuminen ovat bensiiniä nousevan uusfasismin liekkeihin.
Vasemmiston on aika ryhdistäytyä ja tarttua toimeen. Se on meidän velvollisuutemme. Rasismin vastainen kampanjointi ostoskeskuksissa, kouluissa, baareissa ja työpaikoilla ei välttämättä ole kovin hohdokasta tai antoisaa puuhaa, mutta se on ainoa vaihtoehto jos ja kun halutaan siirtää syyttävät sormet oikeaan suuntaan. Maahanmuuttajat ovat syyttömiä pankkiirien ja muiden keinottelijoiden aiheuttamaan taloussotkuun, mutta monelle asioihin perehtymättömälle he ovat helppo syntipukki. Meidän täytyy olla liikkeellä kertomassa ihmisille, keitä ne todelliset viholliset ovat. Suurin osa lähiöiden rasismiin taipuvaisista asukkaista ymmärtää järkipuhetta, kunhan sitä kuulevat. Tässäpä työsarkaa koko vasemmistolle, lahkoista riippumatta. (MM)
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Kansanedustaja Markku Pakkanen: Vastaanottokeskukset eivät ole koko ratkaisu
Verkkoapila:
Kansanedustaja Markku Pakkanen: Vastaanottokeskukset eivät ole koko ratkaisu
29.4.2009
Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot kertovat melkoisesta kasvusta turvapaikanhakijoiden määrässä. Jos tahti jatkuu samanlaisena, tulee Suomeen reilusti yli 6000 turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana.
Jos vertaamme lukuja 2000-luvun alkuvuosiin, on määrä moninkertaistunut. Muutos on siis merkittävä riippumatta siitä, miten ministeri Thors (r.) sen näkee.
Kaikkia hakemuksia ei luonnollisestikaan hyväksytä, ja hylkäysprosentti kasvaa oletettavasti samassa suhteessa kuin hakemusten määrä, mutta käsittelyajat pitenevät, ellei maahanmuuttovirastolle osoiteta riittäviä resursseja.
Vuosien sijaan oikea käsittelyaika olisi kuukausia. Näin myös hakijan kannalta päästäisiin inhimillisempään tulokseen, kun toimeton odotusaika lyhenisi. Tällä hetkellä käsittelyn pullonkaulan sijasta olemme laajentamassa "pulloa" eli lisäämässä hakijoiden säilytykseen tarkoitettuja vastaanottokeskuksia. On esitetty jopa 50 uuden keskuksen perustamista vuoden 2009 aikana, yksi mahdollisesti Kouvolassa.
Dublinin sopimuksen noudattaminen on yksi merkittävimpiä hylkäyssyitä Suomessa. Sopimus kehottaa käsittelemään EU:n alueelle tulleen pakolaisen turvapaikka-asian siinä maassa, johon hän alkujaan tuli, myös muita EU-maita sitovasti.
Väitteistä huolimatta sopimus on siis sinänsä toimiva, että voimme suoraan todeta hakemuksen kuuluvan jollekin muulle maalle tai tulleen ratkaistuksi aiemmin. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut EU-maiden kansallisten viranomaisten tehottomuus, kun kiertolaisuus EU:n sisällä on näin suuressa määrin edelleen mahdollista.
Toinen huolestuttava piirre on alaikäisten yksin maahan saapuvien määrän reipas kasvu. Maalaisjärki sanoo, ettei kymmenvuotias lapsi pääse omine voimineen Irakista tai Somaliasta Suomeen, vaan taustalla täytyy olla organisaattori. Lapsen viaksi tätä ei pidä missään nimessä katsoa, mutta EU:ssa tulisi paneutua asiaan ja selvittää maahantulokanavia ja niihin mahdollisesti liittyvää ihmiskauppaa.
Yksin tulleiden lasten osalta myös perheiden yhdistäminen on haaste, koska yhtä lasta kohden löytyy useita eri-ikäisiä tulijoita.
Kolmanneksi tuntuu oudolta, että hakijoita tulee myös Turkista, Venäjältä ja monista muista maista, joissa ihmisoikeustilanteen pitäisi olla ainakin nimellisesti kunnossa. Osa näistä maista haaveilee jopa EU-jäsenyydestä.
Turvapaikkahakemuksia ei voi näidenkään maiden osalta sivuuttaa ilman käsittelyä, mutta paikallaan olisi esimerkiksi Turkin kanssa keskustella, mitkä ovat edellytykset EU-jäsenyydelle, jos toistuvasti turkkilaisille myönnetään turvapaikkoja EU-maissa.
Suomalaista lainsäädäntöä kiristämällä emme kykene vaikuttamaan hakijoiden määrään, jos käsittelyprosessi kestää kauan ja muualla toimivat kanavat ohjaavat hakijoita Suomeen. Jokainen hakija on joka tapauksessa käsiteltävä ihmisenä, koska joukossa on myös todellisen turvan tarpeessa olevia henkilöitä.
Nopein reagointimahdollisuus on resurssien lisääminen hakemusten käsittelyyn. Samaan aikaan on otettava ponnekkaammin esiin EU-maiden sisäinen pakolaisliikenne sekä yhteistyö alkuperämaiden tilanteiden selvittämisessä.
Kun huomioimme sen, että valtakunnantasolla turvapaikkahakemusten käsittelyä ei ole resursoitu riittävästi, on kaupunginhallituksen päätös täällä Kouvolassa ottaa aikalisä vastaanottokeskusasian selvittämiseksi paikallaan.
Keskuksen sijoittaminen ei ole niin yksiselitteinen asia, kuin on annettu ymmärtää. Kun uusien keskusten määrässä puhutaan monista kymmenistä, on asia jo mittaluokaltaan sellainen, että hallitukselta voi edellyttää tarkempaa syventymistä ongelman perimmäisiin syihin.
Ministeri Thorsiin kohdistunut arvostelu tässä suhteessa ei ole ollut täysin aiheetonta ja merkittävämmäksi arvostelun tekee vielä sen tuleminen hallituspuolueiden tahoilta.
Kansanedustaja Markku Pakkanen: Vastaanottokeskukset eivät ole koko ratkaisu
29.4.2009
Maahanmuuttoviraston tuoreet tilastot kertovat melkoisesta kasvusta turvapaikanhakijoiden määrässä. Jos tahti jatkuu samanlaisena, tulee Suomeen reilusti yli 6000 turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana.
Jos vertaamme lukuja 2000-luvun alkuvuosiin, on määrä moninkertaistunut. Muutos on siis merkittävä riippumatta siitä, miten ministeri Thors (r.) sen näkee.
Kaikkia hakemuksia ei luonnollisestikaan hyväksytä, ja hylkäysprosentti kasvaa oletettavasti samassa suhteessa kuin hakemusten määrä, mutta käsittelyajat pitenevät, ellei maahanmuuttovirastolle osoiteta riittäviä resursseja.
Vuosien sijaan oikea käsittelyaika olisi kuukausia. Näin myös hakijan kannalta päästäisiin inhimillisempään tulokseen, kun toimeton odotusaika lyhenisi. Tällä hetkellä käsittelyn pullonkaulan sijasta olemme laajentamassa "pulloa" eli lisäämässä hakijoiden säilytykseen tarkoitettuja vastaanottokeskuksia. On esitetty jopa 50 uuden keskuksen perustamista vuoden 2009 aikana, yksi mahdollisesti Kouvolassa.
Dublinin sopimuksen noudattaminen on yksi merkittävimpiä hylkäyssyitä Suomessa. Sopimus kehottaa käsittelemään EU:n alueelle tulleen pakolaisen turvapaikka-asian siinä maassa, johon hän alkujaan tuli, myös muita EU-maita sitovasti.
Väitteistä huolimatta sopimus on siis sinänsä toimiva, että voimme suoraan todeta hakemuksen kuuluvan jollekin muulle maalle tai tulleen ratkaistuksi aiemmin. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut EU-maiden kansallisten viranomaisten tehottomuus, kun kiertolaisuus EU:n sisällä on näin suuressa määrin edelleen mahdollista.
Toinen huolestuttava piirre on alaikäisten yksin maahan saapuvien määrän reipas kasvu. Maalaisjärki sanoo, ettei kymmenvuotias lapsi pääse omine voimineen Irakista tai Somaliasta Suomeen, vaan taustalla täytyy olla organisaattori. Lapsen viaksi tätä ei pidä missään nimessä katsoa, mutta EU:ssa tulisi paneutua asiaan ja selvittää maahantulokanavia ja niihin mahdollisesti liittyvää ihmiskauppaa.
Yksin tulleiden lasten osalta myös perheiden yhdistäminen on haaste, koska yhtä lasta kohden löytyy useita eri-ikäisiä tulijoita.
Kolmanneksi tuntuu oudolta, että hakijoita tulee myös Turkista, Venäjältä ja monista muista maista, joissa ihmisoikeustilanteen pitäisi olla ainakin nimellisesti kunnossa. Osa näistä maista haaveilee jopa EU-jäsenyydestä.
Turvapaikkahakemuksia ei voi näidenkään maiden osalta sivuuttaa ilman käsittelyä, mutta paikallaan olisi esimerkiksi Turkin kanssa keskustella, mitkä ovat edellytykset EU-jäsenyydelle, jos toistuvasti turkkilaisille myönnetään turvapaikkoja EU-maissa.
Suomalaista lainsäädäntöä kiristämällä emme kykene vaikuttamaan hakijoiden määrään, jos käsittelyprosessi kestää kauan ja muualla toimivat kanavat ohjaavat hakijoita Suomeen. Jokainen hakija on joka tapauksessa käsiteltävä ihmisenä, koska joukossa on myös todellisen turvan tarpeessa olevia henkilöitä.
Nopein reagointimahdollisuus on resurssien lisääminen hakemusten käsittelyyn. Samaan aikaan on otettava ponnekkaammin esiin EU-maiden sisäinen pakolaisliikenne sekä yhteistyö alkuperämaiden tilanteiden selvittämisessä.
Kun huomioimme sen, että valtakunnantasolla turvapaikkahakemusten käsittelyä ei ole resursoitu riittävästi, on kaupunginhallituksen päätös täällä Kouvolassa ottaa aikalisä vastaanottokeskusasian selvittämiseksi paikallaan.
Keskuksen sijoittaminen ei ole niin yksiselitteinen asia, kuin on annettu ymmärtää. Kun uusien keskusten määrässä puhutaan monista kymmenistä, on asia jo mittaluokaltaan sellainen, että hallitukselta voi edellyttää tarkempaa syventymistä ongelman perimmäisiin syihin.
Ministeri Thorsiin kohdistunut arvostelu tässä suhteessa ei ole ollut täysin aiheetonta ja merkittävämmäksi arvostelun tekee vielä sen tuleminen hallituspuolueiden tahoilta.
klo
12.00
Avainsanat:
alaikäiset turvapaikanhakijat,
Astrid Thors,
maahanmuutto,
Markku Pakkanen,
turvapaikanhakijat,
vastaanottokeskus
Ritva Viljanen: Turvallisuuskysymys monikulttuurisessa Suomessa
Ritva Viljanen:
Turvallisuuskysymys monikulttuurisessa Suomessa (pdf)
(esitelmä, opetusalan turvallisuusfoorumi 2009)
29.4.2009
Aamulehti: Rasistien Homma-forum vai uuden politiikanteon pioneeri?
Aamulehti:
Rasistien Homma-forum vai uuden politiikanteon pioneeri?
29.4.2009
Keskusta, kokoomus ja sdp seuraavat taatusti kateellisena sivusta, kuinka pienet perussuomalaiset pyörittävät mediaa.
Syytöksiä ulkomaalaisvihasta, rökälemäinen kuntavaalivoitto, oudot Facebook-ryhmät, Soinin piruilu eurovaalien kustannuksella, rasismista syytteessä oleva tohtori Halla-aho, listaa voisi jatkaa.
Julkisuus on seurannut niin hämmästyttävästi perussuomalaisia, että tulevia vaaleja on jo nimitetty Soinin vaaleiksi.
Eurovaalit ovat perussuomalaisille lämmittelykierros. Puolueen tähtäimessä ovat seuraavat eduskuntavaalit 2011. Niissä nimet, kuten Sampo Terho ja Jussi Halla-aho ovat jo rutkasti tutumpia. Puolueen komento säilyy samana, sillä Timo Soinin asema vankistui entisestään Halla-ahon nöyrtyessä odottamaan vuoroaan seuraaviin vaaleihin.
Oma ilmiönsä on verkon Homma-forum, jonka merkitystä myös Halla-aho toistaa nykyään lähes mainosmiehen lailla. Erityisesti politiikan harmauteen kyllästyneet nuoret aikuiset näkyvät aktivoituneen netissä.
Yhden tabuna pidetyn asian eli maahanmuuton ympärille kokoontunut verkosto kuvaa omaa videomateriaalia sivuilleen ja järjestää tapaamisia ympäri Suomea. Tekeminen perustuu ryhmän omalle innostukselle, ei ylhäältä määrätylle toiminnalle, kuten puolueissa yleensä.
Homma-forum on evoluutiota Suomen Sisusta, jonka toiminta näyttää verkossa hyytyneen. Sisun nettisivut olivat paikoin avoimen rasistisia.
Kun Homma-forum on mestarinsa Halla-ahon mukaan löyhä verkosto itsenäisiä ajattelijoita, Suomen Sisun sivuilta löytyy edelleen yhtä mahtipontista organisaatiohössötystä kuin maanalaisen kommunistisen liikkeen toiminnasta 1920-luvulla.
Aihepiiri on säilynyt samana. Vääränlainen maahanmuutto on yhteiskunnan suurin syöpä.
Tarpeellisen kriittisen keskustelun vaarana on laumaperäinen fakki-idiotismi. Jos jokaisessa yhteiskunnan lonkerossa piileskelee potentiaalinen turvapaikkashoppailija ja sitä tukeva konsensuksen sosiaalitantta, kaikkien ulkopuolisten salaliitto alkaa vaikuttaa koko ajan todennäköisemmältä vaihtoehdolta.
Toni Viljanmaa
Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä
Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä
29.4.2009
– Maahanmuuton vastaisuudesta sanotaan, että se on tullut Suomeen viime vuosina, silloin ja silloin. Ei se mistään ole tullut. Se on ollut täällä. Rasismi on osa Suomea, johon liittyy rotuhygieniaa ja muuta, Åbo Akademin tutkija Salla Tuori sanoi Tampereella rasismitukijoiden seminaarissa maanantaina iltapäivällä.
Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden puheenvuoroissa media – sen tendenssimäisyys ja osaamattomuus – sai suuren roolin.
