Iltalehti: Kristina Stenman sisäministeriön maahanmuuttojohtajaksi

Iltalehti: Kristina Stenman sisäministeriön maahanmuuttojohtajaksi 2.12.2010

Tiedote: Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtoon Kristina Stenman

Maahanmuuttojohtajan tehtävänä on johtaa maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaavaa yksikköä.

Valtioneuvosto on nimittänyt oikeustieteen kandidaatti Kristina Stenmanin sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston maahanmuuttojohtajaksi ensi vuoden alusta.

Stenman toimii tällä hetkellä Vaasan kaupungin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen määräaikaisena apulaiskaupunginjohtajana. Hän oli myös RKP:n ehdokas Vaasan perusturvajohtajaksi ja toiminut aikaisemmin RKP:n ministerien erityisavustajana

Selvitys: Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina

Horttanainen Erja, Wikman-Immonen Anu (toim.): Kunnat kansainvälisen maahanmuuttopolitiikan toteuttajina

Kuntaliiton selvitys, jossa tarkastellaan kansainvälistä maahanmuuttopolitiikkaa kuntien kannalta. Asiantuntija-artikkeleissa selvitetään Suomen maahanmuuttotilannetta, EU:n maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa ja kuntien toimintaa maahanmuuton alalla. Liitteenä tilastokuvioita ulkomaan kansalaisista, vieraskielisistä ja maahanmuuttajista kunnittain ja maakunnittain.

HS: Perheenyhdistämiset tuovat Suomeen lähivuosina tuhansia ihmisiä

Helsingin Sanomat: Perheenyhdistämiset tuovat Suomeen lähivuosina tuhansia ihmisiä 16.5.2010

Eniten tulijamääriin vaikuttavat Somalian turvallisuustilanne ja ulkomaalaispolitiikan muutokset.

Suomessa asui tämän vuoden alussa yhteensä 11 681 somalinkielistä. Heistä noin kolme viidestä on syntynyt Somaliassa.

Sitä, miltä samat luvut näyttävät kymmenen vuoden kuluttua, ei tiedä vielä kukaan.

Viime vuosina somalinkielisten määrä Suomessa on kasvanut vajaat kymmenen prosenttia vuodessa. Osa on turvapaikanhakijoita, osa perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneita, osa Suomessa syntyviä lapsia.

Esimerkiksi Helsingin seudulla syntyvyys on viime vuosina selittänyt noin puolet somaliväestön kasvusta.

Viime vuonna turvapaikkaa hakeneista 1 180 somalista 548 sai oleskeluluvan.

YLE: Pakolaisten vastaanotosta Vaasassa 20 vuotta

YLE Pohjanmaa: Pakolaisten vastaanotosta Vaasassa 20 vuotta 22.4.2010

Ensimmäisten pakolaisten saapuminen Vaasaan helmikuussa vuonna 1990 oli suojeltu ja varjeltu tapahtuma. Pakolaisten vastaanotto oli sykäys kehittyvälle maahanmuuttotyölle. Tänään kaupungissa järjestetyn juhlaseminaarin pääteemana on puhuttu kotouttaminen helppoudesta.

Vaasan ensimmäiset pakolaiset saapuivat helmikuun alussa 1990, kaupunkiin saapui 52:n hengen ryhmä Iranista lähteneitä kurdeja. He saapuivat maahan Turkin kautta. Pakolaisten tulo oli uusi tilanne ja sitä leimasi varovaisuus.

-Hyvin suojelevaa. Medialle ei saanut antaa mitään lausuntoja, ei saanut ottaa valokuvia. Pakolaisryhmä vietiin Alskatiin leirikeskukseen, jossa heitä pidettiin pari viikkoa yhdessä, muistelee Vaasan maahanmuuttotyön johtaja Mirja Törmä.

Satu Hassi: Kutsutaan rasismia rasismiksi

Satu Hassi: Kutsutaan rasismia rasismiksi 22.3.2010

Suomalaisesta sanomalehdestä ei näinä aikoina ole vaikeaa löytää pääkirjoitusta, kolumnia ja mielipidekirjoitusta, jossa vaaditaan keskustelua maahanmuutosta. Siihen nämä kirjoitukset enimmäkseen jäävätkin. Vaikeampi on löytää varsinaisia mielipiteitä.

Hyvä esimerkki on Jyrki Kataisen kirjoitus Hesarissa tänään. Se on täynnä yleisyyksiä ja joka suuntaan kumartamista tyyliin ”maahanmuutosta on puhuttava”, ”sallittava myös erilaiset mielipiteet”, ”… Suomessa ei sallita rasismia … tämä on jalo päämäärä … mutta”.

