HS: Selvitys: Afrikkalais­taustaiset voivat kohdata Suomessa rasismia ja syrjintää jopa päivittäin

Helsingin Sanomat: Selvitys: Afrikkalais­taustaiset voivat kohdata Suomessa rasismia ja syrjintää jopa päivittäin 9.6.2020
Yle: Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys: Afrikkalaistaustaisille suomalaisille rasismi ja syrjintä ovat arkipäivää

Tuoreeseen selvitykseen vastanneista afrikkalaistaustaisista koulutuksessa syrjintää on kokenut lähes 70 prosenttia ja työelämässä noin 60 prosenttia.

Yle: Helsingin poliisin ulkomaalaisvalvonnasta tehdään selvitys – esitutkinnan aloittamisesta ei vielä päätöstä

Yle: Helsingin poliisin ulkomaalaisvalvonnasta tehdään selvitys – esitutkinnan aloittamisesta ei vielä päätöstä 11.7.2016
Yle: Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Poliisin valvonta näyttää perustuvan ihonväriin

Musta Barbaari -taiteilijanimellä tunnetuksi tullut räppäri James Nikander arvosteli eilen sunnuntaina Facebook-päivityksessään Helsingin poliisin toimintaa. Helsingin poliisilaitoksen ulkomaalaisvalvonnasta perjantailta on tehty poliisille tutkintapyyntö.

Yle: Taskuvarkauksien määrä väheni kesällä Helsingissä - poliisilla erikoinen keino käytössä

Yle: Taskuvarkauksien määrä väheni kesällä Helsingissä - poliisilla erikoinen keino käytössä 6.9.2013

Heinä-elokuussa taskuvarkauksia oli Helsingissä viidennes vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Poliisi on tehoiskunsa yhteydessä käyttänyt erikoista keinoa, sillä hotelleja on pyydetty raportoimaan päivittäin tietyistä Itä-Euroopan maista tulevien matkustajien majoittumisesta.

Suomen Kuvalehti: Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet: Syrjintäsuoja heikkenee uudessa yhdenvertaisuuslaissa

Suomen Kuvalehti: Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet: Syrjintäsuoja heikkenee uudessa yhdenvertaisuuslaissa 16.5.21023

Yli viisi vuotta työn alla ollut yhdenvertaisuuslain uudistus on vihdoin menossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet pitää uudistusta erittäin tervetulleena, mutta näkee siinä myös huolestuttavia epäkohtia.

HS: Poliisi kiistää maahanmuuttajien satunnaistarkastukset

Helsingin Sanomat: Poliisi kiistää maahanmuuttajien satunnaistarkastukset 16.3.2013

Vähemmistövaltuutetun toimisto saa usein yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat tulkinneet joutuneensa tarkastetuiksi etnisen taustansa takia.

Ruotsissa on noussut kohu tapauksista, joissa poliisi on pysäyttänyt maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ilman erityistä syytä. Suomessa poliisi kieltää tarkastavansa ihmisiä ihonvärin tai etnisen taustan perusteella.

Ilta-Sanomat: Perussuomalaiset kysyvät ministeriltä, saivatko suosia suomalaista

Ilta-Sanomat: Perussuomalaiset kysyvät ministeriltä, saivatko suosia suomalaista 21.6.2012

Perussuomalaiset kansanedustajat kysyvät valtioneuvoston kantaa, saiko puolueensa teettää uuden puoluetoimistonsa remontin käyttämällä pelkästään suomalaisia työntekijöitä ja aliurakoitsijoita.

Perussuomalaiset esittelivät keskiviikkona tiedotusvälineille uutta puoluetoimistoaan Yrjönkadulla, Helsingin ydinkeskustassa.

Puolueen "työmiehen" titteliä kantava Matti Putkonen kertoi, että remontin tekoon "haluttiin vain suomalaisia työntekijöitä". Jokainen remontissa tehty työtunti on suomalaista, pääosa myös remontin materiaaleista ja tilatuista kalusteista.

Torstain Helsingin Sanomissa haastatellut asiantuntijat katsoivat, että perussuomalaiset ovat liikkuneet työllistämiskäytännössään lain rajamailla.

Ilta-Sanomat: "Tämä tapaus kalskahtaa etniseltä profiloinnilta"

Ilta-Sanomat: "Tämä tapaus kalskahtaa etniseltä profiloinnilta" 13.6.2012

Sudanilaistaustainen mies ostaa työmatkallaan rautatieaseman kahvilasta kupposen kuumaa ja menee siemailemaan juomaansa aseman aulaan.

Vartiointiliike tulee paikalle ja vie miehen ulos. Mies kantelee tapauksesta vähemmistövaltuutetun toimistoon, josta otetaan yhteyttä vartiointiliikkeeseen. Sieltä perustellaan, että mies vietiin ulos, koska hän oli humalassa. Mies on muslimi, eikä juo pisaraakaan.