Tampereen yliopiston tutkijan Pentti Raittilan mukaan niin sanotusta maahanmuuttajien välitilasta, normaalista elämästä, kertova journalismi puuttuu. Puhutaan vain ääriasioista. Kaivetaan esiin ongelmia tai ihannoidaan joidenkin maahanmuuttajien saavutuksilla.
Raittila sanoi, että näihin päiviin asti journalismi lehdissä, radiossa ja televisiossa on ollut maahanmuuttokeskustelussa poliittisesti korrektia. Se on siis välttänyt karkeaa ja epäasiallista kielenkäyttöä.
Karkean rasistista puhetta on esiintynyt Raittilan mukaan vain internetissä, sen keskustelupalstoilla.
Vasta viime syksyn kunnallisvaalien jälkeen media on tullut, poliitikoiden myötä, mukaan osoittelevampaan ja kovaotteisempaan kielenkäyttöön.
Syyksi seminaarin tutkijat näkivät maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten suuren vaalivoiton.
29.4.2009
– Maahanmuuton vastaisuudesta sanotaan, että se on tullut Suomeen viime vuosina, silloin ja silloin. Ei se mistään ole tullut. Se on ollut täällä. Rasismi on osa Suomea, johon liittyy rotuhygieniaa ja muuta, Åbo Akademin tutkija Salla Tuori sanoi Tampereella rasismitukijoiden seminaarissa maanantaina iltapäivällä.
Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden puheenvuoroissa media – sen tendenssimäisyys ja osaamattomuus – sai suuren roolin.
Tampereen yliopiston tutkijan Pentti Raittilan mukaan niin sanotusta maahanmuuttajien välitilasta, normaalista elämästä, kertova journalismi puuttuu. Puhutaan vain ääriasioista. Kaivetaan esiin ongelmia tai ihannoidaan joidenkin maahanmuuttajien saavutuksilla.
Raittila sanoi, että näihin päiviin asti journalismi lehdissä, radiossa ja televisiossa on ollut maahanmuuttokeskustelussa poliittisesti korrektia. Se on siis välttänyt karkeaa ja epäasiallista kielenkäyttöä.
Karkean rasistista puhetta on esiintynyt Raittilan mukaan vain internetissä, sen keskustelupalstoilla.
Vasta viime syksyn kunnallisvaalien jälkeen media on tullut, poliitikoiden myötä, mukaan osoittelevampaan ja kovaotteisempaan kielenkäyttöön.
Syyksi seminaarin tutkijat näkivät maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten suuren vaalivoiton.
klo
10.00
Avainsanat:
Anna Rastas,
Jyrki Katainen,
Kari Rajamäki,
maahanmuutto,
Matti Vanhanen,
Mikko Lehtonen,
Pentti Raittila,
perussuomalaiset,
rasismi,
Salla Tuori,
Suvi Keskinen,
Timo Soini
maanantai 27. huhtikuuta 2009
Uusi Suomi: Timo Soini kommentoi Halla-ahon yllätysliikettä
Uusi Suomi:
Timo Soini kommentoi Halla-ahon yllätysliikettä
27.4.2009
Uusi Suomi:
Hän on Halla-ahon manttelinperijä
27.4.2009
HBL:
Halla-ahos reträtt stärker Soini
28.4.2009
.
YLE: Thors: Linjaus irakilaispakolaisten suhteen tarkistettava
YLE: Uutiset
Thors: Linjaus irakilaispakolaisten suhteen tarkistettava
27.4.2009
Helsingin Sanomat:
Thors: Suomen tarkistettava linjaansa Irakin turvapaikanhakijoiden suhteen
Sisäministeriön tiedote:
Ministeri Thors: Suomen tarkistettava linjaustaan Irakista tulevien turvapaikanhakijoiden osalta
YK:n pakolaisavun järjestö UNHCR:n raportoi turvallisuustilanteen parantuneen Etelä-Irakissa ja Anbarin läänissä. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan myös Suomen on nyt tarkistettava linjauksensa irakilaisten turvapaikanhakijoiden suhteen.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Thors kommentoi UNHCR:n maanantaina julkaisemaa raporttia Prahasta, jossa hän osallistuu parhaillaan maahanmuuttoministerien kokoukseen.
UNHCR:n raportin mukaan turvallisuustilanne Irakin eteläosassa sekä Anbarin läänissä on parantunut siinä määrin, etteivät näiltä alueilta tulevat turvapaikanhakijat enää ole kansainvälisen suojelun tarpeessa turvallisuustilanteen takia.
Hakijoilla voi kuitenkin olla yksilöllisiä perusteita turvapaikkaan.
Thorsin mukaan myös Suomi aikoo nyt harkita uudestaan linjaustaan Irakista saapuvien turvapaikanhakijoiden suhteen.
Suomen maahanmuuttopolitiikan linja suhteessa muihin Pohjoismaihin herätti huolta eduskunnassa ulkomaalaislain muutoksen yhteydessä alkuvuonna.
Ruotsi on ottanut vastaan enemmän irakilaisia turvapaikanhakijoita kuin mikään muu länsimaa, mutta maa tiukensi turvapaikkapolitiikkaansa vuonna 2007.
Suomesta turvapaikkaa hakevien määrä on kasvanut viime vuodesta lähtien räjähdysmäisesti. Viime vuonna Suomeen saapui reilut 4 000 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 505.
Jussi Halla-ahon ja Juha Mäki-Ketelän tiedotteet
Jussi-Halla-ahon tiedote (pdf)
Juha Mäki-Ketelän tiedote (pdf)
Jussi Halla-aho
Kun ilmoitin talvella PS-puolueelle kiinnostukseni eurovaaleja kohtaan, näin hyviksi perusteiksi ehdokkuudelle mm. kunnallisvaalimenestyksen, tarpeen nostaa kriittistä maahanmuuttonäkemystä entistä näkyvämmin julkiseen keskusteluun sekä sen, että toimintani luonteesta johtuen kannatukseni ei ole paikallista vaan jakaantuu tasaisesti kautta maan. Tämän vuoksi olisin ollut erityisen sopiva ehdokas vaaleissa, joissa koko maa on vaalipiirinä.
Lisäksi maahanmuuttokriittisyyden voimakas ja sinänsä valitettava henkilöityminen minuun olisi tarjonnut äänestäjille mahdollisuuden ottaa äänellään selkeästi kantaa yhteen tiettyyn ongelmakokonaisuuteen, joka hallituksen ja ennen kaikkea ministeri Astrid Thorsin ulkomaalaispolitiikan vuoksi tulee lähivuosina olemaan yksi tärkeimmistä suomalaisen yhteiskunnan haasteista.
Nämä perustelut ovat edelleen voimassa, mutta ehdokkuuteni estyminen PS:ssa on synnyttänyt uusia perusteita. Allekirjoittaneen ja eräiden muiden maahanmuuttokriittisten toimijoiden kunnallisvaalimenestys on tuonut esiin suomalaista poliittista ja yhteiskunnallista ilmapiiriä vaivaavia epäterveitä ilmiöitä. Kilpaileva poliittinen ryhmittymä teki minusta pian vaalien jälkeen ilmeisen perusteettoman rikosilmoituksen yritettyään sitä ennen useiden päivien ajan rikosilmoituksella uhkailemalla kiristää Timo Soinia irtisanoutumaan minusta. Istuva oikeusministeri ehdotti kunnanvaltuustojen puheenjohtajille sensuurikoulutusta vääränlaisten (ts. maahanmuuttokriittisten) puheenvuorojen vaientamiseksi. Pääministeri varoitti kansalaisia sellaisesta "illuusiosta", että nämä voisivat kanavoida maahanmuuttokriittisiä näkemyksiään äänestämällä Perussuomalaisia. Toinen kilpaileva poliittinen ryhmittymä ryhtyi puuhaamaan puolueiden allekirjoitettavaksi "rasisminvastaista" julistusta, jonka nimenomaisena tarkoituksena oli estää allekirjoittaneen ehdokkuus eurovaaleissa. Median taholta olen ollut Suomen oloissa perin erikoisen ihmisjahdin kohteena kunnallisvaaleista lähtien.
Lopulta valtakunnansyyttäjä, Perussuomalaisten ehdokasasettelua edeltävänä päivänä, nosti minua vastaan perusteiltaan absurdin syytteen "uskonrauhan rikkomisesta" ja "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan". Valitettavasti painostuksella saavutettiin haluttu lopputulos. Demokratiaan ja vapaaseen mielipiteenilmaisuun uskovana pidän sietämättömänä sitä ajatusta, että vaaleja ei ratkaista äänestämällä vaan ehdokasasetteluihin kohdistuvalla painostuksella. Vaalit eivät ole mielekkäät, ellei niissä ole vaihtoehtoja. Uutena perusteena ehdokkuudelleni näen juuri sen, että se tarjoaa äänestäjälle mahdollisuuden ilmaista vastalauseensa yhteiskunnallisen keskustelun ja mielipiteenvapauden tukahduttamiselle.
Edellä sanotusta huolimatta ymmärrän, että ehdokkuuteni estäminen oli kilpaileville poliittisille ryhmittymille ja niitä palveleville tiedotusvälineille ja viranomaisille vain välitavoite. Päätavoite oli hajottaa kovassa nousukiidossa oleva ja konsensusta uhkaava oppositiopuolue, joka mitä ilmeisimmin ohittaa seuraavissa eduskuntavaaleissa RKP:n ja Vasemmistoliiton, mahdollisesti myös Vihreät. Sekä RKP:n että Vasemmistoliiton ainoa oljenkorsi kesän europarlamenttivaaleissa on se, että Perussuomalaisten kannatus jakaantuu "perinteisen" puolueväen ja puoluejohdon toiminnan suututtamien maahanmuuttokriittisten kesken. Ehdokkuuteni omalla listalla ja siitä väistämättä seuraava äänestäjien hajaantuminen on RKP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Keskustan toive ja etu.
Idealistiset syyt, joihin edellä viittasin, puhuvat ehdokkuuteni puolesta. Ehdokkaaksi asettuminen, läpimenon epätodennäköisyydestä piittaamatta, olisi perusteltua myös, jos sen voitaisiin uskoa edistävän kriittistä maahanmuuttokeskustelua. Olemme kuitenkin nähneet viimeisen puolen vuoden aikana, että suomalainen konsensus ei ole valmis kriittiseen maahanmuuttokeskusteluun. Haasteeseen ei vastata argumenteilla vaan loanheitolla ja oikeusprosesseilla. Maahanmuuttopolitiikkaan voidaan tästä johtuen vaikuttaa vain vaikuttamalla puolueiden voimasuhteisiin.
Oikeutetun tuohtumuksen keskelläkin maahanmuuttokriittisten on nähtävä ratkaisujen seuraukset ja tarkoituksenmukaisuus pitkällä aikavälillä. Ehdokkaaksi asettuminen omalla listalla estäisi jatkossa toimintani Perussuomalaisten puitteissa ja asettaisi muut maahanmuuttokriittiset PS-toimijat erittäin vaikeaan valintatilanteeseen: lojaalisuus minua kohtaan vai poliittinen pragmaattisuus. "Parhaassakin" tapauksessa itse asiasta (eli maahanmuuttopolitiikasta) täysin samaa mieltä olevat ihmiset jakautuisivat kahteen kilpailevaan poliittiseen leiriin. Huonoimmassa ja kenties todennäköisimmässä skenaariossa toistuisi "Olavi Mäenpää -ilmiö", jossa jäisin yksinäiseksi Helsingin kunnallispolitiikan kummajaiseksi vailla ryhmää ja ennen kaikkea vailla vaikutusmahdollisuuksia.
Kieltäytyminen ehdokkuudesta tässä vaiheessa on monelle ihmiselle valtava pettymys. En voi kuitenkaan ottaa vastuuta maahanmuuttokriittisen liikkeen hajottamisesta, joka olisi väistämätön seuraus ehdolle asettumisesta. Ehdolle lähteminen olisi oikein eettisesti ja oikein kannattajiani ja valitsijayhdistykseen osallistuneita kohtaan, mutta se olisi väärin poliittisesti ja väärin asettamiemme tavoitteiden kannalta. Henkilöni ympärillä pyörinyt keskustelu on hämärtänyt sitä, että varsinainen asia en ole minä vaan maahanmuuttopolitiikka.
Uskoakseni ja toivoakseni tämä päätös näyttäytyy kaikille maahanmuuttokriittisille oikeana viimeistään vuoden tai kahden kuluttua. Suuret tunteet ovat velloneet viimeisten parin kuukauden aikana, minkä vuoksi ehdotan, että kaikki vetävät syvään henkeä, nauttivat kevätsäästä ja ryhtyvät arvioimaan asiaa vasta syksymmällä. Kunhan pöly on laskeutunut, maalis-huhtikuinen kiihkeä episodi asettuu oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Olen viivyttänyt ratkaisua viimeiseen mahdolliseen hetkeen, en pitääkseni jännitystä yllä vaan antaakseni itselleni aikaa vastuullisen ja mahdollisimman viisaan päätöksen tekemiseen. Tämän ratkaisun kanssa kaikki voivat elää. Toisenlainen ratkaisu olisi tarjonnut vähän voitettavaa mutta äärettömän paljon hävittävää, niin henkilökohtaisella tasolla kuin maahanmuuttokriittisen liikkeenkin kannalta. Meillä ei ole varaa taistella keskenämme sillä aikaa, kun ministerit Thors ja Vanhanen tuhoavat tulevaisuuttamme.
Valitsijayhdistyksen kokoamiseen on käytetty satoja työtunteja, joista leijonanosa on langennut asiamies Juha Mäki-Ketelälle. Niitä aikaansa ja vaivaansa uhranneita, joille ratkaisuni on vaikea sulattaa, voin lohduttaa sillä, että sen tekeminen oli vielä vaikeampaa. Valitsijayhdistys on toteutustavaltaan ja -vauhdiltaan historiallinen, ja otan sen suurena tuenilmaisuna. Esitän nöyrimmät ja lämpimimmät kiitokseni Mäki-Ketelälle, kaikille nimensä kirjoittaneille sekä niille sadoille perussuomalaisille ja ei-perussuomalaisille, jotka ovat kevään aikana muutoin ilmaisseet minulle tukensa.
Lopuksi totean, että tämä ratkaisu perustuu yksinomaan yllä esitettyihin näkökohtiin, ei painostukseen, suostutteluun tai kiristykseen. Vaikka päätös on omani, se on saavutettu yhteisymmärryksessä valitsijayhdistyksen puuhamiesten ja useiden mokukriittisten PS-toimijoiden kanssa. Aion äänestää kesän europarlamenttivaaleissa Sampo Terhoa, ja suosittelen samaa kaikille niille, jotka olisivat halunneet äänestää minua. Jatkamme toimintaa paremman huomisen puolesta.