Ainoa varsinainen mielipide, jonka Kataisen kirjoituksesta löysin, on tämä. ”Meillä ei saa olla niin sanottuja positiivisia vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiseen verrattuna naapurimaihin.”

YLE: Maahanmuuttajat jumissa vastaanottokeskuksissa

YLE Oulu: Maahanmuuttajat jumissa vastaanottokeskuksissa 26.1.2010

Esimerkiksi Ruukin vastaanottokeskuksesta pakolaiset eivät ole päässeet sijoittumaan kuntiin aiotulla tavalla. Vuoden lopussa ilman kuntapaikkaa oli 40 ihmistä.

Uusien ELY-keskusten toivotaan tehostavan maahanmuuttajien kotouttamista. Keskuksilta on otettu pois vastuu vastaanottokeskusten ylläpidosta, jolloin ne saavat keskittyä entistä paremmin kotouttamiseen. Muun muassa pula maahanmuuttajien sijoituspaikoista on kuitenkin suuri haaste kotouttamiselle

ELYissä kääritään nyt hihat ylös ja ryhdytään tositoimiin maahanmuuttajien kotouttamisessa, arvioi sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.

YLE A-zoom: Murjaanien kuninkaat Savossa

YLE A-zoom: Murjaanien kuninkaat Savossa 4.12.2009

(Toimittaja Pasi Peiposen insertti ja maahanmuuttojohtaja Mervi Virtasen haastattelu tekstimuodossa)

[A-zoom studio]

Toimittaja Risto Makkonen: Hyvää iltaa ja tervetuloa A-zoomin pariin. Tänä iltana katsomme ja kysymme, ovatko asenteet turvapaikanhakijoihin koventuneet taantuman myötä. Toisaalta, taantumasta huolimatta Suomea odottaa työvoimapula. Mutta ketkä meille kanta-asukkaille kelpaavat hyvinvointimme turvaamaan ja löytyykö sopivia muuttajia? Tervetuloa maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen sisäasiainministeriöstä.

Mervi Virtanen: Kiitos.

Toimittaja: Tehdään näistä kysymyksistä valtakunnallisia johtopäätöksiä sen jälkeen, kun olemme käyneet Pasi Peiposen ja tiernapoikien kanssa Etelä-Savossa työnhakumatkalla.

Pilottiohjelman hankkeissa korostuu yhteisöllisyys ja innovatiivisuus: Kotouttamista kehitetään paikallisten toimijoiden yhteistyöllä

Sisäasiainministeriö: Pilottiohjelman hankkeissa korostuu yhteisöllisyys ja innovatiivisuus: Kotouttamista kehitetään paikallisten toimijoiden yhteistyöllä 15.12.2009

Sisäasiainministeriön pilottiohjelman rahoittamana kehitetään kotouttamisen uusia käytäntöjä kunnissa. Hankkeiden tämänhetkiseen tilanteeseen tutustuttiin tänään pilottiohjelman arviointiseminaarissa ja merkittävänä tekijänä kotoutustyössä näyttäytyi monitahoisen yhteistyön merkitys sekä yhteisöllisyyden edistäminen kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä.

”Saamme pilottiohjelmasta myös ideoita kotouttamislain uudistamiseen, joka etenee keväällä eduskuntaan. Hankkeissa kokeillaan ennakkoluulottomasti erilaisia yhteistyön malleja. Oleellista on, että kotouttaminen ei ole yhden viranomaisen harteilla, vaan siihen tarvitaan monia toimijoita, niin kunnista, valtiolta kuin kolmannelta sektorilta”, totesi sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.

Vihreä Lanka: Putkat täyttyvät turvapaikanhakijoista

Vihreä Lanka: Putkat täyttyvät turvapaikanhakijoista 30.10.2009

Libanonilainen Marlyn Gaeth odottaa toista kuukautta Metsälän säilöönottoyksikössä viranomaisten päätöstä kohtalostaan. Hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, josta on valittanut.

Tupaten täynnä olevaan Metsälään Gaeth odotti viikon putkassa. Sitä ennen hän odotti kahdeksan kuukautta Joutsenon vastaanottokeskuksessa.

Gaeth ei ole ainoa. Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut nopeasti viime ja tänä vuonna.