Valtuutettu Eva Biaudet'n (r.) mukaan tapaus kalskahtaa etniseltä profiloinnilta. Siinä ihminen valitaan toimenpiteiden kohteeksi etnisen taustan perusteella. Valtuutetun mielestä ilmiöön tulee puuttua.

Yle: Ravintolan ovimies tivasi kansalaisuutta "taskuvarkaan" ulkonäön takia

Yle Helsinki: Ravintolan ovimies tivasi kansalaisuutta "taskuvarkaan" ulkonäön takia 12.4.2012

Irakilaissyntyisen nykytaiteilija Adel Abidin ravintolaan meno estyi viime viikolla, kun häntä pyydettiin selvittämään kansalaisuutensa taskuvarkaaksi epäilemisen takia. Vähemmistövaltuutetun toimiston mukaan ravintoloilla ei ole oikeutta kysellä kansalaisuutta.

Etnisyyteen tai kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä ravintoloissa tehdään vähemmistövaltuutetun toimistoon muutamia kanteluita vuodessa. Poliisille asiasta tehdään rikosilmoituksia vielä vähemmän.

Yle: Vähemmistövaltuutetun toimisto: Poliisin selkiytettävä toimintaansa ulkomaalaisratsioissa

Yle Uutiset: Vähemmistövaltuutetun toimisto: Poliisin selkiytettävä toimintaansa ulkomaalaisratsioissa 11.4.2012

Suomen poliisin tapa kysellä henkilötietoja ulkomaalaisilta hämmästyttää vähemmistöjen oikeuksia puolustavaa viranomaista. Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee yhteydenottoja, joiden mukaan poliisi ratsaa ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä kertomatta perusteluita.

Suomessa asuva ulkomaalainen voi joutua näyttämään paperinsa yllättävissä tilanteissa - esimerkiksi kaupungilla kävellessään tai ollessaan satamassa sukulaisia vastassa.

- Ihmiset, pitkään Suomessa asuneetkin, Suomen kansalaisetkin, valtaväestöstä poikkeavat, ottavat yhteyttä, että minut taas pysäytettiin, sanoo Vähemmistövaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen.

HS: Halla-aho AFP:lle: Norjan joukkosurmista tehtiin poliittinen lyömäkeppi

HS: Halla-aho AFP:lle: Norjan joukkosurmista tehtiin poliittinen lyömäkeppi 5.8.2011

Iltalehti: Halla-aho ärähtää noitavainoista

Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon (ps) mukaan Oslon joukkomurhat ovat synnyttäneet poliittisen noitavainon häntä ja sananvapautta vastaan.

"Tämä on lähtenyt täysin kontrollista... poliitikoiden ja viranomaisten joukossa on ihmisiä, jotka ovat halunneet rajoittaa sananvapautta jo vuosia ja tämä on antanut heille uuden lyömäkepin", Halla-aho sanoo ranskalaisen uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

HS: Moni tummaihoinen epäilee ravintoloiden syrjivän ulkomaalaisia

Helsingin Sanomat: Moni tummaihoinen epäilee ravintoloiden syrjivän ulkomaalaisia 6.3.2011

Ravintolasyrjinnästä vaikea saada näyttöä

Gambialainen Owainou Sallah siemaisee kokislasinsa loppuun ravintola Stadin Tähdessä Vallilassa. Hän tietää, että aina ei selvin päinkään ole takeita ravintolaovien aukeamisesta.

"On sanottu, että silmät punoittavat ja että olen liian humalassa, vaikka en olisi juonut mitään."

Vähemmistövaltuutetulle on viime vuosina tehty kymmenkunta kantelua, joiden mukaan ravintolat valikoisivat asiakkaitaan ihonvärin perusteella. Valtaosa kanteluista koskee eri yritysten Helsingin keskustassa pyörittämiä ravintoloita. Mukana on myös tapauksia Espoossa ja Vantaalla.

Vähemmistövaltuutettu: Uusia virkoja

Vähemmistövaltuutetun tiedote:
Uusia virkoja
27.3.2009

Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on (laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintä-lautakunnasta 660/2001) edistää hyviä etnisiä suhteita sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia. Vähemmistövaltuutettu myös valvoo toimialallaan yhdenvertaisuuslain noudattamista.

Vähemmistövaltuutetun toimistossa julistetaan haettavaksi

1) YLITARKASTAJAN virka 1.9.2009 alkaen (työavain 200-262-09) sekä

2) YLITARKASTAJAN määräaikainen virkasuhde ajalle 1.5.-30.11.2009 (työavain 200-280-09).

Ylitarkastajat toimivat esittelijänä toimistossa etnistä syrjintää, vähemmistöjen ja ulkomaalaisten oikeuksia koskevissa asioissa kaikkine niihin liittyvine valmistelu ja muine tehtävineen mukaan lukien asiakaspalvelu. Tehtäviin kuuluu lisäksi osallistumista aloitteiden, tutkimusten ja selvitysten tekemiseen, kouluttamiseen ja tiedottamiseen sekä muihin valtuutetun toimialallaan osoittamiin tehtäviin.