Helsingissä 27.4.2009
Juha Mäki-Ketelä
Käynnistin 16.3.2009 kampanjan, jonka tavoitteena oli kerätä 2000 äänioikeutetun kansalaisen
suostumus perustettavaan valitsijayhdistykseen. Valitsijayhdistyksen tarkoituksena oli asettaa helsinkiläinen filosofian tohtori Jussi Halla-aho ehdolle Europarlamenttivaaleissa 7.6.2009. Seuraavien kuuden viikon aikana yhteensä 3689 äänioikeutettua suomalaista osoitti halukkuutensa liittyä valitsijayhdistykseemme.
Tämä luku on hyvin merkittävä monessakin mielessä.
Se esimerkiksi ylittää monen puolueen jäsenmäärän. Ennen kaikkea se on kuitenkin tavallisen tuulipukukansan voimannäyttö siitä, että haluamme itse päättää, ketä haluamme äänestää. Aiomme jatkossakin päättää tästä ja monesta muusta asiasta.
Tohtori Halla-aho on tänään tehnyt päätöksen olla asettumatta ehdolle kesän Europarlamenttivaaleissa.
Valitsijayhdistyksen perustamiseksi on tehty satoja tunteja töitä. Talkoisiin on osallistunut suuri määrä vapaaehtoisia kansalaisia. Tohtori Halla-ahon ilmoittamat perustelut ovat kuitenkin puhuttelevia ja vakuuttavia. Olen niistä hyvin pitkälti samaa mieltä ja hyväksyn hänen päätöksensä varauksetta. Kyseessä ovat kuitenkin paljon merkittävämmät asiat kuin yksittäiset vaaliehdokkaat tai valitsijayhdistykset. Pohjimmiltaan koko tässä asiassa on kyse Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta ja olemassa olon mahdollisuuksista.
Jussi Halla-ahon sanoin: ”jatkamme työtä paremman huomisen puolesta”.
Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille. Muistakaa äänestää oikein!
klo
13.21
Avainsanat:
Astrid Thors,
Jussi Halla-aho,
maahanmuutto,
perussuomalaiset,
Timo Soini,
Tuija Brax,
vaalit,
Vihreät Naiset
HS: Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin
Helsingin Sanomat:
Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin
27.4.2009 12:00
Ilta-Sanomat:
Halla-aho ei lähdekään ehdolle eurovaaleissa
12:09
HBL:
Halla-aho kandiderar inte
12:17
YLE Uutiset:
Halla-aho ei lähde eurovaaleihin
12:44
Uusi Suomi:
Näin Halla-aho perustelee yllätystään
12:57
Turun Sanomat:
Halla-aho ei lähde ehdolle EU-vaaleihin
13:02
MTV3:
Jussi Halla-Aho ei lähde eurovaaleihin
14:40
Aamulehti/STT:
Perussuomalaisten Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin
12:05
Iltalehti/STT:
Halla-aho ei lähde eurovaaleihin
12:07
Karjalainen/STT:
Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin
12:18
Kaleva/STT:
Perussuomalaisten Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin
12:55
Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho (ps/sit) ei lähde ehdolle eurovaaleihin. Halla-aho perustelee ratkaisuaan halulla säilyttää perussuomalaisten yhtenäisyys etenkin maahanmuuttopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
Halla-aho kertoi päätöksestään Helsingissä maanantaina.
"En voi ottaa vastuuta maahanmuuttokriittisen liikkeen hajottamisesta, joka olisi väistämätön seuraus ehdolle asettumisesta", Halla-aho sanoo tiedotteessa.
Perussuomalaisia on repinyt kiista Halla-ahon taakse kaavaillusta valitsijayhdistyksestä. Hänen kannattajansa ehtivät kerätä liki 3 700 nimeä valitsijayhdistystä varten.
Perussuomalaiset kieltäytyi aiemmin ottamasta sitoutumatonta Halla-ahoa euroehdokkaaksi. Puheenjohtaja Timo Soinin mukaan syynä oli nimienkeruukampanja, joka koettiin puolueessa painostusyritykseksi.
Halla-ahon mukaan hän haluaa vaikuttaa perussuomalaisissa jatkossakin. Eurovaaleissa hän kehottaa äänestämään perussuomalaisten listoilla olevaa Sampo Terhoa.
Tutkija-tietokirjailija Terho on Halla-ahon lailla – joskin maltillisemmin – pitänyt maahanmuuttoteemoja esillä.
Halla-aho on ollut toistuvasti julkisuudessa kärjekkäiden blogikirjoitustensa takia. Maaliskuussa valtakunnansyyttäjä päätti nostaa häntä vastaan syytteet uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Poliittiset vastustajat ovat syyttäneet Halla-ahoa rasismista. Viimeksi hänen nimensä oli esillä, kun Soini kieltäytyi allekirjoittamasta Rkp:n aloitteesta syntynyttä rasisminvastaista vetoomusta eurovaaleja varten.
Halla-aho kiisti, että syytteet olisivat vaikuttaneet hänen ratkaisuunsa euroehdokkuudesta.
-------------------------------
Uusi Suomi:
Helsingin kaupunginvaltuutetuksi perussuomalaisten listoilta noussut Jussi Halla-aho ei aio asettua ehdolle kesän eurovaaleihin. Halla-aho perusteli päätöstään sillä, ettei hän halua hajottaa maahanmuuttokriittisten rintamaa kahtia Perussuomalaisten ja omaan leiriinsä.
- Päätöksellä olen välttänyt sen, että ajaisin itseni ja maahanmuuttokriittiset voimat nurkkaan, Halla-aho kertoi tänään pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Halla-ahon mukaan hänen ”ehdokkuutensa omalla listalla ja siitä väistämättä seuraava äänestäjien hajaantuminen on RKP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Keskustan toivo ja etu”.
Perussuomalaiset eivät huolineet kohuvaltuutettua ehdokkaakseen. Tämän johdosta tamperelainen Juha Mäki-Ketelä ryhtyi keräämään valitsijamiesyhdistystä Halla-ahon ehdokkaaksi asettamiseksi. Niin sanottuja kannattajakortteja Mäki-Ketelä keräsi yhteensä 3 689. Euroehdokkaan asettamiseksi valitsijamiesyhdistyksen ehdokkaaksi tarvitaan 2 000 kannattajaa.
Vaikka Halla-aho perusteli päätöstään sillä, ettei hän halua hajottaa Perussuomalaisten maahanmuuttokriittisten rintamaa, ei hän silti aio liittyä puolueeseen. Perussuomalaisten puoluekokoukseen Seinäjoella hän aikoo kuitenkin osallistua.
- Olen kuullut huhuja, että Soinille olisi tulossa kilpaileva ehdokas, Halla-aho kertoo.
Aiemmin keväällä, kun Perussuomalaiset tekivät ehdokasasetteluaan Soini ehti kritisoida Halla-ahon kannattajia ”propellipäiksi”. Halla-aho katsoo, ettei hänen ja Perussuomalaisten puheenjohtajan välillä ole skismaa.
- Se johtui kulttuurieroista. Puolue on hierarkinen järjestelmä, jota johdetaan ylhäältä, kun taas maahanmuuttokriittiset ovat verkosto, jota ei johdeta. Uskon, että Soinin kommentit johtuivat sellaisesta harhakuvasta, että maahanmuuttokriittiset olisivat jotenkin haastamassa Perussuomalaisia, Halla-aho pohtii.
Kaikesta huolimatta kohuvaltuutettu aikoo jatkaa keskustelua maahanmuutosta. Hän ei edelleenkään tunnustaudu rasistiksi ja pitää luonnollisena sitä, että ihmiset vastustavat kaikkea sitä, mitä kokevat rasismiksi. Tärkeintä hänen mielestään on käsitteiden määrittely.
- Pitää erotella työperäinen siirtolaisuus ja sosiaalinen siirtolaisuus. Näistä ei saisi puhua samassa lauseessa. Samalla pitäisi myöntää se, että sosiaalisesta siirtolaisuudesta ei ole hyötyä Suomelle ja pohtia, kuinka paljon olemme valmiit maksamaan siitä.
---------------------------------
Turun Sanomat:
Kiistää painostuksen olleen ratkaisun taustalla
Perussuomalaisten helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho ei lähde ehdolle ensi kesän EU-vaaleihin. Halla-ahon valitsijayhdistys oli kerännyt 3 689 allekirjoitusta tämän ehdokkuuden taakse. Raja on EU-vaaleissa 2 000 nimeä.
Halla-aho syyttää muita puolueita, mediaa ja syytteen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan nostanutta apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsketta painostuksesta.
- Toinen kilpaileva poliittinen ryhmittymä (Rkp) ryhtyi puuhaamaan puolueiden allekirjoitettavaksi ”rasisminvastaista” julistusta, jonka nimenomaisena tarkoituksena oli estää allekirjoittaneen ehdokkuus eurovaaleissa. Median taholta olen ollut Suomen oloissa perin erikoisen ihmisjahdin kohteena kunnallisvaaleista lähtien.
Halla-aho kuitenkin kiistää, että kieltäytyminen olisi johtunut painostuksesta.
- Ehdokkaaksi asettuminen omalla listalla estäisi jatkossa toimintani Perussuomalaisten puitteissa ja asettaisi muut maahanmuuttokriittiset perussuomalaiset toimijat erittäin vaikeaan valintatilanteeseen: lojaalisuus minua kohtaan vai poliittinen pragmaattisuus. En voi ottaa vastuuta maahanmuuttokriittisen liikkeen hajoamisesta, joka olisi väistämätön seuraus ehdolle asettumisesta.
Vielä perjantai-iltana näytti siltä, että Halla-aho olisi lähdöllä ehdokkaaksi. Vaaliasiamies Juha Mäki-Ketelä tiedotti tuolloin, että valitsijayhdistys luovuttaa keräämänsä nimet maanantaina oikeusministeriölle ja täyttää ehdokkuuteen liittyvät asiakirjat.
Halla-aho vakuuttaa, että kyse ei ole ollut mahdollisimman suuren medianäkyvyyden saamisesta, vaan että päätös olla asettumatta ehdolle syntyi vasta viime hetkellä.
- Olen viivyttänyt ratkaisua viimeiseen mahdolliseen hetkeen antaakseni itselleni aikaa vastuullisen ratkaisun tekemiseen. Tämän ratkaisun kanssa kaikki voivat elää.
Kaleva: Lama vauhditti keskuksia
Kaleva:
Lama vauhditti keskuksia
Turvapaikkahakemusten käsittelyyn lisää tehoa
Korvausta kolmelta vuodelta
Basekan perhe kaipaa lähemmäs palveluita
27.4.2009
Lama on vauhdittanut kuntien kiinnostusta uusien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perustamiseen. Sisäministeriöön on tullut paljon yhteydenottoja, joissa on kerrottu kunnasta löytyvät vastaanottokeskustoimintaan sopivista kiinteistöistä.
Kiinnostuksesta kertoo osaltaan myös se, että vastaanottopaikkojen määrä on kasvanut viime vuoden lopun ja alkuvuoden aikana noin 1 500 paikasta yli 4 700 paikkaan.
Huomattavasta kasvusta huolimatta maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön maahanmuutto-osaston kansainvälisen suojelun yksiköstä arvioi tilanteen kuitenkin käytännössä vaihtelevan kunnittain. Aloitteita on jäänyt kunnissa myös pöydälle.
"Julkisuudessa on ollut sellaisia kuntia, jotka ovat kokeneet vastaanottokeskuksen olevan piristysruiskeen alueelle, koska sillä saadaan työpaikkoja, valtion turvaamaa toimeliaisuutta ja käyttöä kuntien kiinteistöille", Päivärinne selventää.
Valtio seuraa kustannuksia tarkasti
Käytännössä valtio maksaa turvapaikanhakijan vastaanottokustannukset toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti täysimääräisesti ylläpitäjälle, joka voi olla kunta tai joku muu palveluntuottaja.
Kiinteät kustannukset, henkilöstökustannukset ja turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset maksetaan. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti lähialueilla, jolloin vaikutus jää paikkakunnalle.
Valtio sopimuksella ostaa näitä palveluja kunnalta tai muulta toimijalta. Kultakaivoksia tai rahasampoja eivät vastaanottokeskukset Päivärinteen mielestä kunnille ole.
"Jo sopimusvalmistelun aikana pyritään katsomaan, että kiinteät kustannukset ovat vertailukelpoiset, tilat soveltuvat käyttöön, vuokrataso vastaa sen seudun vuokratasoa. Henkilöstömitoitus on ohjeistettu siten, että tarpeetonta henkilöstöä ei ole."
Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi ja Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila katsovat, ettei vastaanottokeskukset ole suuria tulonlähteitä kunnalle.
"Kun kysymys on kuitenkin ihmisistä, ei asioita voi pelkästään euroissa pelata. Kun vastaanottokeskuksen toimintaa ylläpidetään, tavoitteena on se, että kunta saa omansa pois", Tuomi selventää.
"Kiinnostuksemme on humanitaarista, ihmisystävällistä. Yhteiskunnallisesti on vain hyvä, jos meillä on tiloja, joita toimintaan voi käyttää ja työntekijöitä, jotka tarvitsevat töitä. Kauppaliikkeet tarvitsevat lisää kysyntää", sanoo Daavittila.
Vaikka valtio maksaakin vastaanoton aikaiset kustannukset, kunnalle jää Tuomen mukaan vielä kustannuksia esimerkiksi opetustoimessa.
"Jos tilannetta katsotaan kauttaaltaan, jää paikkakunnallekin tuloja. Asukkaat tarvitsevat ruokaa, vaatteita ja muuta elämiseen tarvittavaa."
Vastaanottokeskus lisää kunnan elinvoimaa
Pudasjärvellä mietittiin säästösuunnitelmien yhteydessä Rimminkankaan betonisen, hyväkuntoisen asuntolarakennuksen purkamista, kun TE-keskukselta tuli kysely, jossa ministeriö haki yhteistyökumppania.
Etuihin Daavittila laskee keskuksen työntekijöiden palkkaamisen, mutta myös elinvoimaisuuden ja kysynnän kasvamiseen.
"Kaikki merkit viittaavat siihen, että vastaanottokeskukseen liittyy tekijöitä sellaisia, jotka saattavat pitkässä juoksussa kuntaa elvyttää."
---------------------------
Valtio maksaa kolme vuotta kestävältä kotouttamisajalta kunnalle korvauksia pakolaisista aiheutuneista kustannuksista.
Korvaus enintään 7-vuotiaasta lapsesta on noin 6 200 euroa ja yli 7-vuotiaasta henkilöstä noin 1 900 euroa vuodessa.
Lisäksi korvataan täysimääräisenä mahdollinen kunnan pakolaisella maksama toimeentulo- ja kotoutumistuki sekä tulkkauskustannukset.