Savon Sanomat: Kunnat saamassa lisää korvauksia pakolaisista

Savon Sanomat: Kunnat saamassa lisää korvauksia pakolaisista

Sisäministeriö pitää riittämättömänä hallituksen esittämää korotusta pakolaisten kotouttamisesta maksettaviin kuntakorvauksiin.

Valtion maksamat korvaukset pakolaisten vastaanotosta sekä valmistavasta opetuksesta ovat nousemassa ensi vuonna.

Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen esittää, että korotusten lisäksi tulisi harkita pidennyksiä korvausaikoihin. Nykyään kunnat saavat valtion korvauksia vain ensimmäiset kolme vuotta.

- Osa tarvitsee enemmän. Luku- ja kirjoitustaidoton aikuinen ei pääse kolmessa vuodessa työmarkkinoille, Virtanen sanoo.

Asia on Virtasen mukaan pohdittavana kotouttamislain uudistuksessa, jonka odotetaan tulevan eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä.

Verkkouutiset: Turvapaikanhakijat yhä useammin rikosten uhreja

Verkkouutiset/STT: Turvapaikanhakijat yhä useammin rikosten uhreja 5.9.2009

Pimeys on jo laskeutunut pikkukaupungin ylle viikonloppuiltana. Kaksi kadulla
tallustavaa turvapaikanhakijaa joutuu sanaharkkaan paikallisten asukkaiden kanssa.

Joko riita johtaa heti käsirysyyn, tai se päättyy myöhemmin nyrkkitappeluun tai puukotukseen
paikkakunnan vastaanottokeskuksessa. Siinä yksinkertaisesti tiivistettynä tapahtumaketju,
minkä seurauksena turvapaikanhakijat joutuvat yhä useammin rikosten uhreiksi.

- Rikosten yleistyminen on huolestuttavaa, mutta ne voidaan toistaiseksi luokitella
yksittäistapauksiksi, luonnehtii ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäministeriön
maahanmuutto-osastolta.

Sisäministeriö: Maahanmuuton yhteistyötilaisuus Mikkelissä

Sisäministeriö: Maahanmuuton yhteistyötilaisuus Mikkelissä 4.9.2009
Esiintyjien tekstit:

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen SM

Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen SM

Maaherra Pirjo Ala-Kapee, Itä-Suomen lääninhallitus

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors oli Mikkelissä maahanmuuttoasioiden yhteistyö-tilaisuudessa Mikkelissä. Ministeri Thors kertoi puheessaan hallituksen päätöksen nostaa kunnille maksettavia korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta. Tällä hetkellä lähes 350 oleskeluluvan saanutta pakolaista odottaa kuntasijoituspaikkaa vastaanottokeskuksissa. Oleskeluluvan saaneiden sijoittamista kuntiin pyritään myös nopeuttamaan. Turvapaikkahakemusten käsittelyä tehostetaan, etteivät ihmiset joudu odottamaan pitkään vastaanottokeskuksissa. Maahanmuuttovirastoon ja poliisille on myös tulossa lisää virkoja lisääntyneeseen turvapaikkatutkintaan.

YLE: Maahanmuuttajien asuntoahdinko pahenee

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajien asuntoahdinko pahenee
21.8.2009

Suomenmaa:
Maahanmuuttajien kotouttaminen on häpeällisessä tilanteessa
19.8.2009

Yli 300 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa odottaa vastaanottokeskuksissa pysyvää asuntoa. Kunnat ovat nihkeitä vastaanottamaan pakolaisia. Usein myös kuntalaiset ovat muuttoa vastaan.

Suomeen saapuu tänä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Arvioiden mukaan määrä kasvaa vuoden loppuun mennessä viiteen tuhanteen, mikä on liki tuhat viimevuotista enemmän. Sisäministeriö on yhdessä TE-keskusten kanssa etsinyt kuumeisesti uusia asuntoja maahanmuuttajille, mutta tavoitteista ollaan pahasti jäljessä.

- Asuntopulan takia maahanmuuttajat eivät pääse kotoutumisen, koulutuksen ja tukitoimenpiteiden alkuun. Se passivoi ja laitostaa ihmisiä entisestään, arvioi sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.

Ministeriön tavoite oli löytää tänä vuonna kaikkiaan 2 000 uutta asuntoa, mutta huhtikuun loppuun mennessä uusia koteja oli löytynyt vain noin 600.

- Taustalla on usein raha, mutta myös asenteet, toteaa Virtanen.

Kunnat saavat aikuisesta oleskeluluvan saaneesta pakolaisesta yli 6 000 euron vuotuisen korvauksen. Alaikäisen korvaussumma on hieman alle 2 000 euroa.