Ylitarkastajien tehtävään ei ole säädettyjä erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Tehtäviin valittavilta toivotaan ylempää korkeakoulututkintoa, hyvää kirjallista ja suullista esitystaitoa, englannin kielen taitoa sekä itsenäistä työskentelyotetta ja yhteistyökykyä. Eduksi katsotaan kokemus vähemmistövaltuutetun toimialaan liittyvien kysymysten hoidosta.

Lisätietoja tehtävistä antavat vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää puh. (09) 160 43445 ja toimistopäällikkö Rainer Hiltunen puh. (09) 160 43446.

Viran 1) palkkaus on määritelty sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän mukaisesti vaativuustasoon 8.00 (peruspalkka on 3 253,00 €/kk). Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa enintään 50 % peruspalkasta. Uudella henkilöllä henkilökohtainen palkanosa on palvelussuhteen alkaessa 18 % peruspalkasta ensimmäiset neljä kuukautta. Hakemukset tulee toimittaa 20.4.2009 klo 16.15 mennessä ensisijaisesti valtion työnhakusivustoille osoitteeseen www.valtiolle.fi , työavain 200-262-09 ohjaa suoraan tehtävään. Saat vastattavaksi tehtäväkohtaisia kysymyksiä täyttämällä hakemuksen järjestelmässä.

Tehtävän 2) palkkaus on 3 838,00 €/kk. Tehtävä voidaan ottaa vastaan myös ajalle 1.6.-31.12.2009. Hakemukset tulee toimittaa 14.4.2009 klo 16.15 mennessä ensisijaisesti valtion työnhakusivustoille osoitteeseen www.valtiolle.fi , työavain 200-280-09 ohjaa suoraan tehtävään. Saat vastattavaksi tehtäväkohtaisia kysymyksiä täyttämällä hakemuksen järjestelmässä.

Tarvittaessa hakemukset voi toimittaa osoitteella VVT/ sisäasianministeriön kirjaamo, PL 26, 00023 Valtioneuvosto (käyntiosoite: Kirkkokatu 12, Helsinki). Hakemuksia ei palauteta.

YLE: Miten reagoisin arjen rasismiin?

Yle Teksti-TV
Viikkomakasiini (sivu 822)
22.2.2009

Miten reagoisin arjen rasismiin? Rasismista on vihdoin ryhdytty keskustelemaan Suomessa. Hetki on se kuuluisa yhdestoista. Mutta miten kansalainen voisi reagoida rasismiin, vaikkapa ratikassa?

Rasismi ja syrjintä ovat olleet vuosikaudet arkipäivää suomalaisilla asunto- ja työmarkkinoilla.

Vasta kun mediaan ilmaantui syntyperäisiä suomalaisia ihmisiä, jotka ovat olleet halukkaita hyötymään rasistisiksi tulkittavissa olevista näkemyksistä poliittisesti, Suomessa herättiin kunnolla.

Tyypillinen esimerkki kadulta

Kadunmiehen näkökulmasta rasismi on nyt lisääntymässä.

Esimerkki Helsingistä, viime vaalien ajalta: neljä isokokoista, päihtynyttä, syntyperäistä suomalaismiestä täyttivät kukin yhden kahdenistuttavan raitiovaunun penkin.

Samassa vaunussa matkusti kymmenkunta juhla-asuihin pukeutunutta, ihonväriltään tummempaa matkustajaa.

Juopuneet miehet huusivat koko raitiovaunun kuullen: "Nämä saatanan neekerit täyttää koko ratikan. Pitäis lähettää takas Somaliaan koko sakki!"

Muut matkustajat olivat vaivautuneita.

Mitä kansalainen voi tehdä?

Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta, mitä kansalainen voi tehdä, kun kohtaa arkipäivän rasismia, vaikka ratikassa?

- Solvaavaa kieltä käyttävää voi yksinkertaisesti kehottaa olemaan hiljaa, pyytää olemaan loukkaamatta toista.

Mutta entä jos on kirpun kokoinen, eikä uskalla sanoa mitään?

- No esimerkiksi raitiovaunussa kuljettajalla on oikeus ja velvollisuuskin poistaa henkilö, joka häiritsee muita matkustajia. Lain mukaan kuljettaja voi pyytää apua tähän muilta matkustajilta tai vartijoilta, Hiltunen muistuttaa.

Rasismi koskettaa monella tasolla

Useimpiin kadun rasismia sisältäviin tilanteisiin eivät kanssaihmiset juurikaan reagoi ulkoisesti, vaikka useimmat tunnistanevat tilanteeseen liittyvän psyykkisen uhan.

Keskusteluissa ei useinkaan mainita ihmisiä, joita rasistiset hyökkäykset eivät suoranaisesti koske, mutta jotka kokevat tilanteet uhkaaviksi tai vähintäänkin epämiellyttäviksi.

