Yle: Rasismin vastaiseen mielenosoitukseen tuli Helsingissä noin 150 – video 22.12.2013
Svenska Yle: Helsingfors demonstrerade mot rasism
Hbl: Rasismmotståndare trotsade regnet
Satakunnan Kansa: Suomessakin osoitettiin mieltä rasismia vastaan
Tilaisuutta turvasi huomattava määrä poliiseja. Paikalle ei ilmaantunut vastamielenosoittajia.
Helsingissä järjestetty rasismin vastainen mielenosoitus on sujunut rauhallisesti. Mielenilmaukseen osallistui järjestäjien mukaan noin 150 henkilöä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Akuliina Saarikoski. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Akuliina Saarikoski. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 22. joulukuuta 2013
perjantai 20. joulukuuta 2013
Kansan Uutiset: Rasismia vastaan Helsingissä sunnuntaina
Kansan Uutiset: Rasismia vastaan Helsingissä sunnuntaina 20.12.2013
Svenska Yle: Demonstration mot rasism också i Finland
Rasisminvastainen ja feministinen verkosto Antirasismi X järjestää sunnuntaina 22.12. Helsingissä kello 13 mielenosoituksen Havis Amandan patsaan edustalla. Mielenosoitus vaatii rasismista vapaata yhteiskuntaa ja osoittamaan tukensa Kärrtorpin asukkaille.
Svenska Yle: Demonstration mot rasism också i Finland
Rasisminvastainen ja feministinen verkosto Antirasismi X järjestää sunnuntaina 22.12. Helsingissä kello 13 mielenosoituksen Havis Amandan patsaan edustalla. Mielenosoitus vaatii rasismista vapaata yhteiskuntaa ja osoittamaan tukensa Kärrtorpin asukkaille.
torstai 15. syyskuuta 2011
Akuliina Saarikoski: Rasistinen vihapuhe toimii
Akuliina Saarikoski: Rasistinen vihapuhe toimii 15.9.2011
Viha synnyttää vihaa. Kaikki vihaisuus on pahaa. All we need is love! Tässä kolme teesiä, jotka eivät auta meitä tällä hetkellä eteenpäin.
Viha on vaarallista kun se leimahtaa tuhoavaksi väkivallaksi. Yksittäisiä leimahduksia vaarallisempi on kuitenkin järjestelmällisen alistamisen politiikka, jota ympärillämme harjoitetaan.
Viha synnyttää vihaa. Kaikki vihaisuus on pahaa. All we need is love! Tässä kolme teesiä, jotka eivät auta meitä tällä hetkellä eteenpäin.
Viha on vaarallista kun se leimahtaa tuhoavaksi väkivallaksi. Yksittäisiä leimahduksia vaarallisempi on kuitenkin järjestelmällisen alistamisen politiikka, jota ympärillämme harjoitetaan.
torstai 4. elokuuta 2011
Akuliina Saarikoski: Nationalismin ja rasismin loppu
Akuliina Saarikoski: Nationalismin ja rasismin loppu 4.8.2011
Oli aika ennen Utyöaa, ja aika sen jälkeen. Jos nyt emme tarkastele valtakulttuurimme vihamielisyyttä erilaisuutta kohtaan, saattaa olla liian myöhäistä. Erilaisuus ei katoa maailmasta, mutta erilaisena eläminen muuttuu aina vaarallisemmaksi.
Anders Behring Breivikillä oli ideologia, jota hän väkivaltaisesti toteutti. Ideologia oli sama, jonka vihan olen tuntenut jo vuosia elämässäni. Tässä ideologiassa yhdistyvät rasismi, nationalismi, antifeminismi ja äärioikeistolaisuus. Olen miettinyt milloin joku päättää toteuttaa uhkaukset tappamisesta, hakkaamisesta ja raiskaamisesta. Breivikin motiivien lukeminen massamurhan jälkeen kylmäsi.
Oli aika ennen Utyöaa, ja aika sen jälkeen. Jos nyt emme tarkastele valtakulttuurimme vihamielisyyttä erilaisuutta kohtaan, saattaa olla liian myöhäistä. Erilaisuus ei katoa maailmasta, mutta erilaisena eläminen muuttuu aina vaarallisemmaksi.
Anders Behring Breivikillä oli ideologia, jota hän väkivaltaisesti toteutti. Ideologia oli sama, jonka vihan olen tuntenut jo vuosia elämässäni. Tässä ideologiassa yhdistyvät rasismi, nationalismi, antifeminismi ja äärioikeistolaisuus. Olen miettinyt milloin joku päättää toteuttaa uhkaukset tappamisesta, hakkaamisesta ja raiskaamisesta. Breivikin motiivien lukeminen massamurhan jälkeen kylmäsi.
torstai 12. toukokuuta 2011
Akuliina Saarikoski: Anna siirtolaiselle rahasi
Akuliina Saarikoski: Anna siirtolaiselle rahasi (blogi) 12.5.2011
Valkoisuus ei ole ihonväri. Se on valtasuhde, joka tekee mahdottomaksi ymmärtää, miltä arkipäivän rasismi tuntuu.
