Svenska Yle: "Att tala om illegala invandrare är nedlåtande" 15.4.2013
I USA ska flera medier sluta använda begreppet illegal invandrare eftersom det anses nedlåtande. Inrikesministeriet i Finland tycker däremot att begreppet är bra.
Diskussionen om begreppet illegala invandrare tog ny fart när den amerikanska nyhetsbyrån AP meddelade att de inte längre ska använda det. Flera andra medier, bland annat New York Times ska följa exemplet.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Marcus Floman. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Marcus Floman. Näytä kaikki tekstit
maanantai 15. huhtikuuta 2013
torstai 7. helmikuuta 2013
Ny Tid: Högerextremismen inrutad
Ny Tid: Högerextremismen inrutad 7.2.2013
Som om attackerna mot författaraftnar och parader inte vore illa nog – både högerextremistiska aktivister och främlingsfientliga riksdagsledamöter har gynnats av de senaste årens allt hätskare samhällsatmosfär, skriver Marcus Floman.
Som om attackerna mot författaraftnar och parader inte vore illa nog – både högerextremistiska aktivister och främlingsfientliga riksdagsledamöter har gynnats av de senaste årens allt hätskare samhällsatmosfär, skriver Marcus Floman.
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Ny Tid: Främlingsfientligheten under lupp
Ny Tid: Främlingsfientligheten under lupp 25.1.2012
Hbl-journalisten Marianne Lydéns pamflett ”Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster”, sätter finländsk främlingsfientlighet i ett sammanhang.
Vissa teman bara väntar på att bli fångade i bokform och vår samtid behöver definitivt en bok som Marianne Lydéns: främlingsfientligheten var ett av fjolårets mest omtalade fenomen. Pamfletten tar avstamp bland annat i det faktum att den finländska främlingsfientligheten inte uppstått i ett vacuum och den uppfanns inte för några år sedan, den har en lång historia. Och Sannfinländarna uppfann varken populismen eller främlingsfientligheten, men med partiets valseger 2011 gynnades av det främlingsfientliga samhällsklimatet.
Hbl-journalisten Marianne Lydéns pamflett ”Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster”, sätter finländsk främlingsfientlighet i ett sammanhang.
Vissa teman bara väntar på att bli fångade i bokform och vår samtid behöver definitivt en bok som Marianne Lydéns: främlingsfientligheten var ett av fjolårets mest omtalade fenomen. Pamfletten tar avstamp bland annat i det faktum att den finländska främlingsfientligheten inte uppstått i ett vacuum och den uppfanns inte för några år sedan, den har en lång historia. Och Sannfinländarna uppfann varken populismen eller främlingsfientligheten, men med partiets valseger 2011 gynnades av det främlingsfientliga samhällsklimatet.
keskiviikko 16. marraskuuta 2011
Ny Tid: Kamp mot rasism – En kort tillbakablick
Ny Tid: Kamp mot rasism – En kort tillbakablick 16.11.2011
Antirasismen i Sverige har en lång historia – olika grupper har reagerat på rasistiskt våld och på invandrarfientliga rörelser. Längs åren har man använt sig av olika metoder. Mathias Wåg, som besökte Finland för att diskutera dagens extremhöger på Vänsterungas evenemang den 9 november (Kristallnattens minnesdag), beskriver antirasismen i Sverige sedan 1980-talet. Wåg har varit aktiv i bland annat Nätverket mot rasism och har också tidigare verkat inom Antifascistisk aktion. Nu gör han research och skriver om högerextremism i samband med det journalistiska kollektivet Reserachgruppen.
Antirasismen i Sverige har en lång historia – olika grupper har reagerat på rasistiskt våld och på invandrarfientliga rörelser. Längs åren har man använt sig av olika metoder. Mathias Wåg, som besökte Finland för att diskutera dagens extremhöger på Vänsterungas evenemang den 9 november (Kristallnattens minnesdag), beskriver antirasismen i Sverige sedan 1980-talet. Wåg har varit aktiv i bland annat Nätverket mot rasism och har också tidigare verkat inom Antifascistisk aktion. Nu gör han research och skriver om högerextremism i samband med det journalistiska kollektivet Reserachgruppen.
sunnuntai 8. toukokuuta 2011
Keskisuomalainen: HS: Suomi ei houkuttele Libyasta pakenevia
Keskisuomalainen: HS: Suomi ei houkuttele Libyasta pakenevia 8.5.2011
Sunnuntain Helsingin Sanomien mukaan Suomi ei houkuttele Libyasta pakenevia. HS:n haastatteleman YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n tiedottaja Måns Nybergin mukaan matka Pohjois-Afrikasta Suomeen on niin pitkä ja kallis, että harva Pohjois-Afrikasta pakeneva haaveilee Suomeen pääsystä. Nyberg pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että Suomeen tulisi omin avuin väkeä Libyasta. Nyberg mainitsee myös, että useimmat Libyasta pakenevat eivät täytä YK:n pakolaisstatusta. UNCHR:n mukaan Libyasta on lähtenyt kolmen kuukauden aikana 630 000 ihmistä, mutta he ovat jääneet naapurimaihin. Libyasta lähteneistä vain 50 000:tta voidaan Nybergin mukaan sanoa pakolaisiksi, jotka voivat hakea turvapaikkaa muista maista.