- Rasismin ja syrjinnän kokemukset voivat mennä hyvin syvälle henkilökohtaiselle tasolle. Niinpä reagoimisestakin päättää yleensä kukin itse. Joka tapauksessa rasismiin on hyvä reagoida. Psyykkinen uhka voi olla rasismia kuten fyysinenkin, Hiltunen toteaa.

Kunnianloukkaus on rikos

- Rasismin yhteydessä on ylipäätään hyvä muistaa, että toisen ihmisen loukkaamisessa on kysymys rikoksesta. Rikosnimike voi tällöin olla kunnianloukkaus. Esimerkiksi ryssittely tai neekeriksi solvaaminen voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, Rainer Hiltunen muistuttaa.

Rasistista kieltä käyttävän ensimmäinen puolustus on usein sananvapaus. Onko tällaiselle puolustautumiselle perusteita?

- Ei. Sananvapaus ei anna oikeutta rasistiseen herjaamiseen tai nimittelyyn. Tämän ovat vahvistaneet myös tuomioistuimet viimeaikaisilla päätöksillään.

Solvatun tukeminen on arvokasta

Jos arkipäivän rasistisessa tilanteessa ei uskalla sanoa mitään solvaajalle, kannattaako mennä jälkeenpäin juttelemaan solvatulle?

- Kyllä niin voi ja kannattaakin tehdä, jos siltä tuntuu, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen vähemmistövaltuutetun toimistosta toteaa.

- Ihmiset pitävät todella arvokkaana sitä, että heille osoittaa sanoin tai vaikkapa ilmein, että tukee heitä ja tuomitsee asiattoman käytöksen.

Sami Koivisto

Lisää maahanmuuttokeskustelua:
A-tuubi, www.yle.fi/atuubi

Yhteiset Lapsemme: Nuoret ja rasismi internetissä

Yhteiset Lapsemme:
Nuoret ja rasismi internetissä
7.11.2007

Vähemmistövaltuutetun toimisto, SPR, Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Pelastakaa Lapset ry järjestivät marraskuun 7. päivänä mielenkiintoisen iltapäiväseminaarin. Aiheena oli Nuoret ja arkipäivän rasismi – internet ongelmana ja tukimuotona. Internetiä lähestyttiin sekä mahdollisuutena tarjota tukea rasismia kokeneille nuorille että rasistisen aineiston valvonnan ja suodattamisen näkökulmasta. Iltapäivän kuluessa nettipalstojen seuraamisen tarve konkretisoitui myös järkyttävällä tavalla, kun kesken tilaisuuden saimme tekstiviestin Jokelan koulussa käynnissä olevasta murhenäytelmästä, jota oli fiktiivisesti esitetty muutamaa päivää aiemmin nuorten suosimalla YouTube-sivustolla.

Vt. vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen avasi seminaarin pohdiskelemalla sananvapauden rajoja: ”Moni ymmärtää sananvapauden väärin. Sananvapaudella on rajat. Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, ja sitä voidaan käyttää väärin. Jos perusoikeudet, kuten ihmisarvo ja sananvapaus, joutuvat vastakkain, niin silloin punnitaan, kummalle oikeudelle annetaan suurempi painoarvo. Selkeäksi periaatteeksi on vahvistunut, etteivät ihmisarvoa loukkaavat, kansanryhmää vastaan kiihottavat lausumat tai kunnianloukkaukset kuulu sananvapauden piiriin.”

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös linjannut, ettei sananvapautta voi harjoittaa niin, että se on selkeästi ihmisoikeussopimuksen hengen ja kansainvälisesti sovittujen ja hyväksyttyjen ihmisoikeusperiaatteiden vastaista. Rasistinen propaganda on kielletty myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa.

Rajat ulottuvat myös nettiin

Rainer Hiltunen painotti, että sananvapautta rajoittava lainsäädäntö koskee myös internetiä. Keskustelupalstoilla esiintyy usein rasistisia lausumia, jotka ovat niin törkeitä, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” –sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Rikoksen törkeysastetta lisää näyttö näiden ilmaisujen tahallisuudesta ja niiden käytöstä loukkaamistarkoituksessa.

Rikoslaissa on säädetty myös tietyt internetissä levitettävät kuvat ja viestit kielletyiksi. Kriminalisointi ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lakipykäliä pitää pystyä soveltamaan myös käytännössä. Sananvapauden rajoja on hyvä täsmentää oikeuskäytännön kautta.

Internetissä olleita tapauksia on viety myös oikeuteen. Vuonna 2006 vähemmistövaltuutettu teki poliisille tutkintapyynnön noin 40 internet –sivustosta. Vuoden 2007 aikana tutkintapyyntöjä on tehty muutama lisää. Näitä tapauksia ei ole käsitelty vielä tuomioistuimessa. Osassa esitutkinta on kesken, osa on siirtynyt syyteharkintaan ja yhdessä tapauksessa esitutkinta on keskeytetty, koska tekijän henkilöllisyyttä ei ole saatu selville.