- Viimeksi kuntien saamia korvauksia on korotettu vuonna 1993, joten siinä mielessä korvaussummat ovat jääneet jälkeen, Virtanen sanoo.

Sisäministeriö on esittänyt ensi vuoden budjettiin 20 prosentin korotusta kuntien avustuksiin, Virtanen jatkaa.

Kuntalaiset usein vastustavat

Rahapulan lisäksi maahanmuuttajien asunto-ongelmia pahentaa kuntalaisten nihkeä suhtautuminen. Esimerkiksi Jyväskylän Säynätsaloon on suunnitteilla ryhmäkoti alaikäisille pakolaislapsille, mutta lähialueen asukkaat ovat nousseet kaupungin suunnitelmia vastaan.

Asukkaat ovat keränneet adressin hanketta vastaan. He vastustavat pakolaisten sijoittamista kriisi- ja nuorisokodin naapuriin. Alueen asukkaat pelkäävät, että pakolaisten ryhmäkoti lisää alueen levottomuutta ja laskee kiinteistöjen arvoa.

- Maallikon mielestä ei ole järkevää sijoittaa kahta tällaista laitosta vierekkäin, vaan niiden pitäisi olla omassa rauhassa, sanoo adressin puuhamies Jari Hirvilammi.

- Muutimme tänne Säynätsalon saarelle, jotta saadaan asua rauhassa ja kasvattaa pientä tytärtämme. Eihän nämä mitään ihannenaapureita ole, Hirvilammi jatkaa.

Säynätsalossa herännyt vastustus on ihmetyttänyt osaa alueen asukkaista. Säynätsalolainen Anneli Tuura on päättänyt ottaa ohjat käsiinsä, mikäli ryhmäkoti tulevaisuudessa perustetaan.

- Olen ajatellut ystäväperhetoimintaa, jossa tänne tuleville pakolaislapsille olisi ystäväperhe, joka hetken aikaa kulkisi lapsen rinnalla ja toivottaisi hänet näin tervetulleeksi, Tuura sanoo.

- Tietyt kommentit, jota perheellisiltä on ohimennen kuullut, ovat hämmentäneet ja kouraisseet mahasta. Olen ihmetellyt, että onko suhtautuminen pakolaisiin myös täällä kielteistä, vaikka tiedänkin sen olevan yleistä.

___________________________________________

Suomenmaa:

Maahanmuuttajien kotouttaminen on Suomessa häpeällisessä tilanteessa, kertoo maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

–Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä 300–500 henkilöä, joilla on oikeus jäädä Suomeen, mutta heille ei ole osoitettu kotikuntaa.

Kotipaikan löytyminen on maahanmuuttajan kotouttamisen ehto.

–Vastaanottokeskuksissa ei voi pitää ihmisiä loputtomiin, sillä pitkä odotus passivoi ja aiheuttaa syrjäytymistä, kertoo puolestaan sisäasiainministeriön johtaja Mervi Virtanen.

Vastaanottokeskukset on tarkoitettu väliaikaisiksi oleskelupaikoiksi siihen saakka, kunnes oleskelulupa myönnetään. Virtanen on havainnut, että huolimatta oleskeluluvan saamisesta sijoittaminen on ongelmallista.

–Kuntapaikkoja ei ole riittävästi. Lisäksi työ- ja elinkeinokeskuksista kerrotaan, että yhteistyö kuntien kanssa on erittäin vaikeaa.

Virtasen mukaan kyse ei ole pelkästään rahasta vaan sijoittamiseen liittyy ennakkoluuloja. Toimenpiteiden viipyminen vauhdittaa kotoutettavien putoamista yhteiskunnan rattailta.

Thors vaatii rasismin torjunnan ja rasististen rikosten tutkinnan tehostamista sekä nollatoleranssia laittomiin työehtoihin.

Maahanmuuttajille on räätälöity määräaikaisia ja poikkeavia työsopimuksia, ja he joutuvat usein tehtäviin, jotka eivät vastaa koulutusta.

Hän nostaa esille myös turvapaikanhakuprosessin tehostamisen ja vaatii poliisille lisää resursseja. Vapaaehtoista paluuta kotimaahan tulee myös edistää.

Suomen- tai ruotsinkielen oppiminen on kotouttamisen ensimmäinen päämäärä. Se on myös tärkein keino syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Syrjäytymisen riskiryhmässä ovat Thorsin mukaan erityisesti varhaisteini-iässä olevat perusopetusikäiset.