On kuitenkin selvää, että tässä maassa on tapahtunut jotain. Fatim Diarra kuvaa muuttunutta ilmapiiriä näin:
”Nyt kun kävelen yksin kotiin pimeällä ja minua vastaan kävelee yksinäinen hahmo menen kananlihalle ja minua pelottaa, koska en ole valkoinen.”
Onko niin, että nyt on ihan okei olla rasisti, kun kerta kaikki muutkin ovat? Jollotella rukouslaulua pilkallisesti, potkia vääränväristä bussikuljettajaa, ahdistella ei-valkoisia pikkulapsia, ja olla julkisesti sitä miltä, että meidän edut ajavat aina muiden yli?
Valkoisuus ei ole ihonväri. Se on valtasuhde, joka tekee mahdottomaksi ymmärtää, miltä arkipäivän rasismi tuntuu.
On kuitenkin selvää, että tässä maassa on tapahtunut jotain. Fatim Diarra kuvaa muuttunutta ilmapiiriä näin:
”Nyt kun kävelen yksin kotiin pimeällä ja minua vastaan kävelee yksinäinen hahmo menen kananlihalle ja minua pelottaa, koska en ole valkoinen.”
Onko niin, että nyt on ihan okei olla rasisti, kun kerta kaikki muutkin ovat? Jollotella rukouslaulua pilkallisesti, potkia vääränväristä bussikuljettajaa, ahdistella ei-valkoisia pikkulapsia, ja olla julkisesti sitä miltä, että meidän edut ajavat aina muiden yli?
perjantai 15. lokakuuta 2010
Suomen Kuvalehti: Terrorismia suomalaiseen tyyliin - anonyymia vihapuhetta verkossa
Suomen Kuvalehti: Hanna Leivonniemi: Terrorismia suomalaiseen tyyliin - anonyymia vihapuhetta verkossa 15.10.2010
”Pelko on terroristien tehokkain ase”, otsikoi Helsingin Sanomat 5. lokakuuta jutun islamistiterroristien käyttämistä keinoista. Juttu oli kiinnostava katsaus pelon psykologiaan.
Kun ihminen pelkää, hän muuttaa käytöstään eikä esimerkiksi uskalla matkustaa. Pahimmillaan pelko vaikuttaa jopa kokonaisen kansakunnan toimintaan, jos poliitikot eivät pelon vuoksi uskalla ajaa joitain asioita tai tekevät harkitsemattomia päätöksiä.
”Pelko on terroristien tehokkain ase”, otsikoi Helsingin Sanomat 5. lokakuuta jutun islamistiterroristien käyttämistä keinoista. Juttu oli kiinnostava katsaus pelon psykologiaan.
Kun ihminen pelkää, hän muuttaa käytöstään eikä esimerkiksi uskalla matkustaa. Pahimmillaan pelko vaikuttaa jopa kokonaisen kansakunnan toimintaan, jos poliitikot eivät pelon vuoksi uskalla ajaa joitain asioita tai tekevät harkitsemattomia päätöksiä.
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
YLE: Netin pimeä puoli
YLE/Inhimillinen tekijä: Netin pimeä puoli 3.10.2010
Netissä sana on useimmiten vapaa, mutta miten käy silloin, kun vapaa sana muuttuukin mustamaalaamiseksi, uhkailuiksi ja raiskauskehotuksiksi? Voiko nettivihapuhe siirtyä sanoista teoiksi? Tämän illan Inhimillisessä tekijässä Anne Flinkkilän vieraina ovat aktivisti Akuliina Saarikoski, kansanedustaja Minna Sirnö ja tutkijatohtori Päivi Tiilikka.
Netissä sana on useimmiten vapaa, mutta miten käy silloin, kun vapaa sana muuttuukin mustamaalaamiseksi, uhkailuiksi ja raiskauskehotuksiksi? Voiko nettivihapuhe siirtyä sanoista teoiksi? Tämän illan Inhimillisessä tekijässä Anne Flinkkilän vieraina ovat aktivisti Akuliina Saarikoski, kansanedustaja Minna Sirnö ja tutkijatohtori Päivi Tiilikka.
torstai 30. syyskuuta 2010
Akuliina Saarikoski: Muukalaisvihalla ratsastavat puolueet viilaavat meitä linssiin
Akuliina Saarikoski: Muukalaisvihalla ratsastavat puolueet viilaavat meitä linssiin 30.9.2010
Ruotsissa rasistinen Sverigedemokraterna pääsi eduskuntaan. Vuonna 1996 SD:n tapaamisessa jäsenet saivat kantaa vielä täydellistä natsiunivormua, samalla kuin taustalla liehui kaksi lippua. Se perinteinen ruotsalainen vieressään hakaristilippu.
