Yle: Kohun keskellä oleva Rami Adham eroaa SDP:stä 17.10.2016
Helsingin Sanomat: ”Lelusalakuljettaja” Rami Adham erosi Sdp:stä keskustelun jälkeen – jihadistikytkökset selvityksessä
MTV: "Lelusalakuljettaja" Rami Adham MTV Uutisille: Jihadistiväite on perätön mustamaalausyritys
Lelusalakuljettajana tunnetulla Rami Adhamilla väitetään olevan yhteyksiä jihadistijärjestöön.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kepa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kepa. Näytä kaikki tekstit
maanantai 17. lokakuuta 2016
maanantai 25. huhtikuuta 2011
MTV3: Asiantuntijat: Kehitysavun lopettaminen eristäisi Suomen
MTV3/STT: Asiantuntijat: Kehitysavun lopettaminen eristäisi Suomen 25.4.2011
Kehitystyöntekijät Nepalissa ovat seuranneet hämmentyneinä keskustelunavauksia kehitysavun isoista leikkauksista tai jopa lopettamisesta. Seuraavien kahden vuoden aikana suomalaisten rahoilla olisi tarkoitus saada kaivo 200 000 ihmisen ulottuville ja rakentaa vessoja tätäkin isommalle joukolle.
Suomen Katmandun-suurlähetystön erityisasiantuntija sanoo Nepalista, että Suomen säästöt tuntuisivat ensimmäisenä kaikkein köyhimpien kansalaisten elämässä. Rahojen loppuminen tarkoittaisi sitä, että opettajia jouduttaisiin irtisanomaan ja vesihankkeet loppuisivat.
Kehitystyöntekijät Nepalissa ovat seuranneet hämmentyneinä keskustelunavauksia kehitysavun isoista leikkauksista tai jopa lopettamisesta. Seuraavien kahden vuoden aikana suomalaisten rahoilla olisi tarkoitus saada kaivo 200 000 ihmisen ulottuville ja rakentaa vessoja tätäkin isommalle joukolle.
Suomen Katmandun-suurlähetystön erityisasiantuntija sanoo Nepalista, että Suomen säästöt tuntuisivat ensimmäisenä kaikkein köyhimpien kansalaisten elämässä. Rahojen loppuminen tarkoittaisi sitä, että opettajia jouduttaisiin irtisanomaan ja vesihankkeet loppuisivat.
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
YLE: Järjestöt toivovat sinipunasta turvaa perussuomalaisilta
YLE Uutiset: Järjestöt toivovat sinipunasta turvaa perussuomalaisilta 20.4.2011
Svenska YLE: Nyvalda vill minska på invandringen 18.4.2011
Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan kehitysavun ja ruotsin opetuksen tulevaisuudesta alkavalla hallituskaudella. Järjestöt toivovat, että hallitusneuvotteluihin valmistautuvat kokoomus ja SDP eivät muuta linjaansa perussuomalaisten takia.
Perussuomalaisten vaalivoitto tarkoittaa, että puheet pakkoruotsin lopusta sekä kehitysavun ja maahanmuuton leikkaamisesta eivät ainakaan tyssää tähän.
Svenska YLE: Nyvalda vill minska på invandringen 18.4.2011
Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan kehitysavun ja ruotsin opetuksen tulevaisuudesta alkavalla hallituskaudella. Järjestöt toivovat, että hallitusneuvotteluihin valmistautuvat kokoomus ja SDP eivät muuta linjaansa perussuomalaisten takia.
Perussuomalaisten vaalivoitto tarkoittaa, että puheet pakkoruotsin lopusta sekä kehitysavun ja maahanmuuton leikkaamisesta eivät ainakaan tyssää tähän.
maanantai 11. huhtikuuta 2011
Kepa: Mamukritiikittömyys sataa persujen laariin
Kepa, kolumni: Lauri Haapanen: Mamukritiikittömyys sataa persujen laariin 11.4.2011
Maahanmuutto on tuonut länsimaihin kiistatta lieveilmiöitä. Poliittisen korrektiuden nimissä valtaeliitti piti kieltä keskellä suuta. kunnes perussuomalaisten rynnistys vuoden 2008 kunnallisvaaleissa pakotti ottamaan aiheeseen kantaa. Ja miten?