Seuraavana portaana tulee koulutus. Ammatillisessa koulutuksessa on pyritty lisäämään opiskelupaikkoja jotta maahanmuuttajat mahtuvat mukaan.

Kolmantena kotouttamisen rappusilla on työllistyminen.

–TE-keskuksen asiakkaaksi pitäisi päästä nopeasti, mutta maahanmuuttajat joutuvat odottamaan viisi kuukautta haastattelua Etelä-Suomessa, Thors harmittelee.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen ehdottaa kotoutumisen tehostamiseksi kokeilulakia. 6–10 kunnassa kokeillaan uusia kotouttamisen malleja, joiden tavoitteena on tulla jatkossa pysyviä käytäntöjä.

Kokeilu pyrkii tehostetumpaan ja keskitetympään kotoutukseen kieli- ja yhteiskuntakoulutuksella. Se sisältäisi kolme tasoa: ensimmäisenä lasten ja nuorten polku, toisena ja kolmantena aikuisen maahanmuuttajan polku.

Kannustimena koulutukseen toimisi todistus, pysyvän oleskeluluvan saaminen ja rahallista tukea ulkomaalaisen palkkaavalle yrittäjälle. Kunnat saisivat aktiivisia asukkaita ja mahdollisuuden rakentaa yhteistyön rakentamisen malleja.

Viljanen käynnistäisi myös paikallistason kotouttamisen seurannan, jonka avulla voitaisiin arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Kuluvana syksynä sisäasiainministeriössä käsitellään suunnitelmaa maahanmuuttajabarometristä. Sen avulla selvitettäisiin maahanmuuttajien omaa kokemusta kotoutumisesta ja etnisistä suhteista.

Mervi Virtanen: Maahanmuuton faktat tiedettävä

Helsingin Sanomat, mielipide:
Mervi Virtanen: Maahanmuuton faktat tiedettävä
17.8.2009

Viime aikoina (esimerkiksi HS 7. 8.) on keskusteltu maahanmuutosta. Yleisesti keskustelu on ollut rakentavaa. Sitä tuleekin käydä, mutta ei niin, että keskustelu perustuu vääriin taustatietoihin. Haluan korjata muutamia keskeisimpiä väärinkäsityksiä.

Suomen väestöstä 2,5 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuoden 2008 alussa EU:n tilaston mukaan. Vastaava osuus oli useissa EU-maissa suurempi. Esimerkiksi Ruotsissa se oli 5,7, Tanskassa 5,5, Hollannissa 4,2, Irlannissa 12,6, Britanniassa 6,6 ja Portugalissakin 4,2 prosenttia.

HS: Maahanmuuttajat halutaan koulutusta vastaaviin töihin

Helsingin Sanomat:
Maahanmuuttajat halutaan koulutusta vastaaviin töihin
(Otsikko alunperin: Maahanmuuttajia halutaan usuttaa omalle alalleen)
9.6.2009

(Ensimmäinen versio)

Maahanmuuttajia halutaan työllistää hyödyntämällä heidän vanhoja taitojaan. Monilla maahanmuuttajilla on aiemmasta kotimaastaan koulutusta, jota ei ole otettu huomioon.

Moni maisteri työskentelee esimerkiksi siivoojana, sillä täydentävää koulutusta ei järjestetä kaikilla aloilla.

Suuri syy ongelmaan on kymmenen vuotta voimassa ollut kotouttamislaki.

"Siitä on kulkenut aika ohi", sanoo sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.

Talentum: Maahanmuuttajien työllistämisen kynnys madaltuu

Talentum: Maahanmuuttajien työllistämisen kynnys madaltuu 6.8.2007

Maahanmuuttajien työvoima käy entistä paremmin kaupaksi Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysprosentti on laskenut useita prosenttiyksiköitä viime vuosina.

Työllistämiskynnys on alentunut samaa tahtia noususuhdanteen ja työvoimapulan kanssa. Myös asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Lamavuosina siivoojiltakin vaadittiin vielä lähestulkoon täydellistä kielitaitoa ja jopa Suomen kansalaisuutta.

"Vaatimustaso joustaa selkeästi sen mukaan, onko työvoimatarvetta vai ei", sanoo Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

TS: Kunnille harkitaan velvoitetta vastaanottaa pakolaisia

Turun Sanomat: Kunnille harkitaan velvoitetta vastaanottaa pakolaisia

Yksittäinen kunta voi edelleen ilman perusteluja päättää, ettei se ota lainkaan vastaan pakolaisia. Asiaan on vaadittu muutosta pakolaisista vastaavan työministeriön neuvotteluissa, mutta vain suljettujen ovien takana. Nyt Turun seudun tilanne on nostamassa asian avoimempaan keskusteltuun.

Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan

Sivistys.net: Syrjäytyminen ehkäistävissä - kotoutumislakia uudistetaan

Eduskunnassa käsiteltävänä oleva uusi kotouttamislaki parantaa ennen kaikkea nuorten maahanmuuttajien asemaa. Kuntien ja työvoimatoimistojen tehtäväjakoa ja vastuita selkiytetään ja aluetason työtä kehitetään, kertoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä.

Nykyinen laki on vuodelta 1999. Kotouttamislain toimeenpanosta annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selonteko vuonna 2002. Eduskunnan lausunto valmistui vuonna 2003. Kotouttamislain toimeenpanon keskeisiä ongelmia on ollut koetun resurssipulan lisäksi riittävän selkeän ja johdonmukaisen tehtäväjaon sekä koordinaation puute eri viranomaisten kesken.

HS: Yli puolet turvapaikanhakijoista "perusteettomia"

Helsingin Sanomat: Yli puolet turvapaikanhakijoista "perusteettomia" 22.8.2005
Pakolaisneuvonta: Turvapaikanhakijoiden leimaaminen populistista 23.8.2005
Pakolaisneuvonta: Turvapaikkauutisointi tulee perustua tosiasioihin 13.9.2005

"On totta, että noin puolet tänäkin vuonna Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista on niin sanottuja Dublin-sopimuksen tapauksia, jotka ovat jo saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen toisessa EU-maassa", sanoo pakolaisneuvonnan tiedottaja Reetta Helander. Kun lukuun lisätään ilmeisen perusteettomat hakemukset, "turhien" hakemusten joukko onkin jo kolme neljäsosaa kaikista turvapaikkahakemuksista.

Pakolaisneuvonnalla on kuitenkin täysin erilainen käsitys turvapaikanhakijoiden Suomeen tulon syistä kuin sisäministeri Kari Rajamäellä. Rajamäki esitti viime viikonloppuna, että turvapaikkakiertolaisia tulisi Suomeen muita maita enemmän hyvien toimeentuloetujen takia.

Helanderin mukaan muissa maissa kielteisen päätöksen saaneiden osuus korostuu Suomessa osin siksi, että meille tulee ylipäätään hyvin vähän turvapaikanhakijoita.Toinen syy on, että Suomeen ei yleensä hakeuduta ensiksi, vaan ehkä vasta viimeiseksi kun muualle ei ole päästy.Suomi on Helanderin mukaan paremminkin turvapaikanhakijan viimeinen toivo kuin Rajamäen mainitsema "anteliaan vastaanoton" maa. Kolmas syy Suomeen tuloon voi olla se, että kun Somaliaan, Irakiin ja Afganistanin ei voida turvallisuussyistä ketään palauttaa, näistä maista kotoisin olevat jäävät kiertämään Eurooppaa.

Kolme neljästä Suomeen pyrkivästä Dublin-kiertolaisesta on saanut kielteisen päätöksen Ruotsissa tai Norjassa. Näissä maissa heidän palauttamistaan ei ole hoidettu loppuun saakka. "He ovat ehkä menneet maan alle ja yrittävät sitten Suomeen", johtaja Mervi Virtanen työministeriön turvapaikka- ja maahanmuuttoyksiköstä sanoo. "Kärjistäen voisi sanoa, että jos muut maat seuraisivat yhtä tehokkaasti kielteisten päätösten täytäntöönpanoa kuin Suomi, ei tällaista kiertolaisten ja maan alla asuvien joukkoa jäisi Eurooppaan vellomaan", Virtanen sanoo.

Helander ja Virtanen painottavat, että osittain ongelmat syntyvät myös siitä, että EU:n alueella ei ole vieläkään yhtenäistä turvapaikkakäytäntöä. Myös Dublinin sopimus on osoittautunut erittäin huonosti toimivaksi, vaikka sillä on hyvä tarkoitus. Toisilla mailla on oikeus palauttaa kielteisen päätöksen saanut siihen maahan, jossa kielteinen päätös on annettu. Ministeri Rajamäki ilmaisi huolensa Suomen "anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen", joka vetäisi Suomeen enemmän Dublin-kiertolaisia ja niin sanottuja elintasopakolaisia kuin muihin maihin. Rajamäki puhui "turvapaikkashoppailusta". Toimeentulotukea maksetaan Suomessa hieman enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tuki on paikkakunnasta riippuen korkeintaan 80 euroa viikossa. Se riittää juuri ja juuri ruokaan, puhelinkortteihin, liikkumiseen ja hygieniatarvikkeisiin.