Suomessa ”maahanmuuttokriittiset” perussuomalaiset haaveilevat samanlaisesta vaalivoitosta.
Kun maassa kukaan ei enää välitä tulonjaosta ja tasa-arvosta, leivotaan ihmisten liikkumisen rajoittamisesta vaaliperiaatteita. Aikamme absurdiin kertomukseen kuuluu se, että työväenluokka äänestää oikeistoa.
Ruotsissa rasistinen Sverigedemokraterna pääsi eduskuntaan. Vuonna 1996 SD:n tapaamisessa jäsenet saivat kantaa vielä täydellistä natsiunivormua, samalla kuin taustalla liehui kaksi lippua. Se perinteinen ruotsalainen vieressään hakaristilippu.
Suomessa ”maahanmuuttokriittiset” perussuomalaiset haaveilevat samanlaisesta vaalivoitosta.
Kun maassa kukaan ei enää välitä tulonjaosta ja tasa-arvosta, leivotaan ihmisten liikkumisen rajoittamisesta vaaliperiaatteita. Aikamme absurdiin kertomukseen kuuluu se, että työväenluokka äänestää oikeistoa.
lauantai 22. toukokuuta 2010
Libero/Suvi Auvinen: Sanaton vapaus
Libero 2/2010: Suvi Auvinen: Sanaton vapaus
Se alkoi tanskalaisen Jyllands-Postenin profeetta Muhammedia esittävistä pilakuvista. Pian näimme uutisissa palavia Tanskan lippuja, mielenosoituksia, pommiuhkauksia ja murhayrityksiä.
Jyllands-Posten sanoi julkaisseensa kuvat tutkiakseen asiasta käydyn julkisen keskustelun kautta, onko sananvapaus Tanskassa kaventunut maahan muuttaneiden muslimien vaikutuksesta. Äkkiä Euroopan äärioikeisto innostui sananvapaudesta enemmän kuin lehdistö koskaan.
Suomessa ainoa kuvat julkaissut taho oli Suomen Sisu, kauniisti sanottuna nationalistinen liike, joka ilmoittaa "toimivansa muun muassa maahanmuuton haitallisia vaikutuksia vastaan".
Se alkoi tanskalaisen Jyllands-Postenin profeetta Muhammedia esittävistä pilakuvista. Pian näimme uutisissa palavia Tanskan lippuja, mielenosoituksia, pommiuhkauksia ja murhayrityksiä.
Jyllands-Posten sanoi julkaisseensa kuvat tutkiakseen asiasta käydyn julkisen keskustelun kautta, onko sananvapaus Tanskassa kaventunut maahan muuttaneiden muslimien vaikutuksesta. Äkkiä Euroopan äärioikeisto innostui sananvapaudesta enemmän kuin lehdistö koskaan.
Suomessa ainoa kuvat julkaissut taho oli Suomen Sisu, kauniisti sanottuna nationalistinen liike, joka ilmoittaa "toimivansa muun muassa maahanmuuton haitallisia vaikutuksia vastaan".
lauantai 24. huhtikuuta 2010
Maailma.net: Puhetta vihapuheesta
Maailma.net: Puhetta vihapuheesta 24.4.2010
Verkon keskustelupalstat täyttävä vihapuhe herättää närää ja muokkaa vaivihkaa koko yhteiskunnallista asenneilmapiiriä siirtolaisuuden ja tasa-arvon suhteen. Mistä vihapuhe syntyy ja kumpuaa? Miten vihapuhe tulisi kohdata: vaikenemalla, kieltämällä, dialogilla vai vastapuheella?
Maailma.net järjesti Suomen sosiaalifoorumissa 24.4. paneelikeskustelun, jossa neljä verkkokeskusteluiden ammattilaista pohti, mistä vihapuheessa on kysymys ja kuinka siihen pitäisi reagoida.
Toiminnanjohtaja Perttu Iso-Markun alustuksen jälkeen panelistit availivat ongelmavyyhden solmuja kukin omasta näkökulmastaan.
Sortovallattomat kansalaiset
Puheenvuoronsa aluksi Helsingin Sanomain toimittaja ja HS.fi-keskusteluiden vetäjä Kaisa Hakkarainen vertasi verkkokeskustelijoita Jutta Grahnin mieheen. Veikko Huovisen novellihahmo, kuten tunnettua, hihkui vaimonsa vieraille hävyttömyyksiä sohvalta ja sängyn alta. Mutta olisiko mies ollut huvittava, jos hän olisikin ollut tuntematon huutelija?
Helsingin Sanomien nettisivuilla ei hyväksytä vihapuhetta ja kiihotusta kansanryhmää vastaan, mutta asiassa on ongelmansa. Rasismin tunnistaminen ja erottaminen maahanmuuttopolitiikan arvostelusta on vaikeaa HS.fi-sivuillakin.