Persut on leimattu hölmöiksi, jopa vaarallisiksi. Persuja kuuluu ivata, jos ei muusta niin vaalimainosten kirjoitusvirheistä.
Maahanmuutto on tuonut länsimaihin kiistatta lieveilmiöitä. Poliittisen korrektiuden nimissä valtaeliitti piti kieltä keskellä suuta. kunnes perussuomalaisten rynnistys vuoden 2008 kunnallisvaaleissa pakotti ottamaan aiheeseen kantaa. Ja miten?
Persut on leimattu hölmöiksi, jopa vaarallisiksi. Persuja kuuluu ivata, jos ei muusta niin vaalimainosten kirjoitusvirheistä.
perjantai 5. helmikuuta 2010
Helsingin Sanomat: Suomesta voi tulla oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja
Helsingin Sanomat: Suomesta voi tulla oman kehitysapunsa suurin vastaanottaja 5.2.2010
Hallituksen suunnittelema muutos kehitysavun laskemistapaan saattaa tehdä Suomesta oman kehitysapunsa suurimman vastaanottajamaan, arvioi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry.
Nyt Suomi raportoi apuna kehitysmaista tulevien kiintiöpakolaisten, myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämiseen liittyvien henkilöiden ensimmäisen vuoden kustannuksia. Nykyisellä raportointitavalla 18 miljoonaa euroa pakolaiskuluista laskettiin kehitysyhteistyöksi vuonna 2008.
Hallituksen suunnittelema muutos kehitysavun laskemistapaan saattaa tehdä Suomesta oman kehitysapunsa suurimman vastaanottajamaan, arvioi Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry.
Nyt Suomi raportoi apuna kehitysmaista tulevien kiintiöpakolaisten, myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämiseen liittyvien henkilöiden ensimmäisen vuoden kustannuksia. Nykyisellä raportointitavalla 18 miljoonaa euroa pakolaiskuluista laskettiin kehitysyhteistyöksi vuonna 2008.
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
HS: Riikka Purra: Miten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia?
Helsingin Sanomat, mielipide: Riikka Purra: Miten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia? 10.1.2010
James O'Connor: Kehitysavulla on suuri merkitys yksittäiselle ihmiselle 12.1.2010
Eero Paloniemi: Kehitysavun kritiikki on paikallaan 13.1.2010
Riikka Perälä: Maastamuutto on usein ainoa vaihtoehto 14.1.2010
Jukka Pirttilä: Kehitysavun vaikuttavuudesta on paljon luotettavaa tutkimustietoa 15.1.2010
Jukka Haanpää: Kuka muu kuin me maksaa humanitaarisen maahanmuuton? 16.1.2010
Percy Mashaire: Afrikkalaiset eivät elä teollisuusmaiden kehitysavulla 20.1.2010
Taustaa:
Katja-Helena Grekula: Pakolaisen paluuta kotimaahansa pitäisi yhä kehittää 29.12.2009
Kun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.
Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista.
James O'Connor: Kehitysavulla on suuri merkitys yksittäiselle ihmiselle 12.1.2010
Eero Paloniemi: Kehitysavun kritiikki on paikallaan 13.1.2010
Riikka Perälä: Maastamuutto on usein ainoa vaihtoehto 14.1.2010
Jukka Pirttilä: Kehitysavun vaikuttavuudesta on paljon luotettavaa tutkimustietoa 15.1.2010
Jukka Haanpää: Kuka muu kuin me maksaa humanitaarisen maahanmuuton? 16.1.2010
Percy Mashaire: Afrikkalaiset eivät elä teollisuusmaiden kehitysavulla 20.1.2010
Taustaa:
HS Vieraskynä:
Kirsi Hytinantti, Anna G. Mikkonen: Lapsipakolaisten kohtelussa on yhä puutteita 28.12.2009Katja-Helena Grekula: Pakolaisen paluuta kotimaahansa pitäisi yhä kehittää 29.12.2009
Kun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.
Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista.
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
Kumppani-lehti: Kriittistä keskustelua maahanmuutosta
Heta Muurinen erittelee maahanmuuttokriittisyyttä ja pohtii tasa-arvon sisältöä.