---------------------------
Maahanmuuttovirastolle ruuhkautuneiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn tulee lisää tehoa, kun turvapaikkayksikön toiminta laajenee Ouluun ja Imatralle. Määräaikaista henkilöstöä palkataan kaikkiaan 40, joista uusia on 30 työntekijää.
Johtaja Kaarina Koskinen Maahanmuuttoviraston hallintoyksiköstä kertoo turvapaikkahakemuksia olevan tällä hetkellä käsittelyssä noin 3 300 kappaletta, mutta joka kuukausi Suomeen tulee noin 500 uutta turvapaikanhakijaa.
Koskisen mukaan lisätyövoima ei riitä kaikkien turvapaikkahakemusten käsittelyyn, mutta pystyy pysäyttämään hakemusten jatkuvasti kasvavaa ruuhkaa.
Toimipaikkojen sijoittamisessa lähtökohtana on se, että Maahanmuuttovirasto pystyy puhuttelemaan turvapaikanhakijoita mahdollisimman lähellä vastaanottokeskuksia. Pohjois-Suomen painetta purkavat Kuhmon ja Oulun toimipisteet.
"Yritämme vähentää turvapaikanhakijoiden kuljettamista. Puhutteluissa otamme käyttöön myös videokeskusteluyhteyksiä niihin vastaanottokeskuksiin, joissa se on vain mahdollista."
Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston kansainvälisen suojelun yksikössä uskotaan lisäresurssien osaltansa vähentävän painetta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista.
"Turvapaikkahakemusten käsittelyaikaa saadaan kohtuullistettua. Kustannuksia aiheutuu sitä enemmän mitä pidempään vastaanottokeskuksissa joutuu odottamaan turvapaikkahakemusten päätöstä", maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne toteaa.
sunnuntai 26. huhtikuuta 2009
Savon Sanomat: Mogadishusta Suonenjoelle
Savon Sanomat:
Mogadishusta Suonenjoelle
26.4.2009
Mahamed selvisi hengissä
Matkalla turvaan hän istui vankilassa Libyassa ja ylitti Välimeren avoveneellä.
"Kun 16-vuotias Mahamed saapui Eurooppaan viime syksynä, hän oli tajuton ja joutui sairaalaan.Takana oli kahden kuukauden taivallus Somaliasta läpi Pohjois-Afrikan Libyaan.Osa Mahamedin matkatovereista kuoli tuolla etapilla. Osa Välimeren ylityksessä.
– Olimme pienessä avoveneessä viisi päivää ja viisi yötä. En muista loppumatkasta mitään. En tiedä, mihin tulin, sanoo Mahamed. Nyt hän istuu pöydän ääressä pakolaislasten ryhmäkodissa Suonenjoen Vanhamäellä. Mahamed on yksi niistä kymmenestä somalinuoresta, jotka tulivat neljä viikkoa sitten.
Veli kuoli, isä katosi
Mahamedin koti oli Somalian pääkaupungissa Mogadishussa. Hänen isänsä elätti 11-henkistä perhettä kuljettamalla paikalliselta torilta tavaraa pienellä kärryllä. Kun isä katosi, alkoi äiti myydä ruokaa torilla.
– Isä lähti pois, sillä hänet uhattiin tappaa.
Sitä ennen oli tapettu yksi Mahamedin veljistä ja toinen loukkaantui. Tekojen takana olivat lainsuojattomat aseistetut rosvojoukot.
– Ennen sitä elämä oli normaalia. Kävin koulua kolme vuotta, mutta isän hävittyä siihen ei ollut enää varaa.
Salakuljettaja vei
Mahamed lähti pakoon, sillä hän pelkäsi. Hän ei tiedä, kuinka paljon matka Suomeen maksoi.
– Äiti tietää sen. Hän sanoi, että mene tämän miehen matkaan ja pääset Eurooppaan. Niin alkoi matka salakuljettajan mukana Eritrean ja Sudanin kautta Libyaan.
– Kuljimme autolla ja kävellen. 75-hengen ryhmässä ei ollut yhtään tuttua. Välillä meni päiviä, ettei ollut ruokaa .Erityisen vaarallista passittomalla joukolla oli valtioiden rajoilla. Jos jäi kiinni, olisi pitänyt olla rahaa maksaa lunnaat. Libyassa kävi huonosti.
– Jouduimme 15 päiväksi vankilaan. Pienessä huoneessa oli 30–40 ihmistä. Lopulta salakuljettaja tuli ja maksoi meidät ulos.
Nopeasti Euroopassa
Mahamed kääntää katseen pöytään, kun hän kertoo venematkasta Välimerellä. Ei ole kuin pari viikkoa siitä, kun samanlaisella matkalla kuoli Libyan rannikolla 250 turvaan yrittänyttä. Hän kuitenkin toipui sairaalassa. Eräänä päivänä sinne ilmestyi salakuljettaja.
– Kävelin hänen perässään pois. Se oli jokin pieni kaupunki. Sitten mentiin junalla jonnekin. Sitten joku toi lentoliput ja lennettiin jonnekin. Sitten mentiin laivaan.
– En tiedä, mitä paikkoja ne olivat. Laivalla salakuljettaja kertoi, että olemme matkalla Suomeen.
Perheestä ei tietoa
Laivassa Mahamedille annettiin kaksi euroa ja käskettiin ottaa satamasta bussi numero yksi. Sillä hän pääsi Turun keskustaan.
– Neuvottiin, että sieltä löytyy somaleja. Etsin tunteja, kunnes kohtasin miehen, joka neuvoi minut poliisiasemalle. Niin Mahamedista tuli turvapaikan hakija viime syksynä. Hänet siirrettiin Kotkan vastaanottokeskukseen.
Lähtönsä jälkeen Mahamed ei ole kuullut perheestään mitään. Viranomaisten mukaan he ovat Eelasha Biyahan pakolaisleirillä. Nyt kun Mahamed on turvassa, hän haluaa oppia suomen kielen ja päästä opiskelemaan.
– Ja toivoisin, että saisin vielä nähdä perheeni.
Suonenjoella päivä kuluvat opiskellen ja töissä. Tärkeä yhteys ulkomaailmaan on netti. Sopeutumista auttaa, että asuinkaverit ovat kohtalotovereita Mogadishusta."
Marita Tiihonen
klo
1.00
perjantai 24. huhtikuuta 2009
Aamulehti: Yksityiset yrittäjät näkevät hyvän bisneksen pakolaiskeskuksissa
Aamulehti: Yksityiset yrittäjät näkevät hyvän bisneksen pakolaiskeskuksissa 24.4.2009
Pakolaiskeskukset: Valtion varmat vuokratulot houkuttavat
Kova pula turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista on saanut liikkeelle entistä enemmän yksityisiä kiinteistöjen välittäjiä.
Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, "humanitaariseen logistiikkaan".
- Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.
Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää vastaanottokeskusta. Toteutuessaan se olisi Suomen suurimpia.
Holmlund tarjosi jo aiemmin sisäministeriölle erästä omistamaansa kiinteistöä. Satakunnan sairaanhoitopiiri pitää Satalinnan sairaalan tarjouskisaa auki ensi viikon torstaihin saakka. Sairaalan arvellaan maksavan 1-3 miljoonaa euroa.
Hajasijoitusta Suomeen
Yksityisten kiinteistöjen tarjonta on lisääntynyt sitä mukaa, kun pula keskuksista on pahentunut. Myös laskukausi aktivoi.
- Kaiken maailman majoitustiloja on tarjottu. Tämä on ollut yksi väylä saada korvaavaa liiketoimintaa tilalle, kun perustoiminta on vähentynyt, Maahanmuuttoviraston kehittämispäällikkö Jorma Kuuluvainen sanoo.
Vastaanottokeskuksia haetaan ympäri Suomea, ja etenkin alueilta, joilla ei vielä keskuksia ole. Odotuslistalla on 15 uutta vastaanottokeskusta, kun tällä hetkellä toiminnassa on 17 vastaanottokeskusta.
- Paikkoja näistä tulisi lähes tuhat. Vielä ei ole varmuutta toteutuvatko ne vai eivät, sisäministeriön ylitarkastaja Leena-Maija Qvist sanoo.
Lippulaulu pikakoulutuksena
Valtaosa uusista vastaanottokeskuksista on Suomen Punaisen Ristin hallinnoimia. Kiinteistönomistaja vuokraa tilat SPR:lle, joka laskuttaa toiminnasta valtiota. Valtio maksaa kaikki kulut.
- Se on elementti, jota ei pidä väheksyä. Että onko vuokrauskohde jaettuna monelle maksajalle, Holmlund myöntää.
Holmlund visioi, että keskuksista tulisi myöhemmin koulutuskeskuksia, jossa tulijat saisivat taidot työelämään.
- Näistä kehitellään suomalaisuuden pikakoulutusinstituutio. Annetaan tietty määrä kielitaitoa ja luetaan perusasiat lainsäädännöstä. Lopuksi opeteltaisiin vaikka lippulaulu.
Käyttötarkoitukseen sopivat kiinteistöt ovat olleet sairaaloita, majoitusliikkeitä, opistoja, sekä rivi- ja kerrostaloasuntoja. Pakolaiskeskusten tilojen tulisi sisältää hygieniatilat ja paikka ruuanlaittoon.
- Täyshoito ei ole pidemmän päälle toivottavaa. Ihmisten pitää huolehtia itse itsestään ja pysyä aktiivisena. Laitosmainen asuminen johtaa passiivisuuteen, SPR:n pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg sanoo.
Ilkka Holmlundin veli tyrmää jääviyden
Kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund sanoo, ettei olisi mukana vastaanottokeskusbisneksessä, jos hänen sisarensa sisäministeri Anne Holmlund (kok) vastaisi maahanmuuttoasioista.
- Jos ei olisi Astrid Thorsia (r) ja ministeriön jakoa kahtia, en tässä olisi. Olen pohtinut, voiko tällaiseen puuttua. Pian näkee, mihin homma kallistuu, Holmlund sanoo.
Holmlundille kuuluvat poliisi-, pelastus- ja rajavartioasiat ja ministeri Thors vastaa maahanmuutosta. Ministerin veli sanoo, että Satalinnan ostosta on jääviysohjeistus teossa.
- Sisareni on selvittänyt jääviysohjeistusta oikeuskansleri Jaakko Jonkalta. Jonkka kertoo, miten pitää menetellä, jos asiaa aletaan viedä eteenpäin.
Ilkka Holmlundin mielestä perustuslaissa turvattua elinkeinovapautta rikotaan, jos hän ei saa tehdä liiketoimintaa maahanmuutolla.
- Tämä on vaikea homma. En oikein osaa muuta kuin kiinteistöalaa. Pitäisikö maatalousministerin suvun lopettaa maatalouden harjoittaminen? Sellaisia fiiliksiä tässä tulee, kun jalostaa tulkintoja äärimmilleen.
Lomalla olevaa Jonkkaa sijaistava apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei halunnut antaa kuin yleisellä tasolla mielipidettään jääviysasiasta.
- Virkamies on esteellinen, jos lähisukulainen on asianosaisena toimessa, josta virkamies joutuu päättämään. Ministeri on esteellinen esimerkiksi, jos aviopuoliso on esittelijänä, hän sanoo.
Fakta: Keskukset täynnä
Parhaillaan toiminnassa on 17 vastaanottokeskusta.
Niiden paikkaluku on lähes 3 000. Vuonna 2008 Suomeen tuli 4 053 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna heitä on ennakoitu tulevan 6 000.
Yksi vastaanottokeskusten paikka maksaa valtiolle 16 600 euroa vuodessa.
Toni Viljanmaa
Pakolaiskeskukset: Valtion varmat vuokratulot houkuttavat
Kova pula turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista on saanut liikkeelle entistä enemmän yksityisiä kiinteistöjen välittäjiä.
Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, "humanitaariseen logistiikkaan".
- Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.
Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää vastaanottokeskusta. Toteutuessaan se olisi Suomen suurimpia.
Holmlund tarjosi jo aiemmin sisäministeriölle erästä omistamaansa kiinteistöä. Satakunnan sairaanhoitopiiri pitää Satalinnan sairaalan tarjouskisaa auki ensi viikon torstaihin saakka. Sairaalan arvellaan maksavan 1-3 miljoonaa euroa.
Hajasijoitusta Suomeen
Yksityisten kiinteistöjen tarjonta on lisääntynyt sitä mukaa, kun pula keskuksista on pahentunut. Myös laskukausi aktivoi.
- Kaiken maailman majoitustiloja on tarjottu. Tämä on ollut yksi väylä saada korvaavaa liiketoimintaa tilalle, kun perustoiminta on vähentynyt, Maahanmuuttoviraston kehittämispäällikkö Jorma Kuuluvainen sanoo.
Vastaanottokeskuksia haetaan ympäri Suomea, ja etenkin alueilta, joilla ei vielä keskuksia ole. Odotuslistalla on 15 uutta vastaanottokeskusta, kun tällä hetkellä toiminnassa on 17 vastaanottokeskusta.
- Paikkoja näistä tulisi lähes tuhat. Vielä ei ole varmuutta toteutuvatko ne vai eivät, sisäministeriön ylitarkastaja Leena-Maija Qvist sanoo.
Lippulaulu pikakoulutuksena
Valtaosa uusista vastaanottokeskuksista on Suomen Punaisen Ristin hallinnoimia. Kiinteistönomistaja vuokraa tilat SPR:lle, joka laskuttaa toiminnasta valtiota. Valtio maksaa kaikki kulut.
- Se on elementti, jota ei pidä väheksyä. Että onko vuokrauskohde jaettuna monelle maksajalle, Holmlund myöntää.
Holmlund visioi, että keskuksista tulisi myöhemmin koulutuskeskuksia, jossa tulijat saisivat taidot työelämään.
- Näistä kehitellään suomalaisuuden pikakoulutusinstituutio. Annetaan tietty määrä kielitaitoa ja luetaan perusasiat lainsäädännöstä. Lopuksi opeteltaisiin vaikka lippulaulu.
Käyttötarkoitukseen sopivat kiinteistöt ovat olleet sairaaloita, majoitusliikkeitä, opistoja, sekä rivi- ja kerrostaloasuntoja. Pakolaiskeskusten tilojen tulisi sisältää hygieniatilat ja paikka ruuanlaittoon.
- Täyshoito ei ole pidemmän päälle toivottavaa. Ihmisten pitää huolehtia itse itsestään ja pysyä aktiivisena. Laitosmainen asuminen johtaa passiivisuuteen, SPR:n pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg sanoo.
Ilkka Holmlundin veli tyrmää jääviyden
Kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund sanoo, ettei olisi mukana vastaanottokeskusbisneksessä, jos hänen sisarensa sisäministeri Anne Holmlund (kok) vastaisi maahanmuuttoasioista.