Keskusteluiden tausta-asenteessa on myös vanhoja rasitteita. Hakkaraisen arvelun mukaan Suomessa sananvapaus on totuttu yhdistämään kamppailuun sensuuria vastaan. Nykyinen tilanne, jossa sananvapautta käyttävät täysivaltaiset kansalaiset ilman vastapuolella olevaa tsaarin salaisen poliisin sortovaltaa, on yhä jossain määrin uutinen keskustelijoille.
Moderoinnin alkeet kapakassa
Kaisa Hakkaraisen lisäksi paneelikeskusteluun osallistui myös toinen verkkomoderoinnin asiantuntija. Petja Jäppinen totesi oppineensa moderaation alkeet jo aikoinaan neljänä vuonna baarityössä. Kapakassa oppi tunnistamaan ihmiset, jotka lietsoivat itseään vihaan.
Kolmetoista vuotta nettikeskusteluita ylläpitäneenä ja keskustelumoderaattoreita kouluttaneena Jäppinen tiivistää ongelman kahteen virkkeeseen:
– Oikeasti laatukeskustelu syntyy vain siitä, että ihmiset kirjoittavat omalla nimellään. Toiseksi demokratia vaatii mahdollisuuden anonyymiin kirjoittamiseen.
Sinänsä Jäppinen uskoo häiriköiden olevan vain pieni osa koko verkkokansasta. Alustuksessaan hän muisteli yhtä moderoimaansa 47 000 käyttäjän yhteisöä. Pienellä analyysillä hän oli päätynyt siihen, että vihapuheiden levittäjiä oli vain kuusi kappaletta – kukin lukuisilla eri sivunimimerkeillä.
Jäppisen mielestä sekä vihapuheen että siitä järkyttymisen taustalla piilee sama ilmiö, jota hän nimittää alteraatiostressiksi. Yhteiskunnan kehittyessä nopeammin kuin ihmiset ehtivät mukautua syntyy stressiä. Lopputulosta tarkastellaan sen mukaan, miten tähän stressiin reagoidaan.
Vihapuheen salliminen tekee siitä normaalia puhetta
Kärkevillä kolumneillaan muun muassa Uudessa Suomessa provosoiva Akuliina Saarikoski toi puheenvuorossaan esiin, että paneeli koostuu melko etuoikeutetusta joukosta ihmisiä. Yksikään edustanut tyypillistä vihapuheen kohdetta, kouluttamatonta maahanmuuttajaa.
Saarikosken mukaan keskustelun alustuksesta puuttui myös oleellinen erottelu: vihapuhe ja vihainen puhe ovat eri asioita ja niihin on suhtauduttava eri tavoin.
Vihapuheeseen on Saarikosken mielestä reagoitava aina. Keskusteluiden ennakkosensuurissa ei ole mitään mieltä, mutta jälkimoderointia pitäisi harjoittaa paljon nykyistä enemmän. Myös rikosoikeudellisen väliintulon kynnystä pitäisi madaltaa.
Mikäli näin ei tehdä, äärimmäiset mielipiteet alkavat näyttää hyväksytyiltä.
– Vihapuhe tuottaa lisää mahdollisuuksia vihapuheelle. Se tekee sen normaaliksi.
Vaatimukset avoimesta keskustelusta ovat lopettaneet kaiken keskustelun
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakson mukaan äärimmäiset mielipiteet verkkokeskusteluissa eivät ole ongelman ydin. Ministerit ja päättäjät ovat aina saaneet osakseen uhkauskirjoituksia. Nyt vihapuheen avulla kerätään Koivulaakson mukaan myös poliittisia irtopisteitä:
– Astrid Thors, joka on itse asiassa kiristänyt ulkomaalaislakeja, käyttää vihapuhetta esiintyäkseen uhrina.
Asiassa on Koivulaakson mielestä myös poliittinen ongelma: tulisiko ministerin saamia epämääräisiä uhkauksia pitää tärkeämpinä poliisiasioina kuin maahanmuuttajiin kohdistuvia koordinoituja hyökkäyssuunnitelmia?
Osa viharyhmien kielenkäytöstä on suunnattu omakuvan rakentamiseen. Maahanmuuttokriitikoiden viholliskuvaksi on määrittynyt myyttinen vihreä, radikaalivasemmistolainen feminismi, vaikka sillä ei edes ole mitään osaa maahanmuuton säätelyssä. Koivulaakson mielestä oikea päävastus ja kritiikin kohde olisi liberaali oikeisto.
Maahanmuuttokriittisen liikkeen Koivulaakso näkee joka tapauksessa onnistuneen tavoitteissaan vahvistaa ja laajentaa sortavia rakenteita. Hiukan paradoksaalisesti viharyhmät ovat tulleet lopettaneeksi myös kaiken maahanmuuton haasteista käydyn keskustelun vaatimuksellaan, jonka mukaan "maahanmuutosta on voitava keskustella".