Suomi kouristuu sisäänpäin talouslamassa. Se keskittyy lääkitsemään omaa työllisyyttään kehitysyhteistyön kustannuksella samalla, kun muukalaispelko kasvaa.
Suomessa ilmiö näkyy maahanmuuttokriittisten puolueiden esiin putkahteluna. Kriittisten äänten suosio yllätti valtapoliitikot, jotka ovat joutuneet pohtimaan omaa suhtautumistaan näihin uusiin tuttavuuksiin politiikan rintamalla.
perjantai 2. tammikuuta 2009
Kumppani: Muukalaisista tuli naapureita
Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kumppani-lehti kertoo monikulttuurisuuden kaupunkisuunnittelulle aiheuttamista haasteista. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien määrän kasvaessa viidennekseen kantaväestö alkaa muuttaa alueelta pois. Maahanmuuttajat hakeutuvat sukulaisten ja maanmiesten kanssa samalle alueelle, vaikka haluavatkin naapurikseen mieluiten kantaväestön lapsiperheen. Suomalaiset kerrostaloasunnot sopivat huonosti somalialaiselle suurperheelle.
Kumppani:
Muukalaisista tuli naapureita
12/2008
Monikulttuurisuus heitää suomalaisillekin kaupunkisuunnittelijoille uuden, ison haasteen. Kukaan ei tunnu oikein tietävän, miten se tulisi kohdata.
[...]
"Liikkeelle on päästy oikeastaan vasta 2000-luvulla. Suomalaisittain positiivista tilanteessa on se, että ehdimme vielä samaan junaan", naurahtaa tutkija Timo Heikkinen Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.
[...]
"Nyt tarvitaan kulttuurista herkkyyttä. Se ei ole ihan helppo nakki, eikä kuulu kaupunkisuunnittelijan perinteiseen kalupakkiin. Pitäisi tutustua huomattavasti enemmän, millaisia maahanmuuttajaryhmiä Suomessa on, ja millaisia on tulossa. Vuorovaikutustaidot nousevat tärkeiksi. Mutta millaista on esimerkiksi turkkilainen vuorovaikutus? Tässä on koulutuksen paikka", Heikkinen sanoo.
[...]
Kaupunkisuunnittelijat ovat löytäneet itsensä uudenlaisten konfliktien keskeltä. Nimby-ajattelu - Not In My Backyard, ei minun takapihalleni - nostaa päätään, jopa rasismikin.
Kantaväestö ei esimerkiksi kilpaile siitä, kuka saa moskeijan naapurustoonsa.
[...]
Perinteisesti on pidetty tavoiteltavana, että väestöryhmät sekoittuvat, eivätkä keskity liikaa samoihin kaupunginosiin. "Sosio-ekonomisen sekoittumisen periaate on hieno! Mutta nyt rinnalle on tulossa kulttuuris-etninen sekoittuminen. Emme tiedä vielä, toimiiko se", aprikoi Heikkinen.
Maahanmuuttajat hakeutuvat usein tietyille alueille, jopa samoihin taloihin. Sukulaiset ja maanmiehet luovat turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Tilanne ei ole kuitenkaan ongelmaton.
"Ruotsalaistutkimuksen mukaan kantaväestöön kuuluvat alkavat muuttaa alueelta, kun maahanmuuttajien osuus nousee yli viidesosaan. Suomessa tämä raja ylittyy esimerkiksi Turun Varissuolla", kertoo tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta.
Etnisen keskittymisen rinnalla on toisenkinlaista kehitystä. Sisäasiainministeriön selvityksen mukaan maahanmuuttajat ottaisivat mieluiten naapurikseen suomalaisen lapsiperheen. Myös Vilkaman Hanna Virtasen kanssa tekemissä tutkimuksissa somalialaiset totesivat, että he eivät halua eristäytyä. Erittäin tärkeänä pidettiin etenkin lasten mahdollisuuksia luoda kontakteja suomalaislapsiin.
Noin 60 prosenttia somaleista asuu vähintään viiden hengen kotitalouksissa. Heidänkin mielestään isojen - joskus äänekkäidenkin - perheiden asettuminen samaan taloon voi aiheuttaa ongelmia muiden ryhmien kanssa.