- Jos ei olisi Astrid Thorsia (r) ja ministeriön jakoa kahtia, en tässä olisi. Olen pohtinut, voiko tällaiseen puuttua. Pian näkee, mihin homma kallistuu, Holmlund sanoo.
Holmlundille kuuluvat poliisi-, pelastus- ja rajavartioasiat ja ministeri Thors vastaa maahanmuutosta. Ministerin veli sanoo, että Satalinnan ostosta on jääviysohjeistus teossa.
- Sisareni on selvittänyt jääviysohjeistusta oikeuskansleri Jaakko Jonkalta. Jonkka kertoo, miten pitää menetellä, jos asiaa aletaan viedä eteenpäin.
Ilkka Holmlundin mielestä perustuslaissa turvattua elinkeinovapautta rikotaan, jos hän ei saa tehdä liiketoimintaa maahanmuutolla.
- Tämä on vaikea homma. En oikein osaa muuta kuin kiinteistöalaa. Pitäisikö maatalousministerin suvun lopettaa maatalouden harjoittaminen? Sellaisia fiiliksiä tässä tulee, kun jalostaa tulkintoja äärimmilleen.
Lomalla olevaa Jonkkaa sijaistava apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei halunnut antaa kuin yleisellä tasolla mielipidettään jääviysasiasta.
- Virkamies on esteellinen, jos lähisukulainen on asianosaisena toimessa, josta virkamies joutuu päättämään. Ministeri on esteellinen esimerkiksi, jos aviopuoliso on esittelijänä, hän sanoo.
Fakta: Keskukset täynnä
Parhaillaan toiminnassa on 17 vastaanottokeskusta.
Niiden paikkaluku on lähes 3 000. Vuonna 2008 Suomeen tuli 4 053 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna heitä on ennakoitu tulevan 6 000.
Yksi vastaanottokeskusten paikka maksaa valtiolle 16 600 euroa vuodessa.
Toni Viljanmaa
klo
9.47
Avainsanat:
Anne Holmlund,
Astrid Thors,
Ilkka Holmlund,
Jaakko Jonkka,
maahanmuutto,
Mikko Puumalainen,
turvapaikanhakijat,
vastaanottokeskus
Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Turvapaikanhakijoista osalla edessään paluu
Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Turvapaikanhakijoista osalla edessään paluu (jpg)
23.4.2009
Parikkalan tukiasumisyksikön nuorista kolmannes ei ole alaikäisiä. Yksi kolmannes on kolkutellut ensin muiden maiden portteja.
Suurin osa alaikäisten turvapaikanhakijoiden Parikkalan tukiasumisyksikön noin 80 nuoresta on käynyt jo Imatralla poliisin puhuttelussa. Tulokset osoittavat osan turvapaikanhakijoista tulleen Suomeen väärin perustein.
Komisario Henry Reponen poliisin ulkomaalaistutkinnasta kertoo sormenjälkitestin osoittaneen noin kolmanneksen hakeneen turvapaikkaa ensin muualta, yleensä eri henkilöllisyydellä. Lähtömaa voidaan jäljittää, koska sormenjälkitiedot on tallennettu kaikkien EU-viranomaisten käytössä olevaan Eurodac-tiedostoon.
23.4.2009
Parikkalan tukiasumisyksikön nuorista kolmannes ei ole alaikäisiä. Yksi kolmannes on kolkutellut ensin muiden maiden portteja.
Suurin osa alaikäisten turvapaikanhakijoiden Parikkalan tukiasumisyksikön noin 80 nuoresta on käynyt jo Imatralla poliisin puhuttelussa. Tulokset osoittavat osan turvapaikanhakijoista tulleen Suomeen väärin perustein.
Komisario Henry Reponen poliisin ulkomaalaistutkinnasta kertoo sormenjälkitestin osoittaneen noin kolmanneksen hakeneen turvapaikkaa ensin muualta, yleensä eri henkilöllisyydellä. Lähtömaa voidaan jäljittää, koska sormenjälkitiedot on tallennettu kaikkien EU-viranomaisten käytössä olevaan Eurodac-tiedostoon.
klo
2.35
Avainsanat:
alaikäiset turvapaikanhakijat,
Henry Reponen,
ikätestit,
maahanmuutto,
pakolaiset,
poliisi,
turvapaikanhakijat,
vastaanottokeskus
torstai 23. huhtikuuta 2009
YLE/Svenska: Pohjoismaalaiset tyytyväisiä pakolaispolitiikkaan
YLE/Svenska:
Nordborna nöjda med flyktingpolitiken
23.4.2009
SVT/Ruotsi:
"Här i Oslo är det snart fler mörkhyade än vita"
23.4.2009
YLE Uutiset:
Suomalaisista liki kolmannes pakolaiskriittisiä
28.4.2009
Käännös:
Me pohjoismaalaiset olemme tyytyväisiä pakolaispolitiikkaan. Selvä enemmistö, yli 50 prosenttia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa pitää oman maansa pakolaismäärää sopivana. Näin kertoo tuore pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden tekemä tutkimus.
Norjassa tilanne on karu; 46 prosenttia vastaajista pitää tilannetta sopivana, mutta 42 prosentin mielestä Norja ottaa vastaan liikaa pakolaisia. Ruotsissa 32 prosenttia sanoo maahan tulevan liikaa pakolaisia, Suomessa tätä mieltä on 29 prosenttia.
Toisin on Tanskassa, jossa 25 prosenttia vastaajista katsoo maahan otettavan liian vähän pakolaisia. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa noin 11-12 prosenttia on tätä mieltä. Islanti ei ottanut osaa tutkimukseen.
Eri tulkintoja
On useita tulkintoja joita tuoreesta pohjoismaisesta vertailusta voidaan tehdä. Yksi asia on selvä: Selvä enemmistö kannattaa edelleen pakolaisten vastaanottamista maahansa. Tulos saadaan kun yhdistetään ne jotka sanovat pakolaisten lukumäärän olevan sopiva ja ne joiden mielestä se on liian pieni. Silloin Tanska ja Suomi menee yli 70 prosentin ja Ruotsi hieman alle. Myös Ruotsissa tuki lähenee 60 prosenttia. Porvarillinen hallitusliittouma onkin juuri aloittanut keskustelun tiukemmasta politiikasta.
Ero pakolaisten ja maahanmuuttajan välillä
On tärkeää tehdä ero pakolaisen ja maahanmuuttajan välille. UN määrittelee pakolaisen sellaiseksi, jolla on perusteltu syy pelätä vainoa rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn kansanryhmään kuulumisen tai tiettyjen poliittisten näkemysten vuoksi, ja on siksi poissa omasta kotimaastaan. Pakolaisvirrat vaihtelevat, sotien ja konfliktien aikana ne lisääntyvät. Pohjoismaiden merkitys vastaanottajamaana on kasvanut.
Monet niistä jotka suhtautuvat pakolaisiin positiivisesti, ovat varmasti sitä mieltä että Pohjoismaat ovat rikkaita, asumme keskellä hyvinvointia ja laajoissa maissamme on runsaasti tilaa.
On monia joiden mielestä ei pitäisi ottaa enempää pakolaisia kuin pystymme. Jos tulijat eivät integroidu ja saa työtä, syntyy ongelmia jotka eivät ole hyvästä sen enempää pakolaisille kuin kantaväestöllekään. Monet ajattelevat myös niin, että kun Pohjoismaissa on todellista tarvetta ulkomaiselle työvoimalle, niin myös pakolaiset voivat tehdä töitä.
Vaarallisia, tummaihoisia
Kriittiset katsovat ympärilleen ja näkevät liikaa tummaihoisia, uhkan omalle kulttuurilleen ja joskus myös henkilökohtaiselle turvallisuudelleen. Monet sekoittavat pakolaiset, turvapaikanhakijat ja ulkomaiset työntekijät.
Viime kuukausien jatkuva mediakeskustelu on varmasti vaikuttanut vastauksiin. Talouskriisi ja työttömyys saavat luultavasti monet turvautumaan ensi kädessä omiin kansalaisiin, itseensä.
Kuinka monesta on kyse?
Yksi tekijä joka ei vaikuta ratkaisevalta kun puhumme eri maiden pakolaispolitiikasta ja maahanmuutosta on historia. Millä oikeudella voimme Suomessa todeta että meillä on liikaa maahanmuuttajia? Viime vuonna haki yli 4 000 pakolaista turvapaikkaa Suomesta ja Norjasta. He siis hakivat turvapaikkaa, me emme tiedä kuinka monelle turvapaikka todella myönnettiin. Vastaava turvapaikanhakijamäärä Ruotsissa on monta kertaa suurempi; 24 350 (ja pitää muistaa, että se kasvaa, koska perheet usein seuraavat perässä). On siis suunnilleen yhtä paljon kahdessa maassa, 32 prosenttia ruotsalaisista ja 29 prosenttia suomalaisista, joiden mielestä pakolaisia on liikaa. Tyytymättömyys ei siis ole merkittävästi suurempi Ruotsissa, vaikka siellä luku on merkittävästi korkeampi.
Vaalikysymys populisteille
Norjalaiset ovat siis kaikkein kriittisimpiä pakolaiskysymyksessä. Siellä 42 prosenttia katsoo Norjan ottavan liikaa pakolaisia. On vaalit, ja Norjan populistinen Edistyspuolue pitää pakolaiskysymystä esillä. Asia on ollut esillä myös Tanskassa ja linja tiukentunut, yhä vähemmän pakolaisia otetaan vastaan. Sen tietävät varmaankin myös turvapaikanhakijat, jotka pysyttelevät poissa ja muukalaisvihamieliset tanskalaisetkin voivat taas puhua positiiviseen sävyyn.
Yksi asia jonka pitäisi vaikuttaa, mutta ei sitä tee, on historia. Kuinka paljon pakolaisia ja ulkomaalaisia ylipäätään on kaikkiaan maassa? Sitä vastaajat eivät yleensä tiedä, mutta se vaikuttaa vastauksiin. On vaikea löytää vertailutilastoja. Ulkomaiden kansalaisten likimääräinen lukumäärä voidaan antaa joka maasta, Ruotsissa se on huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Selvästi pienin määrä ulkomaiden kansalaisia on Suomessa. Silti liian paljon, katsovat monet. Muissa Pohjoismaissa yksi ja toinen huokailee kapeakatseisille suomalaisille.
klo
22.35
Avainsanat:
maahanmuutto,
Norja,
pakolaiset,
Ruotsi,
Tanska,
turvapaikanhakijat,
tutkimus,
työelämä
HS: Joka kolmas somali kokenut rasistisen rikoksen vuoden aikana
Helsingin Sanomat:
Joka kolmas somali kokenut rasistisen rikoksen vuoden aikana
23.4.2009
Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA:
Raportti kyselytutkimuksesta
Helsingin Sanomat:
Pääkirjoitus: Kysely paljasti suomalaisongelman
24.4.2009
Joka kolmas pääkaupunkiseudun somali kertoo joutuneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana motiiviltaan rasistisen rikoksen uhriksi.
Osuus on toiseksi suurin EU:n perusoikeusviraston tuoreessa selvityksessä, jossa tarkasteltiin 45:ää EU-maiden vähemmistöä. Kyselyssä tarkasteltuja rikoksia olivat esimerkiksi varkaudet ja luonteeltaan vakava ahdistelu.
Suomen somalit ovat joissakin kyselyn osissa kymmenen eniten syrjintää kokeneen ryhmän joukossa.
Eniten syrjintää kokivat romanivähemmistöt Itä-Euroopassa ja afrikkalaiset eri maissa. Suomen somalit nousivat eniten syrjittyjen ryhmien joukkoon esimerkiksi pankissa tai kaupassa koetun syrjinnän määrässä.
Suomen somalit olivat kuitenkin muiden maiden vähemmistöjä tietoisempia siitä, miten syrjitty voi saada apua. Silti noin 69 prosenttia haastatelluista Suomen somaleista kertoi, ettei tiedä mistä apua saa.
Puolet Suomen somalivastaajista pitää vähemmistöön kohdistuvaa syrjintää laajalle levinneenä. Puolet muista vähemmistöistä piti syrjintää yleisempänä.
Selvitykseen haastateltiin vuonna 2008 EU-maissa 23 500 ihmistä. Suomessa haastateltiin pääkaupunkiseudulla 484 somali- ja 562 venäläistaustaista ihmistä.
Perusoikeusvirasto huomauttaa raportissaan, että tuloksia pitää tulkita varoen haastateltujen ryhmien suurten erojen vuoksi.
---------------------------------------------------
Pääkirjoitus
Jokainenhan tietää, mitä Suomessa ovat maahanmuuttoongelmat. Niillä on tapana tarkoittaa, että maahanmuuttajat tuottavat päänvaivaa, pelkoja, rahanmenoa ja muutoksiin sopeutumisen ikävää pakkoa. Tuoreen kartoituksen valossa Suomessa on kuitenkin myös suomalaisongelma.
EU:n perusoikeusvirasto on ensi kertaa kysynyt kaikissa unionimaissa eräiden perinteisten ja uusien vähemmistöjen edustajilta, miten he tulevat kohdelluiksi. Suomessa - pääkaupunkiseudulla - asuvat somalialaiset näkyvät tässä 27 maan aineistossa yhtenä niistä ryhmistä, joilla on huonoimmat kokemukset.
Koko EU:n alueella etnisistä pääryhmistä eniten syrjimisen havaintoja oli romaneilla, seuraavaksi afrikkalaisilla ja arabeilla. Suomen somalialaiset nousivat joissakin kokemuksissaan lähelle romanivähemmistöjä.
Joka kolmas kertoi joutuneensa kolmen viime vuoden aikana rasismista johtuneen räikeän ahdistelun, päällekarkauksen tai muun rikoksen kohteeksi. Lähes puolet sanoi tulleensa syrjityksi arkielämän tilanteissa. Melkein kolmannes sanoi välttävänsä ahdistelun pelossa tiettyjä paikkoja.
Sen sijaan Suomen somalialaiset ja venäläiset olivat muiden maiden vähemmistöjä vähän paremmin tietoisia siitä, että syrjinnästä kärsiville on tarjolla tukea tai neuvontaa. Useimpiin toisiin haastateltuihin verrattuna Suomen vähemmistöryhmät pitivät harvemmin asuinvaltiotaan yleisesti ottaen syrjivänä.
Selvityksen lukijalle Suomi näyttäytyy siis maana, jossa instituutiot ovat kelvollisia mutta kantaväestö hieman kehittymätöntä.
Haastatteluihin perustuneessa selvityksessä kyse oli henkilökohtaisista kokemuksista, ja niiden yleispätevyydestä voi aina keskustella. Tulosten vähättelyyn ei silti ole syytä yhtään sen enempää kuin muissakaan kyselytutkimuksissa. Nyt ääneen pääsivät ne, joiden näkökulma yleensä jää toissijaiseksi.