”Ongelmana onkin usein, että netissä voi esiintyä anonyymisti, eikä tekijän henkilöllisyyttä pystytä selvittämään. Kokemukset muiden internetissä esiintyvien kiellettyjen aineiston kohdalla kehitetyistä toiminta- ja yhteistyötavoista ovat kuitenkin osoittaneet, että rasistiseen aineistoon on mahdollista puuttua”, Rainer Hiltunen korosti.

Mitä sitten yksityinen netinkäyttäjä voi tehdä? ”Jos huomaa keskustelupalstalla rasistista materiaalia, niin kannattaa ilmoittaa sivuston ylläpitäjälle. Jos aineistoa ei kohtuullisessa ajassa poisteta, niin voi ottaa yhteyttä viranomaisiin. Rasistisesta materiaalista internetissä voi tehdä tutkintapyynnön tekijän kotipaikkakunnan poliisille. Jos henkilöllisyys ei ole selvillä tai kotipaikasta ei ole tietoa, niin tutkintapyyntö voidaan tehdä Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselle.

Erilaisia – samanarvoisia tukichatti

Suunnittelusihteeri Mirella Huttunen Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä toi esille huolen siitä, että rasistinen kirjoittelu on lisääntynyt internetissä ja nuorten asenteet ovat koventuneet. ”Netti tarjoaa nuorille suhteellisen vapaan tilan toimia. Pienikin ääriryhmä saa suuren yleisön. Tarvitaan systemaattinen tapa toimia, jotta rasistista aineistoa voidaan suodattaa pois netistä. Lisäksi tarvitaan tukikeinoja rasismia kokeneille nuorille. Korostan myös, että rasisminvastainen työ pitäisi ulottaa kaikkeen nuorisotyöhön”, Mirella Huttunen sanoi.

Mirella Huttunen kertoi myös tukimuodoista, joita on järjestetty Euroopan neuvoston Kaikki erilaisia – kaikki samanarvoisia –ohjelman puitteissa. Pelastakaa Lapset ry ja SPR ovat järjestäneet ns. teemachatteja nuorten suosimilla keskustelupalstoilla. Chattien tarkoituksena on ollut antaa rasismia kohdanneille nuorille mahdollisuus keskustella keskenään sekä jakaa kokemuksia ja ajatuksia koulutettujen chattipäivystäjien kanssa. Kampanjavuoden aikana on järjestetty yhteensä viisi teemachattia muun muassa HabboHotelli- , Suomi24- ja IRC-Galleria –sivustoilla.

Seminaarissa chattivalvojat Kristofer Vänttinen ja Boris Grahn kertoivat ”sheriffin” työstään netissä. Lukiolaispoika Kristofer Vänttinen kertoi aloittaneensa chattivalvojan uran Pelastakaa Lapset ry:n joulunajan mantelichatissa, ja motiivikseen tälle vapaaehtoistyölle halun olla mukana tukemassa rasismia kokeneita nuoria. Olipa mukava nähdä ja kuulla tämän nuoren miehen puhetta!

Kristoffer Vänttisen mukaan Habbo Hotellin chateissa tulee enemmän esille kiusaamisen liittyvät asiat, eikä niinkään rasismi. Lapset ja nuoret ovat aika suvaitsevaisia, ja ennakkoluulot kohdistuvat enimmäkseen toisiin nuorisokulttuuriryhmiin kuten esimerkiksi ”hevareihin” ja ”hoppareihin”. Teemachateissäkin aiheet rönsyilevät aika paljon.

”Hei haloo, onks´valoo?”

Mitä keinoja ”nettisheriffit” sitten käyttävät? Ensimmäinen keino on filtteröinti eli loukkaavat sanat ja herjaavat ilmaisut poistetaan. Palkatut moderaattorit valvot nettipalstoja ja hiljentävät tai poistavat ns. mölisijät keskustelupalstalta. Chattivalvoja Boris Grahn kertoi, että vaientaminen tehoaa hyvin nettirasisteihin. Hiljentämisellä tarkoitetaan sitä, että ko. henkilö ei saa mielipiteitään näkyviin keskustelupalstalle, mutta voi seurata toisten keskustelua. Ongelmana on se, että sama henkilö voi kirjautua uudestaan toiselle nimimerkillä chattiin.

Jos vaientaminen ei auta, niin rasistista herjaa heittävä keskustelija voidaan ”potkaista” ulos chatista pannaamalla hänen tiekoneensa IB-verkkonumero. Normaalisti estäminen tehdään 50 minuutiksi, mutta pannassa oloa voidaan pidentää yhdestä tunnista aina 72 tuntiin. ”Tässä ongelmana on se, että jos nuori on kirjautunut nettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneelta, niin kaikki Helsingin kaupungin kirjaston tietokoneet joutuvat pannaan, koska niillä on sama verkkonumero”, Boris Grahn selitti kuulijoille. ”Toinen ongelma on, että ammattimaiset rasistit käyttävät kiertoteitä ja kirjatuvat chattiin jonkun toisen tietokoneen kautta”. Boris Grahn valotti tätä kertomalla, että oli itsekin laittanut pannaan muun muassa jordanialaisen ja egyptiläisen yliopiston tietokoneita, joita sivureittejä käyttävät nettihäiriköt olivat käyttäneet hyväkseen nettiin kirjautumisessa. Uuden teleliikennelain mukaan IB-verkkonumeroita ei saa myöskään enää antaa, mikä vaikeuttaa nettisheriffien työtä. Kokemuksen rintaäänellä Boris Grahn pitikin parhaana keinona sitä, että kaikki keskustelijat kirjautuisivat nettikeskusteluihin oikealla henkilöllisyydellä, joka olisi tarvittaessa verifioitavissa.