Sisäministeriössä ja ulkomaalaisvirastossa asia nähdään toisin. Ulkomaalaisvirastossa on laskeskeltu, että parikymmenhenkinen romaniperhe Bulgariasta ehtii lyhyessä ajassa "ansaita" Suomessa 3 000–4 000 euroa, mikä on sikäläiseen elintasoon suhteutettuna valtava summa. Toimeentulomenojen rajoittamiseksi sisäministeri ehdotti, että toimeentulotuen sijaan turvapaikanhakijoille pitäisi tarjota vain asunto, ruoka ja terveydenhuolto. Tästä on kokemusta muualta Euroopasta. Kun toimeentulotukien maksaminen on lopetettu ja tilalle on tullut pelkkää ruokaa, perusteetta turvapaikkaa hakeneiden määrät ovat laskeneet. Myös Naantalin vastaanottokeskuksessa kokeiltiin kahden euron päivärahaa ja ilmaista ruokaa viime vuonna. Kokeilusta luovuttiin, kun huomattiin, että keittiöhenkilökunnan palkkaaminen ja ruokailun järjestäminen tulikin kalliimmaksi kuin se, että asukkaat ostavat ja laittavat kukin oman ruokansa.

_____________________________________________________

Pakolaisneuvonta: Turvapaikanhakijoiden leimaaminen populistista

Pakolaisneuvonta ja Suomen Pakolaisapu pitävät sisäministeri Kari Rajamäen viimeaikaisia lausuntoja turvapaikanhakijoista erittäin leimaavina ja populistisina.

Ministeri Rajamäen ehdottamat muutokset turvapaikanhakijoiden toimeentulotukeen eivät ole ministerin päätettävissä vaan asiaa säätelee kotouttamislaki ja hallinnoi työministeriö. Turvapaikanhakijoille myönnettävä päiväraha on korkeintaan 80 euroa viikossa, josta on kustannettava ruoka, hygieniatarvikkeet, bussiliput yms.

Rajamäen mainitsemat ns. Dublin-tapaukset viipyvät Suomessa yleensä vain muutaman viikon. Rajamäen lausunnot ovat lisäksi yksipuolisia. On totta, että monet turvapaikanhakijat kiertävät Euroopan maasta toiseen hakemassa suojelua. Vaikka kyseessä on yleiseurooppalainen ihmisoikeusongelma ja inhimillinen tragedia, leimaa Rajamäki hakijat ”turvapaikkashoppailijoiksi”.

Suomessa turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät ovat erittäin huolestuneita tilanteesta.

Monet hakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun yksi EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, kokee moni ainoaksi vaihtoehdoksi pyrkiä toiseen maahan ja toivoa, että hakemus hyväksytään. EU:n jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi tshetsheenien mahdollisuudet saada turvapaikka ovat vaihdelleet nollasta 95 prosenttiin jäsenmaiden välillä. Kaikki Suomeen tulevat ns. Dublin-tapaukset eivät ole vielä saaneet kielteistä päätöstä mistään maasta, vaan heillä saattaa olla esimerkiksi lähisukulaisia Suomessa ja siksi he pyrkivät tänne.

Nykyinen eurooppalainen pakolaispolitiikka on ajanut turvapaikanhakijat erittäin ahtaalle. Heidän keskuudessaan on paljon mielenterveysongelmia, jopa itsemurhayrityksiä ja nälkälakkoja. Perheet voivat huonosti, kun vanhemmat eivät pysty pitämään huolta itsestään ja lapsistaan.

Moni hakija on kansainvälisen suojelun tarpeessa tai hänellä voi olla taustalla mm. vakavaan syrjintään liittyviä syitä. Mikäli hakija kuitenkin palautetaan kotimaahan, on huolehdittava siitä, että paluu tapahtuu turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Palautettavalla tulee olla paikka, mihin mennä sekä mahdollisuudet integroitua turvassa uudelleen kotimaahansa.

Dublin-tapausten suuri määrä Suomessa johtuu mm. siitä, että Ruotsi ja Norja antavat kielteisiä päätöksiä esimerkiksi Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaisille, mutta eivät turvallisuussyistä pysty palauttamaan heitä kotimaihinsa, vaan heitä pyydetään poistumaan maasta. Monet jäävät elämään yhteiskunnan ulkopuolella maan alla. Tällaista ilmiötä tuskin halutaan Suomeen.