[...]
"Olisi hyvin tärkeää, että maahanmuuttajat pääsisivät kiinni työelämään. Sitä kautta he voisivat tehdä valintoja asumiseensa liittyen", Vilkama painottaa.
Maahanmuuttajaperheiden arkea ei helpota, että kerrostaloasunnot on suunniteltu pienemmille perheille. Ahtaus aiheuttaa perheen sisäisiä jännitteitä, jotka saattavat purkautua riitoina myös naapureiden tai huoltoyhtiön kanssa.
Myös huonejärjestely voi aiheuttaa ongelmia. Vilkaman mukaan esimerkiksi tupakeittiö on joillekin somaliperheille vaikea. Naiset toivovat yksityisyyttä, jotta voisivat riisua kokkailua häiritsevät hunnut. He myös haluaisivat puhua omista asioistaan keittiön rauhassa.
[...]
Kumppani:
Muukalaisista tuli naapureita
12/2008
Monikulttuurisuus heitää suomalaisillekin kaupunkisuunnittelijoille uuden, ison haasteen. Kukaan ei tunnu oikein tietävän, miten se tulisi kohdata.
[...]
"Liikkeelle on päästy oikeastaan vasta 2000-luvulla. Suomalaisittain positiivista tilanteessa on se, että ehdimme vielä samaan junaan", naurahtaa tutkija Timo Heikkinen Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.
[...]
"Nyt tarvitaan kulttuurista herkkyyttä. Se ei ole ihan helppo nakki, eikä kuulu kaupunkisuunnittelijan perinteiseen kalupakkiin. Pitäisi tutustua huomattavasti enemmän, millaisia maahanmuuttajaryhmiä Suomessa on, ja millaisia on tulossa. Vuorovaikutustaidot nousevat tärkeiksi. Mutta millaista on esimerkiksi turkkilainen vuorovaikutus? Tässä on koulutuksen paikka", Heikkinen sanoo.
[...]
Kaupunkisuunnittelijat ovat löytäneet itsensä uudenlaisten konfliktien keskeltä. Nimby-ajattelu - Not In My Backyard, ei minun takapihalleni - nostaa päätään, jopa rasismikin.
Kantaväestö ei esimerkiksi kilpaile siitä, kuka saa moskeijan naapurustoonsa.
[...]
Perinteisesti on pidetty tavoiteltavana, että väestöryhmät sekoittuvat, eivätkä keskity liikaa samoihin kaupunginosiin. "Sosio-ekonomisen sekoittumisen periaate on hieno! Mutta nyt rinnalle on tulossa kulttuuris-etninen sekoittuminen. Emme tiedä vielä, toimiiko se", aprikoi Heikkinen.
Maahanmuuttajat hakeutuvat usein tietyille alueille, jopa samoihin taloihin. Sukulaiset ja maanmiehet luovat turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Tilanne ei ole kuitenkaan ongelmaton.
"Ruotsalaistutkimuksen mukaan kantaväestöön kuuluvat alkavat muuttaa alueelta, kun maahanmuuttajien osuus nousee yli viidesosaan. Suomessa tämä raja ylittyy esimerkiksi Turun Varissuolla", kertoo tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta.
Etnisen keskittymisen rinnalla on toisenkinlaista kehitystä. Sisäasiainministeriön selvityksen mukaan maahanmuuttajat ottaisivat mieluiten naapurikseen suomalaisen lapsiperheen. Myös Vilkaman Hanna Virtasen kanssa tekemissä tutkimuksissa somalialaiset totesivat, että he eivät halua eristäytyä. Erittäin tärkeänä pidettiin etenkin lasten mahdollisuuksia luoda kontakteja suomalaislapsiin.
Noin 60 prosenttia somaleista asuu vähintään viiden hengen kotitalouksissa. Heidänkin mielestään isojen - joskus äänekkäidenkin - perheiden asettuminen samaan taloon voi aiheuttaa ongelmia muiden ryhmien kanssa.
[...]
"Olisi hyvin tärkeää, että maahanmuuttajat pääsisivät kiinni työelämään. Sitä kautta he voisivat tehdä valintoja asumiseensa liittyen", Vilkama painottaa.