Puuttua pitää!

Monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Sini Perho Helsingin kaupungin Nuorisoasiain keskuksesta kertoi Joensuussa tekemästään väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee arkipäivän rasismia nuorten keskuudessa. Hän painotti kasvattajien vastuuta nuorten asennekasvatuksesta. ”Systemaattinen rasisminvastainen eetos pitää tuoda kaikkeen nuorisotyöhön. Lähtökohtana pitää olla ihmisoikeuksien kunnioittaminen”, Sini Perho sanoi ja jatkoi: ”Kannatan kyllä tätä ”jankutuspedagogiikka” - pohdi, ihmettele ja puutu systemaattisesti”. Samoilla linjoilla oli myös IRC Galleria -sivuston lastensuojeluvastaava Matti Kari: ”Ainoa todellinen keino vaikuttaa rasistisen aineiston poistamiseen netistä pitkällä aikavälillä on asennekasvatustyö.”

Seminaarin loppukeskustelussa tuotiin esille, että hyvä etninen itsetunto on tärkeä asia. Se auttaa hyväksymään myös erilaisia ihmisiä. Tärkeänä asiana painotettiin myös terveen isänmaallisuuden erottamista nationalismista ja muista ääriliikkeistä. Lasten ja nuorten arvo- ja asennekasvatuksen merkitystä ei myöskään voi koskaan korostaa liikaa. Se on yhteinen vastuumme.

Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi chattiummikollekin käsitys, että suomalaisten sivustojen ylläpito ja valvonta on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti. Haasteita ja suodatettavaa kuitenkin riittää: esimerkiksi IRC Galleria –sivustolla on keskimäärin 850 000 kävijää viikossa ja lähes 7 miljoonaa valokuvaa. Ulkomaisilla sivustoilla ei myöskään aina ole samanlaista valvontaa kuin kotimaisilla. Kaiken internetissä olevan aineiston läpikäyminen reaaliajassa on ongelmallista.

Seminaariyleisö oli kuitenkin yksimielinen siitä, että internetin edessä ei pidä alistua ajatteluun, että sitä on mahdotonta valvoa. ”On aivan sama kuin jos sanoisimme, että kyllä ne huumekauppiaat löytävät aina uusia reittejä. Ei meidän niitä kannata jahdata. Se mikä on lainvastaista, niin siihen pitää puuttua”, suunnittelija Mikko Cortés Téllez opetusministeriöstä kiteytti osuvasti.

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006

Vähemmistovaltuutetun vuosikirjassa käydään läpi vuoden 2006 tapahtumat vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen ja hänen sijaisenaan toimineen Rainer Hiltusen näkökulmasta. Vähemmistövaltuutettu mm. teki poliisille syyttämispyynnön ikkunaan ripustetusta natsilipusta, otti yhteyttä kuluttajavirastoon etnisesti arveluttavien makeiskääreiden takia ja kiinnitti erään televisiokanavan huomion etnistä ryhmää stereotyyppisesti kuvaavaan lastenohjelmaan. Valtuutettu antoi lausuntonsa 22 karkotusesityksestä ja päätyi joka kerta vastustamaan karkotusta.

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2006 (pdf)

[...]
Pulmallisempaa on, että Internetissä voi helposti esiintyä anonyyminä, eikä tekijän henkilöllisyyttä aina saada selville. Lisäksi rikollista materiaalia ei välttämättä saada pois Internetistä, jos palvelin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa sananvapauden laaja tulkinta mahdollistaa myös ääriaineiston levittämisen.
[...]
Yksityishenkilön nimittely ”ryssäksi”tai ”neekeriksi”on kunnianloukkausrikos. Tämän vuoksi tulisi Internet-sivustojen valvonnassa kiinnittää huomiota näiden sanojen käyttöön. Mainittujen sanojen käyttäminen ryhmistä voi puolestaan täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön.
[...]
Natsilipun esillä pitäminen

Valtuutettu pyysi poliisia tutkimaan, täyttikö ison hakaristin tai rautaristilipun ripustaminen ikkunaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan –rikoksen tunnusmerkistön. Poliisi katsoi, ettei kyse ollut rikoksesta. Esitutkinnassa kantaa kuitenkin perusteltiin rikoslain 11:8 muotoilulla, joka ei ole ollut voimassa olevaa lainsäädäntöä. Valtuutettu teki asiassa syyttämispyynnön esittämällä muun muassa, että rikoslain säännöksen 11:8 tunnusmerkistö täyttyy huolimatta siitä, syntyykö tekijän tavoittelema kiihotus kansanryhmää vastaan vai ei. Toisin sanoen seurausta ei vaadita. Tämän lisäksi poliisilaitosta pyydettiin kouluttamaan henkilökuntaansa mainitun pykälän sisällöstä, soveltamisesta ja tulkinnasta.