Lisätietoja:
Reetta Helander, tiedottaja, Pakolaisneuvonta ry, p. (09) 2519 0014, 050 412 9413

_____________________________________________________________________

Pakolaisneuvonta: Turvapaikkauutisointi tulee perustua tosiasioihin

Turvapaikanhakijoista on uutisoitu viime viikkoina negatiiviseen sävyyn. Sisäministeri Kari Rajamäki puhuu turvapaikkashoppailijoista ja ankkurilapsista. Pakolaisneuvonta ry on huolissaan siitä, että keskustelun yksipuolisuus ruokkii ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan. Lisäksi uutisointi on sisältänyt asiavirheitä.

Ns. Dublin-turvapaikanhakija on sellainen, joka on ollut rekisteröitynä jossain toisessa EU-maassa, mutta välttämättä hän ei ole saanut päätöstä vielä missään. Iso osa hakijoista on esimerkiksi Somalian, Afganistanin ja Irakin kansalaisia, joille Ruotsi tai Norja on antanut kielteisen päätöksen, mutta joita ei kuitenkaan pystytä palauttamaan maiden huonon turvallisuustilanteen takia. Turvapaikanhakija jätetään tyhjän päälle ja häntä kehotetaan poistumaan maasta. Hakijoiden joukossa on myös esimerkiksi Kosovosta lähtöisin olevia hakijoita, joita ei voida palauttaa, koska YK ei voi taata heille suojelua kotimaassa. Tilanne on kestämätön ja usein hakijat näkevät ainoana vaihtoehtonaan lähteä toiseen EU-maahan kuten myös Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Suomi on turvapaikanhakijoille yleensä viimeinen toivo. Suuri osa hakijoista palautetaan Dublin-asetuksen perusteella eikä jää Suomeen turvapaikkamenettelyyn. Dublin-päätöksiä ja rauenneita hakemuksia oli heinäkuun loppuun mennessä 1107, kun päätöksiä yhteensä tehtiin 2121. Hakijoita on yhteensä ollut tämän vuoden elokuun loppuun mennessä 2530. Viime vuonna hakijoita oli 2448 eli kasvua ei juuri ole ollut toisin kuin on uutisoitu.

Turvapaikanhakijoille myönnetty toimeentulotuki perustuu vähimmäistoimeentulotukeen, josta vähennetään 15 prosenttia, koska hakijoilla on petipaikka vastaanottokeskuksissa. Noin 300 euron kuukausituella on siis ostettava ruuat, hygieniatarvikkeet, liikkuminen ja kaikki muu elämiseen tarvittava. Naantalin vastaanottokeskuksessa kokeiltiin ruokailun tarjoamista, jolloin hakijat saivat vain kaksi euroa päivässä taskurahaa. Tämä osoittautui kuitenkin nykyistä kalliimmaksi järjestelyksi. Olisi myös mielenkiintoista laskea, kuinka paljon ne turvapaikanhakijat, jotka käyvät töissä, maksavat valtiolle veroa.

Yksin tulleet turvapaikanhakijalapset on leimattu ankkurilapsiksi. Kuitenkin suuri osa myös alaikäisistä käännytetään toiseen EU-maahan tai saa kielteisen päätöksen. Vain pieni osa saa sellaisen luvan, joka oikeuttaa perheenyhdistämiseen. Viime vuonna vain seitsemän alaikäistä sai perheenjäseniään Suomeen.

Turvapaikanhakijoiden yksipuolinen leimaaminen ruokkii ennakkoluuloja kaikkia ulkomaalaisia kohtaan. Tiedotusvälineet ja sisäasiainviranomaiset voisivat kertoa myös turvapaikanhakijoista, jotka ovat kokeneet kidutusta, joiden kodin viranomaiset ovat polttaneet tai lapsista, jotka on pakotettu orjatyöhön tai positiivisemmin hakijoista, jotka käyvät töissä, opiskelevat ja vaikeuksista huolimatta haluavat selviytyä. Toimittajat ja viranomaiset ovat varmasti myös tervetulleita tutustumaan vastaanottokeskuksiin, oloihin, joissa hakijat asuvat ja keskustelemaan hakijoiden itsensä kanssa.

Lisätietoja:
Reetta Helander, tiedottaja, Pakolaisneuvonta ry, p. (09) 2519 0014, 050 412 9413