Aseet vihapuhetta vastaan: eristäminen vai nauraminen?
Alustusten jälkeen paneelissa pohdittiin keskustelun aikana havaittuja yllättäviä näkemyseroja. Vihasisältöjen inhottavuudesta vallitsi yksimielisyys, mutta suositukset niihin reagoimiseksi vaihtelivat.
Petja Jäppisen ja Akuliina Saarikosken mielestä vihapuheen esittäjät on mahdollista hiljentää keskusteluteknisesti.
– Hörhöjen naurettavaksi tekeminen on hauskaa, Jäppinen huudahtaa. – Huumori ja älykkäiden ihmisten sarkasmi on hyväksi. Kun se tehdään hyvin, se paljastaa onttouden, viestien sisällöttömyyden.
Dan Koivulaakson mukaan viharyhmät voitaisiin eristää dialogista osoittamalla esimerkiksi, että "kansa", jota he luulevat edustavansa, näyttää olevansa heitä vastaan. Viharyhmiä parodioivista sivuista, kuten Facebookin EI LISÄÄ BEGHAMEJA SUOMEEN KIRURGI-HOITOON -ryhmästä, Koivulaakso ei ole yksinomaan hyvillään. Hän ei usko niiden osuvan kohteeseensa.
Kaisa Hakkarainen ei puolestaan pitäisi mahdottomana, vaikka kysymys vihapuheesta ratkeaisi itsestään. Verkon viharyhmät voivat hyvin olla vain ohimenevä muoti-ilmiö, joka jo parin vuoden kuluttua olisi tyystin unohdettu asia. Eristämistä keskustelusta Hakkarainenkaan ei varauksetta kannata:
– Osa porukasta saakäyttövoimansa tunteesta, että heitä sensuroidaan.
"Olen äärimmäisen kyllästynyt olemaan kommunistihuora"
Paneelikeskustelun aihe oli jo etukäteen herättänyt mielenkiintoa, joten sali oli täynnä. Yleisö otti myös innokkaasti osaa keskusteluun esittäen kommentteja ja kysymyksiä.
Kysymys moderaattorin toimintavallasta nettiyhteisössä herätti vilkasta ajatustenvaihtoa. Petja Jäppisen mukaan tärkeintä on, että verkkoyhteisön ylläpitäjällä on selvät säännöt. Niiden on myös jätettävä moderaattorille tulkinnanvapaus. Viestin kontekstin, ei pelkästään kirjaimellisen sisällön, tulee voida olla moderaatioperuste. Lisäksi on otettava huomioon, että rikokseen yllyttäminen on aina rikos.
Mutta toisaalta:
– Mikä on rikokseen yllyttämistä ja mikä on agitaatiota lakien muuttamiseksi?
Asiallisen keskustelun vaikeudet ovat vihapuheen yltyessä käyneet yhä suuremmiksi. Vastustajien – todellisten ja luuloteltujen – alatyylinen solvaaminen on tehnyt dialogin yhtä vaikeaksi netissä kuin reaalielämässäkin.
– Olen äärimmäisen kyllästynyt olemaan kommunistihuora, kuuluu yksittäinen puuskahdus yleisöstä.
Lisäksi muiden muassa Mikkelissä kertaalleen jo kuihtunut rasistinen liike on saanut viharyhmien kautta uutta potkua. Aatteinensa yksin jäänyt eteläsavolainen uusoikeisto on tavannut netissä sankoin joukoin taistelutovereita.
Kaisa Hakkaraisen mielestä yksi syy etenkin intohimoiseen suhtautumiseen maahanmuuttajiin saattaa olla parin vuosikymmenen takaisessa keskustelussa – tai keskustelun puuttumisessa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti ensimmäisistä turvapaikanhakijoista vain viihteellisesti; maahanmuuttajat olivat yksinomaan "värikkäitä ja iloisia". Mahdollisista ongelmista vaiettiin. Nyt keskustelua vaaditaan tuon ajan muistikuvien perusteella ja niistä närkästyneenä.
Akuliina Saarikosken silmissä vihakirjoittelu on osa laajempaa kokonaisuutta. Se on ilmiö, joka kertoo kokonaisesta poliittisesta muutoksesta, ei vain netiketin puutteista. Se heijastelee asenteiden jyrkkenemistä ja uutta äärioikeistolaistumista ympäri Eurooppaa.
Kaksituntinen paneeli ei kuitenkaan ole tarpeeksi syvällinen foorumi, jotta keinot verkossa vellovan vihasisällön suitsemiseksi keksittäisiin. Myös tämä keskustelu on tuomittu jatkumaan vielä pitkään.