Syyttämispyyntö otettiin ratkaistavaksi valtakunnansyyttäjänvirastoon. Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoi, että vaikka sinänsä on mahdollista, että lipun asettaminen mainitulla tavalla täyttää rikoslaissa asetetun levittämistunnusmerkistön, ei asiassa ollut syytä epäillä rikosta. Päätöstä perusteltiin muun muassa: ”Se, että teolta vaaditaan tietynlaista kiihotuksen piirrettä supistaa tunnusmerkistöä siitä, mitä se olisi puhtaasti sanamuodon perusteella tarkasteltuna.” Lisäksi todettiin, että kiihottamis-sana sisältyy säännöksen nimikkeeseen. Valtuutetun käsityksen mukaan rikostunnusmerkistön nimike ei kuitenkaan saisi kaventaa itse tunnusmerkistön antamaa rikosoikeudellista suojaa.
[...]
Rasistinen lehtikirjoittelu

Toimintavuoden aikana kiinnitettiin huomiota lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin, joiden arvioitiin olevan ulkomaalaisia loukkaavia ja vahvistavan ennakkoluuloja ja kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin. Syrjintään kannustavaan lehtikirjoitteluun puuttuminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista, koska syytekynnys kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan on asetettu melko korkealle.
[...]
Makeispakkaukset

Vähemmistövaltuutetun tietoon saatettiin asiakasyhteydenoton kautta kahden makeisvalmistajan makeiskääreen loukkaavuus. Asiakas koki, että kyseisissä kääreissä mustaihoiset ihmiset kuvataan isohuulisiksi, korvakoruja käyttäviksi, isosilmäisiksi pelleiksi. Kuvaa pidettiin rasistisena karikatyyrina tummaihoisista ihmisistä ja tästä syystä loukkaavana.

Vähemmistövaltuutettu katsoi, että käärepaperien ja pakkausten ulkoasua voidaan pitää etnisesti arveluttavina. Tuotepakkausten ulkoasu saattaa loukata tummaihoisia ihmisiä. Kuvien pitkä käyttöikä ja perinteiden vaaliminen ei tee kuvien käytöstä hyväksyttävää. Koska asia koski kuitenkin kuluttajasuojalain säännösten noudattamista, valtuutettu siirsi asian kuluttajaviraston käsiteltäväksi.

Toinen makeisvalmistaja on ilmoittanut muuttavansa makeiskääreen ”monikulttuuriseen yhteiskuntaan sopivammaksi” vuoden 2007 aikana.
[...]
Televisio ja stereotypiat

Valtuutettu kiinnitti erään tv-kanavan huomiota lastenohjelmassa esitettyihin stereotyyppisiin kuvauksiin tietystä etnisestä ryhmästä ja riskiin, että lastenohjelmat saattavat vahvistaa etnisiä vähemmistöjä kohtaan tunnettavia ennakkoluuloja. Tv-kanavaa pyydettiin huomioimaan ko. seikat valitessaan lastenohjelmia jatkossa. Valtuutettu totesi, että lapset ovat erityisen tärkeä ryhmä, kun on kyse yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä.
[...]
Vähemmistövaltuutetun käsityksen mukaan rasistinen motiivi tulisi kirjata tutkintarekisteriin aina kun joku tapaukseen kytkeytyneistä tuo esiin epäilyn rasistisesta motiivista. Esimerkiksi Iso-Britannian poliisin käyttämän määritelmän mukaan rasistinen tapaus on mikä tahansa sellainen tapaus, jonka uhri tai kuka tahansa muu henkilö katsoo rasistiseksi. ( “A racist incident is any incident which is perceived to be racist by the victim or any other person”). Poliisin ei myöskään tulisi poissulkea rasistista motiivia tapauksiin liittyvissä julkisuuteen annetuissa kannanotoissa, koska tällainen on tulkittavissa niin, ettei väitettä arvioida vakavasti. Rasistisen motiivin olemassaolo tulisi arvioida vasta tuomioistuimessa asiaa lopullisesti päätettäessä.
[...]
Rasistinen motiivi on ollut rikoslaissa mainittu tuomion koventamisperuste vuoden 2004 alusta lähtien. Kuitenkaan ei kummankaan edellä mainitun rikoksen käsittelyn yhteydessä syyttäjä vaatinut rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella, vaikka ainakin toisessa tapauksessa kuulustelupöytäkirjoista ilmeni väkivallantekoa edeltänyttä rasistista huutelua.
[...]
Se mikä ymmärretään rasistiseksi motiiviksi, voi vaihdella henkilöstä toiseen. Tästä syystä on mahdollista ettei rasistista motiivia aina oteta huomioon. Sitä, ettei tekoja pidetty rasistisina on perusteltu muun muassa sillä, että rikoksen tekijällä on myös ulkomaalaisia ystäviä.
[...]
Valtuutettu antoi lausuntonsa 22:sta karkotusesityksestä. Vaikka ulkomaalaislain edellyttämä karkotusperuste sinänsä oli osoitettavissa jokaisessa esityksessä, valtuutettu päätyi kuitenkin vastustamaan niitä. Osalle karkotettavaksi esitetyistä oli valtuutetun arvion mukaan kehittynyt Suomeen siinä määrin vahvoja siteitä, ettei karkottamisen puolesta olevia seikkoja voinut pitää karkottamista vastaan olevia seikkoja painavampina kokonaisharkinnassa. Osassa tapauksia valtuutettu katsoi, että karkottamiselle olisi ollut kokonaisharkinnan jälkeenkin vahvoja perusteita. Tästä huolimatta valtuutettu päätyi vastustamaan myös näitä karkotuksia, Somalian epävakaaksi arvioidun tilanteen vuoksi.