Ilta-Sanomat: Romanialaiset avasivat rihkamasesonkinsa Pohjois-Savossa
Ilta-Sanomat:
Romanialaiset avasivat rihkamasesonkinsa Pohjois-Savossa
22.4.2009
Savon Sanomat:
Poliisi otti kiinni rihkamakauppiaita
23.4.2009
Romanialaisten rihkamakaupustelijoiden ilmestyminen katukuvaan on ensimmäinen kesän merkki vielä vilpoisessa Pohjois-Savossa.
Kaupan on arvotonta tavaraa kelloista kiikareihin.
Kauppiaat muun muassa esittelevät tasokasta kiikaria, mutta luovuttavat ostajalle lelukiikarin. Yhdestä autosta niitä löydettiin lähes 300 kappaletta.
Kuopiossa poliisi otti keskiviikkona kiinni toistakymmentä kaupustelijaa rikosten ja häiriöiden ehkäisemiseksi.
EU-kansalaisina romanialaisia ei voida käännyttää pelkän aggressiivisen kaupustelun perusteella.
Poliisi varoittaa kansalaisia ostamasta mitään kaupustelijoilta ja pyytää huijattuja tekemään rikosilmoituksen.
-------------------------------------------
Poliisi pysäytti keskiviikkona Kuopiossa ja Siilinjärvellä jopa toistakymmentä romanialaista, joiden aggressiivisesta rihkamakaupasta kansalaiset olivat valittaneet poliisille.
Poliisit tarkistivat ulkomaalaisten matkustusasiakirjat. Ne olivat kunnossa, joten suurin osa porukasta sai tarkastuksen jälkeen jatkaa turistilomaksi ilmoittamiaan toimiaan.
Poliisi piti kaksi miestä kiinniotettuina iltaan asti poliisilain perusteella. Molemmat olivat erittäin voimakkaasti tuputtaneet ohikulkijoille erilaista rihkamaa.
- Myynnissä on ollut kiikareita, rihkamakoruja ja -kelloja, komisario Esko Huttunen Pohjois-Savon poliisista kertoo.
Poliisin mukaan kaikki kaupattava tavara on ollut arvotonta rihkamaa. Keskiviikkona pelkästään yhdestä romanialaisautosta löytyi arviolta 200-300 lähes käyttökelvotonta kiikaria, jotka kelpaavat lähinnä leluksi.
- Koska romanialaiset ovat EU-kansalaisia, heitä ei voi käännyttää maasta pelkän aggressiivisen kaupustelun vuoksi. Mikäli he syyllistyvät rikokseen, tilanne on toinen.
Poliisi toivoo, että ihmiset ilmoittavat heti poliisille, jos joutuvat rikoksen kohteeksi.
Aamulehti: Halla-aho aikoo allekirjoittaa rasismin vastaisen julistuksen
Aamulehti:
Halla-aho aikoo allekirjoittaa rasismin vastaisen julistuksen
23.4.2009
Filosofian tohtori Jussi Halla-aho aikoo allekirjoittaa rasismin vastaisen julkilausuman asettuessaan ehdolle kesän eurovaaleihin.
- Valitsijayhdistyksemme vastustaa jyrkästi kaikenlaista rasismia, syrjintää ja sortoa riippumatta siitä, kohdistuuko se kansalaisten enemmistöön, eri vähemmistöihin tai muihin niihin verrattavissa oleviin ryhmiin, Halla-ahon valitsijayhdistyksen adressiin nimiä kerännyt tamperelainen Juha Mäki-Ketelä kirjoittaa sähköpostiviestissään.
Halla-aho on parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa syytteessä uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Halla-aho edustaa Helsingin valtuustossa sitoutumattomana perussuomalaisia. Soinin puolue ei ole rasismin vastaista julkilausumaa allekirjoittanut, vaikka muut eduskuntapuolueet niin tekivät.
Mäki-Ketelä keräsi Halla-ahon adressiin 3 357 allekirjoitusta. Oikeusministeriö edellyttää 2 000:ta nimeä valitsijayhdistyksen perustamiseksi. Halla-ahon valitsijayhdistys vie perustamisasiakirjat ja jäsenlistat oikeusministeriöön ensi maanantaina.
Halla-ahon ryhmän lisäksi myös kommunistinen valitsijayhdistys aikoo allekirjoittaa samantyyppisen julistuksen.
Halla-ahon ryhmä lähti liikkeelle, kun perussuomalaiset ei valinnut Halla-ahoa eurovaaliehdokkaaksi. Puoluejohtaja Timo Soini piti adressin keräämistä tärkeimpänä syynä hylkäämiseen. Hän tulkitsi sen puolueen hajottamiseksi.
Alma Median toimitus ei tavoittanut Jussi Halla-ahoa kommentoimaan asiaa.
Toni Viljanmaa
MTV3: "Ulkomaalaiset sairaanhoitajat toivotettava tervetulleiksi"
MTV3:
"Ulkomaalaiset sairaanhoitajat toivotettava tervetulleiksi"
23.4.2009
Suomi haluaa saada sairaanhoitajia EU-maista. Esimerkiksi Unkarista, Bulgariasta, Romaniasta ja Puolasta lähtee sairaanhoitajia työn perässä Saksaan, Britanniaan ja Hollantiin. Suomeen haluttaisiin osa tästä virrasta.
- Todella tärkeää on panostaa siihen, millä tavalla tulijat otetaan vastaan paitsi työelämässä, myös muualla ympäristössä. Yksi keskeinen asia on suomen kielen osaaminen. On mietittävä yhdessä, millä tavalla tulijat kotoutuvat ja ottavat kielen haltuunsa, kertoo projektipäällikkö Ulla Parviainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos etsii yhdessä Husin ja Helsingin kaupungin kanssa keinoja sairaanhoitajien houkuttelemiseksi Suomeen.
Osa potentiaalisista tulijoista on jo ehtinyt saada EU-vaatimusten mukaisen sairaanhoitajan koulutuksen. Silloin ammatinharjoittamisoikeus voidaan myöntää Suomessa vaivattomammin. Muiden osalta koulutustausta pitää arvioida yksilökohtaisesti.
- Osaaminen on vaihtelevaa. Koulutusten sisällöissä on vaihtelua paitsi eri maiden välillä, toisinaan myös saman maan sisällä eri oppilaitoksissa.
Järjestäytynyt rekrytointi ollut vähäistä
Esimerkiksi Britanniaan on jo vuosikymmeniä valunut sairaanhoitajia eri puolilta maailmaa. Suomessa ulkomaalaisten hoitajien järjestelmällinen etsiminen on ollut vähäistä. Jotkut työnantajat ovat käyneet rekrytointimessuilla esittäytymässä, mutta tulokset ovat Parviaisen mukaan olleet vaatimattomia.
- Nämä meillä jo olevat hoitajat ovat harvoin tulleet nimenomaisesti etsimään töitä Suomesta. Useimmat tulevat esimerkiksi avioliiton takia tai opiskelemaan.
Nyt käynnissä oleva projekti pyrkii luomaan mallin, jonka avulla Helsingin kaupunki ja Hus voivat itse hoitaa rekrytointia.
Edessä kova pula hoitajista
* Sairaanhoitajapula äityy pahimmilleen ensi vuosikymmenen puolivälissä
* Husissa kiihkein eläkkeellejäämisjakso on vuosina 2014-2017
* Eläkkeellejäävien määrä on viime aikoina noussut muutamia satoja vuosittain
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
Aamulehti: "EU tarvitsee yhtenäiset maahanmuuttolinjaukset"
Kysely: Puolueiden puheenjohtajat suhtautuvat maahanmuuttoon pääosin myönteisesti
Aamulehti:
"EU tarvitsee yhtenäiset maahanmuuttolinjaukset"
Puheenjohtajat vastaavat: Miten maahanmuuttoa pitäisi EU:ssa hoitaa?
22.4.2009
Turvapaikkapolitiikka ja työperäinen maahanmuutto. Molemmissa olisi syytä päästä nykyistä paremmin yhteneväisiin käytäntöihin koko EU:n alueella.
Tästä vallitsee melkoinen yksimielisyys Suomen puoluekentällä.
Alma Median sanomalehtien kyselyssä nousi selvästi esiin, että puoluejohtajat toivoisivat EU:lta yhtenäistä linjaa maahanmuuttokysymyksiin.
Vaikka Suomi ja Eurooppa kärsivät tällä hetkellä taantumasta, tulevina vuosina työelämästä poistuu eläkkeelle niin merkittävä joukko, että työvoimapula on enemmän kuin todennäköinen. Puolueet ovatkin pääosin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa.
Talouskriisi on kuitenkin kääntänyt Euroopassa kansalaisten asenteita selvästi aiempaa kriittisemmiksi maahanmuutolle, ja myös rasismin määrä on kasvanut. Kun oma työ ja toimeentulo ovat uhattuina, on vaikeampi nähdä hyvää syytä sille, miksi valtion pitäisi laittaa rahaa pakolaispolitiikkaan tai rekrytoida työvoimaa ulkomailta.
Ihmiset liikkuvat EU-alueella vapaasti, joten eri maiden erilaiset käytännöt luovat eriarvoisuutta ja kiertoliikettä. EU-maiden välillä on eroja esimerkiksi siinä, mitkä maat ne luokittelevat turvallisiksi.
Painotuseroja
Puolueiden peruslinjausten yhteneväisyydestä huolimatta näkökulmissa on painotuseroja. Kokoomuksen Jyrki Katainen nostaa esiin sen, että muiden Pohjoismaiden Suomea tiukempi turvapaikkakäytäntö ohjaa pakolaisvirtoja Suomeen. Keskustan Matti Vanhanen puolestaan korostaa työperäisen maahanmuuton ja kunnollisen kotouttamisen tarvetta.
Martti Korhosen (vas) mielestä maahanmuuttajilla pitää olla tasaveroinen mahdollisuus toimia Euroopan työmarkkinoilla. Vihreiden puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Tarja Cronberg nostaa esiin sen, että työperäisestä maahanmuutosta ei saisi olla haittaa lähtömaalle aivovuotona.
Euroopan tasolla iso ongelma ovat laittomat maahanmuuttajat, vaikka ongelma ei suuresti näykään Suomessa saakka. Pimeä työvoima pyörittää esimerkiksi Etelä-Euroopan vihannesviljelmiä. Lukemattomat hukkuvat uhkarohkealla merimatkalla Eurooppaan.
Tästä näkökulmasta asiaa tarkasteli oikeastaan vain Jutta Urpilainen (sd), joka haluaisi auttaa maahanmuuttajien tulvasta kärsiviä Etelä-Euroopan maita hoitamalla maahanmuuttoviranomaisten tehtävät keskitetysti. Tarja Cronberg haluaisi yhtenäistää laittomien siirtolaisten palauttamismenettelyjä.
Ainoa poikkeus puoluejohtajien värikartalla on jälleen perussuomalaisten Timo Soini, joka ei näe tarvetta suuremmalle harmonisoinnille. Nykyiset järjestelmät pitäisi vain saada toimimaan paremmin.
Tausta: Puheenjohtajat ottavat kantaa
Puoluejohtajien näkemyksiä maahanmuutosta käsittelevä artikkeli on 2. osa sarjasta, jossa suurimpien puolueiden puheenjohtajilta kysytään kantoja EU-kysymyksiin.
Sarjan 1. osa julkaistiin tiistaina 21. huhtikuuta. Siinä kysyttiin, pitäisikö joissakin asioissa siirtää päätösvaltaa EU:lta takaisin kansalliselle tasolle.
------------------------------------
Matti Vanhanen, Keskusta
Maahanmuutto tulisi huomioida nykyistä paremmin unionin toiminnassa. Koko unioni tarvitsee maahanmuuttajia jo ikääntymisen takia, mutta samalla on huolehdittava maahanmuuttajien kunnollisesta kotouttamisesta kansallisella tasolla.
Jyrki Katainen, Kokoomus
Tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä. Unionin väestö ikääntyy kovaa vauhtia, mikä luo työvoiman tarvetta.
Turvapaikanhakijoille tarvitaan yhteistä linjaa. Ei saisi syntyä sellaista tilannetta, jossa Suomella olisi "kielteisiä vetovoimia" verrattuna Ruotsiin, Tanskaan tai Norjaan, joissa osa turvapaikanhakijoista käännytetään suoraan pois toisin kuin Suomessa. Pohjoismailla pitäisi olla samat käsitykset siitä, mikä alue on turvallinen.
Jutta Urpilainen, Sdp
Meidän mielestämme pitäisi olla yhtenäinen linja. Tampereen huippukokouksessahan sovittiin 1999, että EU:lla tulee olla yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka ja yhteinen turvapaikkajärjestelmä.
Ongelma on, että eteläisiin valtioihin tulee moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita pohjoisiin maihin verrattuna. EU:n pitäisi hoitaa maahanmuuttoviranomaisten toiminta ja valmistelu keskitetysti.
Martti Korhonen, Vasemmistoliitto
Linjan pitäisi olla yhtenäisempi, ja sen takana on oltava tasa-arvoajattelu. Unioni ei voi käpertyä suppeaksi, omien kansalaistensa etuja ajavaksi blokiksi.
Ihmisoikeuksien ja työelämäoikeuksien pitää olla samat kaikille. Ei voi olla niin, että vierastyövoima ja lähetetyt työntekijät muodostavat erilaisen työmarkkinaluokan. Kaksien työmarkkinoiden muodostuminen ja työehtojen polkeminen on pystyttävä estämään.
Tarja Cronberg, Vihreät
Linjan pitäisi olla ehdottomasti yhtenäinen. Turvapaikkajärjestelmässä pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukainen ja selkeä lainsäädäntö eri maissa.
Toinen asia on työperäinen maahanmuutto, jota EU todella tarvitsee. Siitä on hyötyä sekä lähtömaalle että tulomaalle, jos se on hyvin organisoitua eikä se riistä lähtömaita. Laittomassa maahanmuutossa pitäisi korostaa vapaaehtoista paluuta ja yhtenäistää menettelyjä palautuspolitiikassa.
Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit
Maahanmuuton suhteen tulisi olla yhtenäisiä pelisääntöjä. Minusta tarvitaan sekä myönteistä työperäiseen maahanmuuttoon suhtautumista että inhimillistä pakolaispolitiikkaa tilanteissa, joissa ihmisiä ei pystytä auttamaan omissa kotimaissaan.
Euroopan unionin mailla on erilaiset tilanteet eikä kaikkiin edes kohdistu samanlaista painetta. Esimerkiksi se, että on kiertolaisuutta EU-maasta toiseen, ei ole tervettä. Siihen tarvitaan yhteiset säännöt.