Kirjoittaja: Jami Järvinen
Verkon keskustelupalstat täyttävä vihapuhe herättää närää ja muokkaa vaivihkaa koko yhteiskunnallista asenneilmapiiriä siirtolaisuuden ja tasa-arvon suhteen. Mistä vihapuhe syntyy ja kumpuaa? Miten vihapuhe tulisi kohdata: vaikenemalla, kieltämällä, dialogilla vai vastapuheella?
Maailma.net järjesti Suomen sosiaalifoorumissa 24.4. paneelikeskustelun, jossa neljä verkkokeskusteluiden ammattilaista pohti, mistä vihapuheessa on kysymys ja kuinka siihen pitäisi reagoida.
Toiminnanjohtaja Perttu Iso-Markun alustuksen jälkeen panelistit availivat ongelmavyyhden solmuja kukin omasta näkökulmastaan.
Sortovallattomat kansalaiset
Puheenvuoronsa aluksi Helsingin Sanomain toimittaja ja HS.fi-keskusteluiden vetäjä Kaisa Hakkarainen vertasi verkkokeskustelijoita Jutta Grahnin mieheen. Veikko Huovisen novellihahmo, kuten tunnettua, hihkui vaimonsa vieraille hävyttömyyksiä sohvalta ja sängyn alta. Mutta olisiko mies ollut huvittava, jos hän olisikin ollut tuntematon huutelija?
Helsingin Sanomien nettisivuilla ei hyväksytä vihapuhetta ja kiihotusta kansanryhmää vastaan, mutta asiassa on ongelmansa. Rasismin tunnistaminen ja erottaminen maahanmuuttopolitiikan arvostelusta on vaikeaa HS.fi-sivuillakin.
Keskusteluiden tausta-asenteessa on myös vanhoja rasitteita. Hakkaraisen arvelun mukaan Suomessa sananvapaus on totuttu yhdistämään kamppailuun sensuuria vastaan. Nykyinen tilanne, jossa sananvapautta käyttävät täysivaltaiset kansalaiset ilman vastapuolella olevaa tsaarin salaisen poliisin sortovaltaa, on yhä jossain määrin uutinen keskustelijoille.
Moderoinnin alkeet kapakassa
Kaisa Hakkaraisen lisäksi paneelikeskusteluun osallistui myös toinen verkkomoderoinnin asiantuntija. Petja Jäppinen totesi oppineensa moderaation alkeet jo aikoinaan neljänä vuonna baarityössä. Kapakassa oppi tunnistamaan ihmiset, jotka lietsoivat itseään vihaan.
Kolmetoista vuotta nettikeskusteluita ylläpitäneenä ja keskustelumoderaattoreita kouluttaneena Jäppinen tiivistää ongelman kahteen virkkeeseen:
– Oikeasti laatukeskustelu syntyy vain siitä, että ihmiset kirjoittavat omalla nimellään. Toiseksi demokratia vaatii mahdollisuuden anonyymiin kirjoittamiseen.
Sinänsä Jäppinen uskoo häiriköiden olevan vain pieni osa koko verkkokansasta. Alustuksessaan hän muisteli yhtä moderoimaansa 47 000 käyttäjän yhteisöä. Pienellä analyysillä hän oli päätynyt siihen, että vihapuheiden levittäjiä oli vain kuusi kappaletta – kukin lukuisilla eri sivunimimerkeillä.
Jäppisen mielestä sekä vihapuheen että siitä järkyttymisen taustalla piilee sama ilmiö, jota hän nimittää alteraatiostressiksi. Yhteiskunnan kehittyessä nopeammin kuin ihmiset ehtivät mukautua syntyy stressiä. Lopputulosta tarkastellaan sen mukaan, miten tähän stressiin reagoidaan.
Vihapuheen salliminen tekee siitä normaalia puhetta
Kärkevillä kolumneillaan muun muassa Uudessa Suomessa provosoiva Akuliina Saarikoski toi puheenvuorossaan esiin, että paneeli koostuu melko etuoikeutetusta joukosta ihmisiä. Yksikään edustanut tyypillistä vihapuheen kohdetta, kouluttamatonta maahanmuuttajaa.
Saarikosken mukaan keskustelun alustuksesta puuttui myös oleellinen erottelu: vihapuhe ja vihainen puhe ovat eri asioita ja niihin on suhtauduttava eri tavoin.
Vihapuheeseen on Saarikosken mielestä reagoitava aina. Keskusteluiden ennakkosensuurissa ei ole mitään mieltä, mutta jälkimoderointia pitäisi harjoittaa paljon nykyistä enemmän. Myös rikosoikeudellisen väliintulon kynnystä pitäisi madaltaa.
Mikäli näin ei tehdä, äärimmäiset mielipiteet alkavat näyttää hyväksytyiltä.
– Vihapuhe tuottaa lisää mahdollisuuksia vihapuheelle. Se tekee sen normaaliksi.