HS: Vähemmistövaltuutettu ja ulkomaalaisvirasto eri mieltä karkotuksista

Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen vastustaa kaikkia ryöstöistä ja vakivaltarikoksista tuomittujen somalialaisten karkotuksia. Hiltunen perustelee kantaansa karkotettavien suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamilla siteillä ja Somalian levottomalla tilanteella. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vastustaa palautuksia Etelä- ja Keski-Somaliaan.

Helsingin Sanomat:
Vähemmistövaltuutettu ja ulkomaalaisvirasto eri mieltä karkotuksista
16.8.2008

Vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen on vastustanut kaikkia karkotuspäätöksiä, jotka Ulkomaalaisvirasto (Uvi) on antanut muun muassa ryöstöihin ja väkivaltarikoksiin pääkaupunkiseudulla syyllistyneille somalialaisille.

Hiltunen on lähettänyt ulkomaalaislain mukaisesti lausuntonsa 19 somalialaisen karkotusesityksistä Uville. Hän on päätynyt jokaisessa lausunnossaan samaan tulokseen: karkotusta ei tulisi toteuttaa.

Uvi päätti heinäkuussa karkottaa kahdeksan somalialaista kotimaahansa vähemmistövaltuutetun lausunnoista huolimatta. Viiden muun somalin osalta virasto hylkäsi poliisin tekemät karkotusesitykset. 15:n ihmisen osalta karkotusesitykset ovat yhä ratkaisematta.

Vähemmistövaltuutetun lausunnot eivät sido Ulkomaalaisvirastoa, vaan se tekee ratkaisunsa oman harkintansa perusteella.

Hiltunen päätyi vastustamaan kutakin karkotusta kolmiosaisen harkinnan jälkeen. Aluksi hän arvioi, ovatko somalien rikokset niin vakavia, että laki sallii karkotukset.

Jokaisessa tapauksessa rikokset olivat riittävän vakavia.

Seuraavaksi Hiltunen punnitsi, onko karkotus kohtuutonta rikoksiin syyllistyneen elämäntilanteen tai hänen suomalaiseen yhteiskuntaan muodostamiensa siteiden vuoksi.

Osalla heistä oli Hiltusen mielestä ehtinyt syntyä niin vahvat siteet Suomeen esimerkiksi perheen perustamisen myötä, että karkotus olisi rikoksien vakavuuteen nähden kohtuutonta.

"Suurin osa karkotettavaksi esitetyistä on saapunut Suomeen vanhempiensa tai muiden sukulaistensa kanssa 1990-luvulla. He olivat tuolloin kymmenvuotiaita tai hieman vanhempia. Heidän siteensä Somaliaan ovat hyvin vähäiset, joten palauttaminen olisi kova kohtalo", Hiltunen sanoo.

Loppujakin karkotuksia hän päätyi vastustamaan Somalian levottoman tilanteen vuoksi.

Valtaosa joutuisi takaisin levottomina pidettyihin Etelä- ja Keski-Somaliaan, jonne palauttamista myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vastustaa.

Myös Uvi huomioi ratkaisuissaan karkotettavaksi esitettävän elämäntilanteen ja Suomeen muodostamat siteet sekä Somalian olosuhteet.

Uvin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio muistuttaa, että korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan kaikki Etelä- ja Keski-Somaliasta tulleet eivät ole suojelun tarpeessa. Lisäksi hän huomauttaa, että KHO:n toisen ratkaisun mukaan yhdeksänvuotiaana Suomeen saapuneen ulkomaalaisen sai myöhemmin palauttaa kotimaahansa.

"Päätöksemme pohjautuu KHO:n linjaan", Vuorio sanoo.

Somalialaisten tuoreet karkotuspäätökset eivät ole saaneet vielä lainvoimaa, joten ketään heistä ei ole ainakaan toistaiseksi karkotettu.