Stefan Wallin, Rkp
On kehitettävä unionin tasolla laillisen maahanmuuton politiikkaa. Tarvitaan toimivaa kotouttamista ja vuoropuhelua niiden maiden kanssa, joista väkeä lähtee. Eri maiden maahanmuuton haasteet vaihtelevat.
Harmonisoinnin hyödyt ja mahdollisuudet unionitasolla ovat rajalliset. Yhteinen turvapaikkajärjestelmä on välttämätön osa toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa. On siis pohdittava turvapaikkalainsäädäntöä.
Timo Soini, Perussuomalaiset
Meillä on aika hyvät järjestelmät sisäministeri Kari Rajamäen jäljiltä. Nykyhallitus on niitä lähtenyt kelvottomasti löysentelemään, ja nyt sieltä on katastrofi tulossa. EU:lla on Dublinin menettely ja Eurodat. Toimivia järjestelmiä pitää vain käyttää.
Jos yhdessä maassa on tullut kielteinen turvapaikkapäätös, se pätee EU:n laajuisesti. Turha samaa päätöstä on viidestä eri maasta käydä hakemassa.
Aamulehti:
"EU tarvitsee yhtenäiset maahanmuuttolinjaukset"
Puheenjohtajat vastaavat: Miten maahanmuuttoa pitäisi EU:ssa hoitaa?
22.4.2009
Turvapaikkapolitiikka ja työperäinen maahanmuutto. Molemmissa olisi syytä päästä nykyistä paremmin yhteneväisiin käytäntöihin koko EU:n alueella.
Tästä vallitsee melkoinen yksimielisyys Suomen puoluekentällä.
Alma Median sanomalehtien kyselyssä nousi selvästi esiin, että puoluejohtajat toivoisivat EU:lta yhtenäistä linjaa maahanmuuttokysymyksiin.
Vaikka Suomi ja Eurooppa kärsivät tällä hetkellä taantumasta, tulevina vuosina työelämästä poistuu eläkkeelle niin merkittävä joukko, että työvoimapula on enemmän kuin todennäköinen. Puolueet ovatkin pääosin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa.
Talouskriisi on kuitenkin kääntänyt Euroopassa kansalaisten asenteita selvästi aiempaa kriittisemmiksi maahanmuutolle, ja myös rasismin määrä on kasvanut. Kun oma työ ja toimeentulo ovat uhattuina, on vaikeampi nähdä hyvää syytä sille, miksi valtion pitäisi laittaa rahaa pakolaispolitiikkaan tai rekrytoida työvoimaa ulkomailta.
Ihmiset liikkuvat EU-alueella vapaasti, joten eri maiden erilaiset käytännöt luovat eriarvoisuutta ja kiertoliikettä. EU-maiden välillä on eroja esimerkiksi siinä, mitkä maat ne luokittelevat turvallisiksi.
Painotuseroja
Puolueiden peruslinjausten yhteneväisyydestä huolimatta näkökulmissa on painotuseroja. Kokoomuksen Jyrki Katainen nostaa esiin sen, että muiden Pohjoismaiden Suomea tiukempi turvapaikkakäytäntö ohjaa pakolaisvirtoja Suomeen. Keskustan Matti Vanhanen puolestaan korostaa työperäisen maahanmuuton ja kunnollisen kotouttamisen tarvetta.
Martti Korhosen (vas) mielestä maahanmuuttajilla pitää olla tasaveroinen mahdollisuus toimia Euroopan työmarkkinoilla. Vihreiden puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Tarja Cronberg nostaa esiin sen, että työperäisestä maahanmuutosta ei saisi olla haittaa lähtömaalle aivovuotona.
Euroopan tasolla iso ongelma ovat laittomat maahanmuuttajat, vaikka ongelma ei suuresti näykään Suomessa saakka. Pimeä työvoima pyörittää esimerkiksi Etelä-Euroopan vihannesviljelmiä. Lukemattomat hukkuvat uhkarohkealla merimatkalla Eurooppaan.
Tästä näkökulmasta asiaa tarkasteli oikeastaan vain Jutta Urpilainen (sd), joka haluaisi auttaa maahanmuuttajien tulvasta kärsiviä Etelä-Euroopan maita hoitamalla maahanmuuttoviranomaisten tehtävät keskitetysti. Tarja Cronberg haluaisi yhtenäistää laittomien siirtolaisten palauttamismenettelyjä.
Ainoa poikkeus puoluejohtajien värikartalla on jälleen perussuomalaisten Timo Soini, joka ei näe tarvetta suuremmalle harmonisoinnille. Nykyiset järjestelmät pitäisi vain saada toimimaan paremmin.
Tausta: Puheenjohtajat ottavat kantaa
Puoluejohtajien näkemyksiä maahanmuutosta käsittelevä artikkeli on 2. osa sarjasta, jossa suurimpien puolueiden puheenjohtajilta kysytään kantoja EU-kysymyksiin.
Sarjan 1. osa julkaistiin tiistaina 21. huhtikuuta. Siinä kysyttiin, pitäisikö joissakin asioissa siirtää päätösvaltaa EU:lta takaisin kansalliselle tasolle.
------------------------------------
Matti Vanhanen, Keskusta
Maahanmuutto tulisi huomioida nykyistä paremmin unionin toiminnassa. Koko unioni tarvitsee maahanmuuttajia jo ikääntymisen takia, mutta samalla on huolehdittava maahanmuuttajien kunnollisesta kotouttamisesta kansallisella tasolla.
Jyrki Katainen, Kokoomus
Tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä. Unionin väestö ikääntyy kovaa vauhtia, mikä luo työvoiman tarvetta.
Turvapaikanhakijoille tarvitaan yhteistä linjaa. Ei saisi syntyä sellaista tilannetta, jossa Suomella olisi "kielteisiä vetovoimia" verrattuna Ruotsiin, Tanskaan tai Norjaan, joissa osa turvapaikanhakijoista käännytetään suoraan pois toisin kuin Suomessa. Pohjoismailla pitäisi olla samat käsitykset siitä, mikä alue on turvallinen.
Jutta Urpilainen, Sdp
Meidän mielestämme pitäisi olla yhtenäinen linja. Tampereen huippukokouksessahan sovittiin 1999, että EU:lla tulee olla yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka ja yhteinen turvapaikkajärjestelmä.
Ongelma on, että eteläisiin valtioihin tulee moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita pohjoisiin maihin verrattuna. EU:n pitäisi hoitaa maahanmuuttoviranomaisten toiminta ja valmistelu keskitetysti.
Martti Korhonen, Vasemmistoliitto
Linjan pitäisi olla yhtenäisempi, ja sen takana on oltava tasa-arvoajattelu. Unioni ei voi käpertyä suppeaksi, omien kansalaistensa etuja ajavaksi blokiksi.
Ihmisoikeuksien ja työelämäoikeuksien pitää olla samat kaikille. Ei voi olla niin, että vierastyövoima ja lähetetyt työntekijät muodostavat erilaisen työmarkkinaluokan. Kaksien työmarkkinoiden muodostuminen ja työehtojen polkeminen on pystyttävä estämään.
Tarja Cronberg, Vihreät
Linjan pitäisi olla ehdottomasti yhtenäinen. Turvapaikkajärjestelmässä pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukainen ja selkeä lainsäädäntö eri maissa.
Toinen asia on työperäinen maahanmuutto, jota EU todella tarvitsee. Siitä on hyötyä sekä lähtömaalle että tulomaalle, jos se on hyvin organisoitua eikä se riistä lähtömaita. Laittomassa maahanmuutossa pitäisi korostaa vapaaehtoista paluuta ja yhtenäistää menettelyjä palautuspolitiikassa.
Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit
Maahanmuuton suhteen tulisi olla yhtenäisiä pelisääntöjä. Minusta tarvitaan sekä myönteistä työperäiseen maahanmuuttoon suhtautumista että inhimillistä pakolaispolitiikkaa tilanteissa, joissa ihmisiä ei pystytä auttamaan omissa kotimaissaan.
Euroopan unionin mailla on erilaiset tilanteet eikä kaikkiin edes kohdistu samanlaista painetta. Esimerkiksi se, että on kiertolaisuutta EU-maasta toiseen, ei ole tervettä. Siihen tarvitaan yhteiset säännöt.
Stefan Wallin, Rkp
On kehitettävä unionin tasolla laillisen maahanmuuton politiikkaa. Tarvitaan toimivaa kotouttamista ja vuoropuhelua niiden maiden kanssa, joista väkeä lähtee. Eri maiden maahanmuuton haasteet vaihtelevat.
Harmonisoinnin hyödyt ja mahdollisuudet unionitasolla ovat rajalliset. Yhteinen turvapaikkajärjestelmä on välttämätön osa toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa. On siis pohdittava turvapaikkalainsäädäntöä.
Timo Soini, Perussuomalaiset
Meillä on aika hyvät järjestelmät sisäministeri Kari Rajamäen jäljiltä. Nykyhallitus on niitä lähtenyt kelvottomasti löysentelemään, ja nyt sieltä on katastrofi tulossa. EU:lla on Dublinin menettely ja Eurodat. Toimivia järjestelmiä pitää vain käyttää.
Jos yhdessä maassa on tullut kielteinen turvapaikkapäätös, se pätee EU:n laajuisesti. Turha samaa päätöstä on viidestä eri maasta käydä hakemassa.
klo
7.53
Avainsanat:
Kari Rajamäki,
maahanmuutto,
perussuomalaiset,
Timo Soini,
turvapaikanhakijat,
työelämä
tiistai 21. huhtikuuta 2009
FST: Kokoomus: Pakolaispolitiikkaa pitää kiristää
YLE/FST:
Kokoomus: Pakolaispolitiikkaa pitää kiristää
FST:n uutinen (video, 03:45-08:45)
21.4.2009
YLE/FST:
Thors tuomitsee Kokoomuksen kritiikin
22.4.2009
Käännös:
Kokoomus esittää kovempia vaatimuksia maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille (Rkp) ja pakolaispolitiikalle. Erityisesti halutaan tiukentaa perheenyhdistämisen sääntöjä.
- Meillä on työryhmä, joka linjaa ulkomaalaispolitiikkaamme, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi.
Puolueen sisällä sanotaan, että viime vuoden suuri turvapaikanhakijamäärä ja monien uusien vastaanottokeskusten tarve on on vaikuttanut pakolaisiin kohdistuviin asenteisiin. Nyt puolue haluaa nähdä vastatoimenpiteitä.
Nykyisessä tilanteessa perheet voidaan yhdistää joskus myös ydinperheen ulkopuolisista jäsenistä. Kokoomus haluaa yhdenmukaistaa Suomen linjan muun Pohjolan kanssa, jossa perheen käsitettä tulkitaan tiukemmin kuin täällä.
Hallitus pääsi helmikuussa yhteisymmärrykseen siitä, että pakolaispolitiikkaa yhtenäistetään linjaan muun Pohjolan kanssa. Siksi Ravin mielestä pitäisi noudattaa hallituksen päätöstä kiristää sääntöjä.
- Hallituksen päätös oli yksimielinen ja tämän vuoden aikana pitäisi saada aikaan konkreettisia tuloksia, sanoo Pekka Ravi.
--------------
Käännös:
Thors tuomitsee Kokoomuksen kritiikin
Kaikki kokoomuslaiset eivät noudata antirasistista vetoomusta, jonka kaikki puolueet Perussuomalaisia lukuunottamatta äskettäin allekirjoittivat, sanoo maahanmuuttoministeri Astrid Thors (RKP).
Han vastaa viime päivien kritiikkiin pakolaispolitiikasta - kritiikkiin, joka Thorsin mukaan kohdistuu tavallisiin Suomessa työssäkäyviin ulkomaiden kansalaisiin.
Thors syyttää Kokoomusta ja Perussuomalaisia yhteiskunnassa kasvavan suvaitsemattomuuden hyväksikäytöstä.
- Yritetään kalastaa sameissa vesissä, sanoo maahanmuuttoministeri.
Kun ulkomaalaislain muutoksesta väiteltiin eduskunnassa viime viikolla, Ben Zyskowicz (Kok) sanoi Thorsilla ja hänen virkamiehillään olevan asenneongelma perusteettomien turvapaikkahakemusten vähentämisen suhteen.
Thors sanoo, että tämä osoittaa Kokoomuksessa olevan tiettyä poliittista hermostuneisuutta ja antaa ymmärtää sen johtuvan Perussuomalaisten kasvavasta kannatuksesta.
Hän vaatii Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataista oikaisemaan rivinsä. Thors sanoo, että osa Kataisen puoluetovereista ei noudata viime viikolla allekirjoitettua antirasistista vetoomusta.
- Eräät lausunnot eduskuntakeskustelussa eivät olleet vetoomuksen mukaisia.
Vaikea ymmärtää kritiikkiä
Astrid Thorsin on ylipäätään vaikea ymmärtää kokoomuslaisten kritiikkiä, koska hallituksen päätös uudesta ulkomaalaislaista oli yksimielinen.
Helmikuussa koko hallitus RKP mukaanlukien oli samaa mieltä siitä, että harvempien pitäisi hakea turvapaikkaa Suomesta. Siksi turvapaikkasäädökset pitää yhtenäistää muun Pohjolan kanssa.
- Meidän pitää tutkia että Pohjoismaissa eri lähtömaat arvioidaan samalla tavalla, sanoo Thors joka toimeenpanee hallituksen päätöksen.
Thorsin mukaan se, että Ruotsi on kiristänyt suhtautumistaan Irakista tuleviin turvapaikanhakijoihin, on vaikuttanut siihen, että enemmän ihmisiä onkin tullut Suomeen. Nyt yritetään saada aikaan palautussopimus Irakin ja Afganistanin kanssa. Sen lisäksi viranomaiset tulevat tarkemmin valvomaan, että alaikäiset turvapaikanhakijat ovat todella alle 18-vuotiaita.
Viime vuonna oli turvapaikanhakijamäärä Suomessa 4 016, Ruotsissa 24 350, Norjassa 14 430 ja Tanskassa 2 360.
Lapin Kansa: Ministeri toivoo kurdiyhteisön puuttuvan itse Rovaniemen ongelmiin
Lapin Kansa:
Ministeri toivoo kurdiyhteisön puuttuvan itse Rovaniemen ongelmiin
21.4.2009
Kaleva:
Turvapaikkaa haetaan myös ikävilpillä
Vastaanottokeskuksen arki on karua
21.4.2009
Taustaa:
Kaleva:
Kurdimiesporukka ahdistelee naisia Rovaniemellä
"Heidän omaisuuttaan"
Viranomaiset kokoontuvat kurdiahdistelijoiden vuoksi Rovaniemellä
8.-9.4.2009
YLE Uutiset:
Joukko nuoria turvapaikanhakijoita närkästyttää Rovaniemellä
7.4.2009
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) toivoo, että Suomen kurdiyhteisö ottaa vastuuta Rovaniemen vastaanottokeskuksessa asuvien nuorten kurdimiesten toiminnasta. Pakolaisten käyttäytymiseen liitetyt ongelmat nousivat eilen esille ministerin vieraillessa Rovaniemellä.