Maahanmuuttajaperheiden arkea ei helpota, että kerrostaloasunnot on suunniteltu pienemmille perheille. Ahtaus aiheuttaa perheen sisäisiä jännitteitä, jotka saattavat purkautua riitoina myös naapureiden tai huoltoyhtiön kanssa.
Myös huonejärjestely voi aiheuttaa ongelmia. Vilkaman mukaan esimerkiksi tupakeittiö on joillekin somaliperheille vaikea. Naiset toivovat yksityisyyttä, jotta voisivat riisua kokkailua häiritsevät hunnut. He myös haluaisivat puhua omista asioistaan keittiön rauhassa.
[...]
maanantai 1. joulukuuta 2008
Vihreä Lanka: Outi Hannulasta Setan puheenjohtaja
Vihreä Lanka kertoo, että seksuaalivähemmistöjen etujärjestö Seta valitsi lauantaina uudeksi puheenjohtajakseen Outi Hannulan. Vuoden alusta tehtävässä aloittava Hannula vaatii nais- ja miespareille mahdollisuutta niin sanottuun ulkoiseen adoptioon, eli lapsen adoptoimiseen myös perheen ulkopuolelta esimerkiksi ulkomailta.
Vihreä Lanka: uutinen
1.12.2008 09:00
Wikipedia: Samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeus
...
”Oli hienoa kuulla, että perheen sisäiseen adoptioon liittyvässä eduskunnan lähetekeskustelussa kansanedustajat nostivat sateenkaariperheen lapsen edun vahvasti esiin. Lapset ansaitsevat tulla kohdelluiksi yhdenvertaisesti”, Hannula sanoo.
Hänen mukaansa Setan suurin haaste on murtaa vallitseva asenneilmapiiri.
”Lainsäädäntö kieltää syrjinnän, mutta asenteet tulevat jälkijunassa. Eritoten transihmisiin kohdistuu tavattomasti ennakkoluuloja."
...
Hannula on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kampanjakoordinaattori
...
Vihreä Lanka: uutinen
1.12.2008 09:00
Wikipedia: Samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeus
...
”Oli hienoa kuulla, että perheen sisäiseen adoptioon liittyvässä eduskunnan lähetekeskustelussa kansanedustajat nostivat sateenkaariperheen lapsen edun vahvasti esiin. Lapset ansaitsevat tulla kohdelluiksi yhdenvertaisesti”, Hannula sanoo.
Hänen mukaansa Setan suurin haaste on murtaa vallitseva asenneilmapiiri.
”Lainsäädäntö kieltää syrjinnän, mutta asenteet tulevat jälkijunassa. Eritoten transihmisiin kohdistuu tavattomasti ennakkoluuloja."
...
Hannula on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kampanjakoordinaattori
...
maanantai 3. marraskuuta 2008
Kumppani: Khat on jokapäiväinen piriste
Päivi Arvonen kirjoittaa Kepan Kumppani-lehdessä 11/2008 jemeniläisten khat-huumeen käytöstä.
Kumppani: juttu
11/2008
Khat tuo Jemenin miehet yhteen.
Jemeniläisen kauppiaan Sayed Abdel Rahimin päivä alkaa khat-annoksen hankkimisella. "En pysty keskittymään, ennen kuin olen hankkinut khatini. Jaksan tehdä päivän työni sen voimalla odottaen iltapäivää."
...
Monien maanmiestensä tavoin Abdel Rahim on aloittanut khatin käytön varhain, kymmenvuotiaana.
"Nuorempana khat-istuntoni venyivät usein pitkiksi, ja saatoin tehdä hulluja asioita, joita jälkeenpäin kaduin. Kerran lähdin kesken session kivittämään työtoverini taloa, koska olin riidellyt hänen kanssaan päivällä. Liika khat ei ole hyväksi. Sopiva khat-istunto kestää kolmesta neljään tuntia", mies sanoo.
...
"En tunne ketään, joka olisi yrittänyt päästä eroon khatista. Khat tuo mielihyvää elämääni. Liian pitkä päivittäinen käyttö tuo ongelmia, kuten painajaisia tai unettomuutta", kertoo Fawzy El-Aryani.
Jemenissä khat ei ole laitonta, toisin kuin Suomessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