Vaatimukset avoimesta keskustelusta ovat lopettaneet kaiken keskustelun
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakson mukaan äärimmäiset mielipiteet verkkokeskusteluissa eivät ole ongelman ydin. Ministerit ja päättäjät ovat aina saaneet osakseen uhkauskirjoituksia. Nyt vihapuheen avulla kerätään Koivulaakson mukaan myös poliittisia irtopisteitä:
– Astrid Thors, joka on itse asiassa kiristänyt ulkomaalaislakeja, käyttää vihapuhetta esiintyäkseen uhrina.
Asiassa on Koivulaakson mielestä myös poliittinen ongelma: tulisiko ministerin saamia epämääräisiä uhkauksia pitää tärkeämpinä poliisiasioina kuin maahanmuuttajiin kohdistuvia koordinoituja hyökkäyssuunnitelmia?
Osa viharyhmien kielenkäytöstä on suunnattu omakuvan rakentamiseen. Maahanmuuttokriitikoiden viholliskuvaksi on määrittynyt myyttinen vihreä, radikaalivasemmistolainen feminismi, vaikka sillä ei edes ole mitään osaa maahanmuuton säätelyssä. Koivulaakson mielestä oikea päävastus ja kritiikin kohde olisi liberaali oikeisto.
Maahanmuuttokriittisen liikkeen Koivulaakso näkee joka tapauksessa onnistuneen tavoitteissaan vahvistaa ja laajentaa sortavia rakenteita. Hiukan paradoksaalisesti viharyhmät ovat tulleet lopettaneeksi myös kaiken maahanmuuton haasteista käydyn keskustelun vaatimuksellaan, jonka mukaan "maahanmuutosta on voitava keskustella".
Aseet vihapuhetta vastaan: eristäminen vai nauraminen?
Alustusten jälkeen paneelissa pohdittiin keskustelun aikana havaittuja yllättäviä näkemyseroja. Vihasisältöjen inhottavuudesta vallitsi yksimielisyys, mutta suositukset niihin reagoimiseksi vaihtelivat.
Petja Jäppisen ja Akuliina Saarikosken mielestä vihapuheen esittäjät on mahdollista hiljentää keskusteluteknisesti.
– Hörhöjen naurettavaksi tekeminen on hauskaa, Jäppinen huudahtaa. – Huumori ja älykkäiden ihmisten sarkasmi on hyväksi. Kun se tehdään hyvin, se paljastaa onttouden, viestien sisällöttömyyden.
Dan Koivulaakson mukaan viharyhmät voitaisiin eristää dialogista osoittamalla esimerkiksi, että "kansa", jota he luulevat edustavansa, näyttää olevansa heitä vastaan. Viharyhmiä parodioivista sivuista, kuten Facebookin EI LISÄÄ BEGHAMEJA SUOMEEN KIRURGI-HOITOON -ryhmästä, Koivulaakso ei ole yksinomaan hyvillään. Hän ei usko niiden osuvan kohteeseensa.
Kaisa Hakkarainen ei puolestaan pitäisi mahdottomana, vaikka kysymys vihapuheesta ratkeaisi itsestään. Verkon viharyhmät voivat hyvin olla vain ohimenevä muoti-ilmiö, joka jo parin vuoden kuluttua olisi tyystin unohdettu asia. Eristämistä keskustelusta Hakkarainenkaan ei varauksetta kannata:
– Osa porukasta saakäyttövoimansa tunteesta, että heitä sensuroidaan.
"Olen äärimmäisen kyllästynyt olemaan kommunistihuora"
Paneelikeskustelun aihe oli jo etukäteen herättänyt mielenkiintoa, joten sali oli täynnä. Yleisö otti myös innokkaasti osaa keskusteluun esittäen kommentteja ja kysymyksiä.
Kysymys moderaattorin toimintavallasta nettiyhteisössä herätti vilkasta ajatustenvaihtoa. Petja Jäppisen mukaan tärkeintä on, että verkkoyhteisön ylläpitäjällä on selvät säännöt. Niiden on myös jätettävä moderaattorille tulkinnanvapaus. Viestin kontekstin, ei pelkästään kirjaimellisen sisällön, tulee voida olla moderaatioperuste. Lisäksi on otettava huomioon, että rikokseen yllyttäminen on aina rikos.
Mutta toisaalta:
– Mikä on rikokseen yllyttämistä ja mikä on agitaatiota lakien muuttamiseksi?
Asiallisen keskustelun vaikeudet ovat vihapuheen yltyessä käyneet yhä suuremmiksi. Vastustajien – todellisten ja luuloteltujen – alatyylinen solvaaminen on tehnyt dialogin yhtä vaikeaksi netissä kuin reaalielämässäkin.
– Olen äärimmäisen kyllästynyt olemaan kommunistihuora, kuuluu yksittäinen puuskahdus yleisöstä.