Ministerille kerrottiin, että vastaanottokeskuksen nuoret miehet ovat häirinneet lähinnä ulkomailta Suomeen tulleita naisia neljän kuukauden ajan. Naisia on myös syljetty kasvoihin ja haukuttu eri tavoin. Yksi on uhattu jopa tappaa.
Kun asiasta on puhuttu poliisille, poliisi on levitellyt vain käsiään. Kukaan ei ole asiaan puuttunut.
Thors uskoo, että kysymys on yksittäistapauksesta. Olennaista kuitenkin on, ettei Suomessa suvaita sitä, että miehet uhkaavat naisia väkivallalla.
– On tärkeä, että Suomen kurdiyhteisö ottaa vastuuta tästä asiasta. Täällä Rovaniemellä sellaista ei ole, mutta Suomessa on. Vastaanottokeskuksessa olevilla nuorilla ei usein ole kontaktia ympäröivään yhteisöön.
– On selvä, että kaikkien naisten pitää voida elää valitsemallaan tavalla Suomessa, ministeri sanoo.
Thorsin saamien tietojen mukaan uhkailu on kohdistunut naisiin ja tyttöihin, jotka eivät ole kotoisin Suomesta. Tämä kertoo ehkä siitä, että ahdistelijoiden kokema kulttuurishokki on ollut liian suuri.
Ministeri muistuttaa, että moni turvapaikanhakija on tullut jostakin muusta länsimaasta. Silloin he eivät voi jäädä Suomeen kovin pitkäksi aikaa.
Thorsin mukaan ongelmaa mietittäessä kannattaa tehdä ero turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien välillä. Monesti turvapaikan hakijoita halutaan leimata löysin perustein.
Thors muistuttaa, että Suomeen tuli viime vuonna 4 000 turvapaikan hakijaa. Muissa Pohjoismaissa määrä on ollut pitkään huomattavasti suurempi.
Esimerkiksi Ruotsiin on tullut vuosittain 20 000 - 30 000 turvapaikan hakijaa. Norjassa hakijoiden määrä kasvoi viime vuonna kuudestatuhannesta 14 000 henkilöön.
– Tilastot eivät viittaa siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä olisi juuri nyt lisääntymässä, Thors kommentoi.
----------------------------------------------
YLE Uutiset 7.4.
Maahanmuuttajajoukon häiritsevä käyttäytyminen on herättänyt keskustelua Rovaniemellä. Noin kymmenen nuoren ryhmä on häirinnyt hyökkäävällä käytöksellään sekä syntyperäisiä että maahanmuuttajanaisia.
Rovaniemen vastaanottokeskuksen vs. johtajan Paula Lauhamaan mukaan toiset turvapaikanhakijat kertovat, että kyse on vajaasta kymmenestä Irakin kurdinuoresta.
Häiritsevä käyttäytyminen on koettu ahdisteluna ja se on kohdistunut niin syntyperäisiin suomalaisiin kuin Rovaniemellä jo vuosia asuneisiin maahanmuuttajiin.
- Meille on tullut syksystä lähtien ilmoituksia tänne vastaanottokeskukseen, että muutamat vastaanottokeskuksen nuoret miehet ovat huudelleet nuorten tyttöjen perään lähinnä kauppakeskus Revontulessa tai lähteneet seuraamaan tyttöjä ravintolasta, Lauhamaa kertoo.
Lauhamaan mukaan ilmoituksia häiriötä aiheuttaneista nuorista miehistä on tullut kymmenkunta. Valtaosa nyt vastaanottokeskukseen tulleista noin 80 uudesta tulijasta on myös närkästynyt nuorten toiminnasta.
- Muita harmittaa se, että kaikki ovat vaarassa leimaantua muutaman käyttäytymisen takia, Lauhamaa kertoo.
Rovaniemen maahanmuuttajayhteisö närkästynyt
Kurdinuorten häirintä on kohdistunut myös Rovaniemellä jo kauemmin asuneisiin maahanmuuttajanaisiin. Naisten mielipahan lisäksi yhteisön jäsenet ovat myös laajemmin huolissaan leimaantumisesta.
Neljäkymmentä vuotta Suomessa asunut ja viimeiset kymmenen vuotta Lapin keskussairaalassa syöpälääkärinä toiminut dosentti Abdel Maiche uskoo, että kyse on kulttuurieroista ja tiedon puutteesta.
- Täytyy muistaa, että he ovat nuoria eli suurin piirtein lapsia. Jos katsotaan niitä olosuhteita, josta nämä nuoret ovat tulleet ja kasvaneet, niin elintavat ovat erilaiset. Tyttöihin ei kosketa, heitä ei lähestytä ja jos tyttö kiinnostaa poikaa, niin silloin hän puhuu ensiksi tytön perheelle. Lopulta perheet sopivat asiasta keskenään, jonka jälkeen tyttö ja poika voivat vasta tavata ja ehkä mennä naimisiin, Maiche kertoo.
Maichen mukaan nyt Rovaniemelle tulleet kurdinuoret ovat suuren kulttuurimuutoksen edessä.
- He ovat tulleet suoraan vuoristosta moderniin kaupunkiin nimeltä Rovaniemi. He näkevät, että kaupungissa on nuoria kauniita tyttöjä, jotka hymyilevät takaisin, kun heille hymyillään. Tälläiset suomalaiselle kulttuurille ominaiset signaalit on nyt ymmärretty ehkä väärin. Luulen, ettei kukaan ole sanonut heille suoraan, että mikä on oikea ja mikä väärä tapa toimina lähestyttäessä paikallisia kanssaihmisiä, Maiche arvelee.
Avain löytyy maalaisjärjestä
Algeriassa syntynyt Maiche muistaa kuinka hän muuttaessaan Suomeen, silloin jo valmiina lääkärinä, osallistui lääketieteelliselle sopeutumiskurssille, jossa käytiin läpi suomalaisen lääketieteen erityispiirteitä.
- Osallistuin kurssille siksi, että lääketieteessäkin tavat ja käytännöt ovat erilaisia eri maissa. Näille nuorille pitäisi järjestää sopeutumiskurssi, jossa selitetään miten tässä maassa eletään. Jos selitys ja kasvatus ei riitä niin lopulta on olemassa Suomen laki. Aivan samalla tavoin kuin suomalaisille nuorille, Maiche tarkentaa.
Maichen mukaan tässäkin tapauksessa kasvatusperiaatteet ovat universaalit.
- Jos suomalainen nuori tappelee, remuaa ja pissii kadulle humalassa, niin sitä pidetään epänormaalina käyttäytymisenä ja siihen puututaan. Tässä kurdinuorten tapauksessa pätee aivan samat keinot, Maiche pohtii.
Rovaniemen vastaanottokeskuksen vs. johtajan Paula Lauhamaan mukaan viime viikolla järjestettiin ensimmäinen infotilaisuus noin 110 turvapaikan hakijalle. Sopeuttamistoiminta jatkuu Lauhamaan mukaan säännöllisinä pienryhmien keskusteluina vastaanottokeskuksessa.
klo
2.03
Avainsanat:
Astrid Thors,
kulttuuri,
maahanmuutto,
poliisi,
turvapaikanhakijat,
vastaanottokeskus
Etelä-Saimaa: Thors: Turvapaikkamenettelyä nopeutetaan
Etelä-Saimaa:
Astrid Thors: Turvapaikkamenettelyä nopeutetaan
21.4.2009
Etelä-Saimaassa 10.4. julkaistussa Seppo Ahon mielipidekirjoituksessa esitettiin huoli turvapaikanhakijoiden Suomelle aiheuttamista kustannuksista.
Kuten kirjoituksessa arveltiinkin, valtion talouden kannalta on edullisempaa lisätä väliaikaisesti turvapaikkahakemusten käsittelijöiden määrää Maahanmuuttovirastossa, jolloin hakijoiden oleskelu vastaanottokeskuksessa ei pitkity.
Yhden turvapaikanhakijan kustannukset vastaanottokeskuksessa ovat keskimäärin 12 000 euroa vuodessa.
Maaliskuun tietojen mukaan normaalissa menettelyssä turvapaikkapäätösten käsittelyaika on keskimäärin 199 vuorokautta.
Arviolta noin 0,6 milj. euron lisämäärärahalla, joka kohdennetaan turvapaikkahakemusten käsittelyyn, voidaan vuositasolla säästää noin viisi miljoonaa euroa vastaanottokustannuksissa.
Turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi Suomessa nousuun viime vuoden loppupuolella.
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat vaihdelleet aina, mutta viime vuoden hakijamäärä on toistaiseksi suurin.
Sisäasiainministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä Suomen turvapaikkapolitiikasta. Selvityksessä tehdään muun muassa vertailua turvapaikkamenettelyistä Pohjoismaissa ja ehdotuksia turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseksi Suomessa.
Sellaiset hakemukset, jotka ovat ilmeisen perusteettomia tai joiden tutkinnasta on vastuussa toinen EU-valtio, pyritään nykyäänkin ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti.
Tässäkin on pitkälti kysymys siitä, saadaanko turvapaikkamenettelyyn riittävästi voimavaroja.
ASTRID THORS
maahanmuutto- ja eurooppaministeri
--------------------------
Etelä-Saimaa/mielipide 10.4.2009
Huhuilta siivet poikki
Maahanmuuttovirasto hakee näyttävillä ilmoituksilla (mm. ES 05.04.) kolmea johtajaa, kahtakymmentäyhtä ylitarkastajaa ja kuutta osastosihteeriä Helsinkiin, Imatralle ja Ouluun. Taustalla lienevät laskelmat siitä, että maahamme tulleiden pakolaisten asioiden nopeampi käsittely tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin pyrkijöiden kuukausia tai vuosia kestävän odottelun kustantaminen.
Suomen varsin vapaamielistä pakolaispolitiikkaa ei olla lainsäädäntöteitse juurikaan muuttamassa. Aiheesta syntynyt julkinen keskustelu onkin paikallaan, sillä yhä hurjemmiksi käyvät väitteet siitä, mitä pakolaisten ylläpito täällä maksaa, varsinkin kun suuri osa heistä palautetaan pitkän oleskelun jälkeen takaisin turvallisiksi katsottuihin maihin.
Suurennuslasi kustannusten todentamiseksi on otettu käyttöön Suomeenkin iskeneen laman ja kasvavan työttömyyden puraisemana.
Jotta vihdoin saataisiin puolueetonta tietoa siitä, mitä suomalainen yhteiskunta on valmis kustantamaan, on aiheellista, että Maahanmuuttovirasto tai sen alaiset yksiköt kertovat julkisuuteen nämä tiedot.
Laskelmiin tulee ottaa mukaan Maahanmuuttoviraston työntekijöiden palkat, viraston eri yksiköiden vuokrat ja muut toiminnan edellyttämät hallintokulut, pakolaisten vastaanotto-, kuljetus- ja majoituskustannukset, terveydenhuolto, heidän ylläpitonsa (ruoka, vaatteet yms.) ja muut toimeentulokustannukset sekä lopuksi maasta poistettavien osalta lentoliput saattajineen.
Näin voitaisiin kumota (tai todistaa oikeiksi) väitteet siitä, että 10 000 pakolaista maksaa suomalaisille 240 miljoonaa euroa vuodessa eli keskimäärin 2 000 euroa jokaista henkilöä kohti kuukaudessa. Totta vai tarua?
SEPPO AHO
Lappeenranta
maanantai 20. huhtikuuta 2009
HBL: Halla-aho voi asettua ehdokkaaksi
HBL:
Halla-aho kan kandidera
20.4.2009
Svenska YLE:
Halla-ahon EU-ehdokkuus etenee
Helsingin Sanomat:
Halla-ahon odotetaan ilmoittavan EU-ehdokkuudestaan viikon sisällä
21.4.2009
HBL:
Halla-ahos lista är klar
21.4.2009
Ilta-Sanomat/Sanna Ukkola:
Halla-ahon EU-päätös maanantaina
21.4.2009
Käännös:
Jussi Halla-ahon EU-vaaliehdokkuutta varten on nyt kerätty riittävästi nimiä, kertoo Juha Mäki-Ketelä, jonka hallussa nimilista on.
Viikonloppuna kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon ehdokaslistassa oli 2455 nimeä, kirjoittaa Juha Mäki-Ketelä.
Tarvitaan vähintään 2 000 nimeä, jotta valitsijayhdistys voi asettaa ehdokkaan EU-vaaleihin. Halla-aho itse ei ole vielä ottanut kantaa siihen, tuleeko hänestä valitsijayhdistyksen ehdokas.
Halla-aho halusi alunperin Perussuomalaisten ehdokkaaksi EU-vaaleissa, mutta puolue ei valinnut häntä listalle, vaan nimitti hänen sijastaan puolueen puheenjohtaja Timo Soinin.
-----------------------
HBL 21.4.
Halla-ahos lista är klar
Jussi Halla-aho kandiderar i EU-valet, tror Juha Mäki-Ketelä. Han står bakom namnlistan för Halla-aho och skriver så fort formaliteterna är avklarade på den antirasistiska appellen.
Juha Mäki-Ketelä berättar per e-post till HBL att över 2500 namn samlats in för att stadsfullmäktigemedlem Jussi Halla-aho ska kunna kandidera i EU-valet. Eftersom 2000 namn räcker för att en valmansförening ska få ställa upp en kandidat hänger allt nu på Halla-aho.
- Vi diskuterade frågan i lördags. Jussi ger klart grönt ljus för tanken, skriver Mäki-Ketelä.
- Genast när han klart säger ja skriver vi på dokumenten. Efter det tar jag kontakt med SFP och meddelar mitt intresse för att i valmasföreningens namn underteckna den omdiskuterade antirasistiska appellen.
Enligt Mäki-Ketelä är det självklart att valmansföreningen tar avstånd från alla former av rasism. Halla-aho ville ursprungligen bli Sannfinländarnas kandidat i EU-valet, men partiet nominerade i stället partiordförande Timo Soini. Då pågick Mäki-Keteläs namninsamling redan och Soini tolkade det som påtryckning för att tvinga Sannfinländarna att ta med Halla-aho på sin lista.
Appellen undertecknades förra veckan av alla partiledare utom Soini, som angett SFP:s agerande då appellen skrevs ihop som orsak till sin vägran att underteckna. Dessutom har han påminnt om att han undertecknade en deklaration men motsvarande innehåll 1998.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)