Sunnuntain Helsingin Sanomien mukaan Suomi ei houkuttele Libyasta pakenevia. HS:n haastatteleman YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n tiedottaja Måns Nybergin mukaan matka Pohjois-Afrikasta Suomeen on niin pitkä ja kallis, että harva Pohjois-Afrikasta pakeneva haaveilee Suomeen pääsystä. Nyberg pitää äärimmäisen epätodennäköisenä, että Suomeen tulisi omin avuin väkeä Libyasta. Nyberg mainitsee myös, että useimmat Libyasta pakenevat eivät täytä YK:n pakolaisstatusta. UNCHR:n mukaan Libyasta on lähtenyt kolmen kuukauden aikana 630 000 ihmistä, mutta he ovat jääneet naapurimaihin. Libyasta lähteneistä vain 50 000:tta voidaan Nybergin mukaan sanoa pakolaisiksi, jotka voivat hakea turvapaikkaa muista maista.
tiistai 12. huhtikuuta 2011
HS: Perheenyhdistämisiä vuosittain runsaat 300
Helsingin Sanomat/STT: Perheenyhdistämisiä vuosittain runsaat 300 12.4.2011
Pakolaisten perheenyhdistämisissä on saapunut Suomeen vuosittain keskimäärin 329 ihmistä, ilmenee sisäministeriön tilastoista. Tieto koskee viimeisten 12 vuoden ajanjaksoa.
Pakolaisneuvonta ja Suomen Pakolaisapu arvioivat, että väärät mielikuvat ja tiedot perheenyhdistämisistä ruokkivat muukalaisvastaista ilmapiiriä. Suomeen todellisuudessa saapuneiden perheenjäsenten määrä on oleellisesti pienempi kuin perheenyhdistämishakemusten määrä.
Esimerkiksi helmikuussa Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että 5 600 somalialaisen perhesidehakemus on vireillä. Pakolaisneuvonnan ja Pakolaisavun mukaan näin annetaan virheellisesti ymmärtää, että Suomeen olisi saapumassa useita tuhansia pakolaisten perheenjäseniä lähivuosina.
Pakolaisten perheenyhdistämisissä on saapunut Suomeen vuosittain keskimäärin 329 ihmistä, ilmenee sisäministeriön tilastoista. Tieto koskee viimeisten 12 vuoden ajanjaksoa.
Pakolaisneuvonta ja Suomen Pakolaisapu arvioivat, että väärät mielikuvat ja tiedot perheenyhdistämisistä ruokkivat muukalaisvastaista ilmapiiriä. Suomeen todellisuudessa saapuneiden perheenjäsenten määrä on oleellisesti pienempi kuin perheenyhdistämishakemusten määrä.
Esimerkiksi helmikuussa Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että 5 600 somalialaisen perhesidehakemus on vireillä. Pakolaisneuvonnan ja Pakolaisavun mukaan näin annetaan virheellisesti ymmärtää, että Suomeen olisi saapumassa useita tuhansia pakolaisten perheenjäseniä lähivuosina.
torstai 31. maaliskuuta 2011
HS: Turvapaikkaa hakeneiden määrä putosi kolmanneksella
Helsingin Sanomat: Turvapaikkaa hakeneiden määrä putosi kolmanneksella 31.3.2011
Turvapaikkahakemuksia jätettiin Suomeen viime vuonna kolmannes vähemmän kuin edellisvuonna.
Eniten laskivat Irakista ja Somaliasta tulevien hakijoiden määrät. Seuraavaksi eniten vähenivät Bulgariasta, Venäjältä ja Afganistanista tulleiden turvapaikkahakemukset. Vain Serbiasta ja Romaniasta tuli edellisvuotta enemmän turvapaikanhakijoita.
Turvapaikkahakemuksia jätettiin Suomeen viime vuonna kolmannes vähemmän kuin edellisvuonna.
Eniten laskivat Irakista ja Somaliasta tulevien hakijoiden määrät. Seuraavaksi eniten vähenivät Bulgariasta, Venäjältä ja Afganistanista tulleiden turvapaikkahakemukset. Vain Serbiasta ja Romaniasta tuli edellisvuotta enemmän turvapaikanhakijoita.
maanantai 19. heinäkuuta 2010
HBL: Marcus Floman: Finlands koloniala roll
HBL: Marcus Floman: Finlands koloniala roll 19.7.2010
Var Finland och finländarna delaktiga i kolonialismen? Markus Floman skriver om en sida av vår historia som sällan dyker upp i skolböckerna.
Finländarna hade en uppfattning om Afrika redan innan de första människorna från den afrikanska kontinenten kom till Finland. Berättelserna och de stereotypifierande sägnerna hade spridits av de koloniala budbärarna: äventyrarna, antropologerna och missionärerna.
Var Finland och finländarna delaktiga i kolonialismen? Markus Floman skriver om en sida av vår historia som sällan dyker upp i skolböckerna.
Finländarna hade en uppfattning om Afrika redan innan de första människorna från den afrikanska kontinenten kom till Finland. Berättelserna och de stereotypifierande sägnerna hade spridits av de koloniala budbärarna: äventyrarna, antropologerna och missionärerna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