Lisäksi muiden muassa Mikkelissä kertaalleen jo kuihtunut rasistinen liike on saanut viharyhmien kautta uutta potkua. Aatteinensa yksin jäänyt eteläsavolainen uusoikeisto on tavannut netissä sankoin joukoin taistelutovereita.
Kaisa Hakkaraisen mielestä yksi syy etenkin intohimoiseen suhtautumiseen maahanmuuttajiin saattaa olla parin vuosikymmenen takaisessa keskustelussa – tai keskustelun puuttumisessa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti ensimmäisistä turvapaikanhakijoista vain viihteellisesti; maahanmuuttajat olivat yksinomaan "värikkäitä ja iloisia". Mahdollisista ongelmista vaiettiin. Nyt keskustelua vaaditaan tuon ajan muistikuvien perusteella ja niistä närkästyneenä.
Akuliina Saarikosken silmissä vihakirjoittelu on osa laajempaa kokonaisuutta. Se on ilmiö, joka kertoo kokonaisesta poliittisesta muutoksesta, ei vain netiketin puutteista. Se heijastelee asenteiden jyrkkenemistä ja uutta äärioikeistolaistumista ympäri Eurooppaa.
Kaksituntinen paneeli ei kuitenkaan ole tarpeeksi syvällinen foorumi, jotta keinot verkossa vellovan vihasisällön suitsemiseksi keksittäisiin. Myös tämä keskustelu on tuomittu jatkumaan vielä pitkään.
Kirjoittaja: Jami Järvinen
torstai 22. huhtikuuta 2010
Akuliina Saarikoski: Bjästa
Akuliina Saarikoski: Bjästa 22.4.2010
Ystäväni tuli Ruotsista järkyttyneenä. Tiedätkö mistä Ruotsissa puhutaan? Siitä, miltä täydellinen välinpitämättömyys näyttää. Ja siitä, miten tämä leviää netissä kuin kulovalkea.
Ystäväni tuli Ruotsista järkyttyneenä. Tiedätkö mistä Ruotsissa puhutaan? Siitä, miltä täydellinen välinpitämättömyys näyttää. Ja siitä, miten tämä leviää netissä kuin kulovalkea.
torstai 21. tammikuuta 2010
Akuliina Saarikoski: Mitä uusrasismille on tehtävä?
Uusi Suomi: Akuliina Saarikoski: Mitä uusrasismille on tehtävä? 21.1.2010
Finavia ilmoitti sunnuntaina harkitsevansa etnistä profilointia lentokentillä. Tulevaisuudessa matkustajat joutuisivat tiukempiin turvatarkastuksiin kansallisuuden ja uskonnon perusteella.
Kun Finavian Jyri Vikströmiltä kysyttiin haastattelussa, mitä mieltä hän oli siitä, että esimerkiksi ”muslimit Afrikan maista joutuisivat todennäköisesti enemmän tarkastuksiin kuin vaikka ruotsalaiset”, hän vastasi: ”En mä siinä mitään ongelmaa nää. Sitähän on iät ja ajat tehty tuolla Israelin lentoasemilla”.
Perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastaisuus ei Vikströmistä olisi ongelma. Jatkossa vakioepäillyt rajoilla olisivat siis muslimit ja mustat.
Finavia ilmoitti sunnuntaina harkitsevansa etnistä profilointia lentokentillä. Tulevaisuudessa matkustajat joutuisivat tiukempiin turvatarkastuksiin kansallisuuden ja uskonnon perusteella.
Kun Finavian Jyri Vikströmiltä kysyttiin haastattelussa, mitä mieltä hän oli siitä, että esimerkiksi ”muslimit Afrikan maista joutuisivat todennäköisesti enemmän tarkastuksiin kuin vaikka ruotsalaiset”, hän vastasi: ”En mä siinä mitään ongelmaa nää. Sitähän on iät ja ajat tehty tuolla Israelin lentoasemilla”.
Perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastaisuus ei Vikströmistä olisi ongelma. Jatkossa vakioepäillyt rajoilla olisivat siis muslimit ja mustat.
torstai 23. heinäkuuta 2009
Akuliina Saarikoski: Siirtolaiset siirsivät kansallisvaltion museoon
Akuliina Saarikoski: Siirtolaiset siirsivät kansallisvaltion museoon 23.7.2009
Kirjoittaessani tätä Iranista kotoisin oleva mies seisoo sadan metrin päässä minusta poliisien piirittämänä. Hän uhkaa polttaa itsensä. Kukaan ei tiedä miksi.
Tilanne uutisoidaan ja nopeasti netti täyttyy kirjoituksista, joissa vaaditaan miehen lähettämistä pois Suomesta.
Mistä Suomesta? Kansallisvaltio on niin hyvin luotu harha, että siihen uskovat kaikki ajattelunsa muille ulkoistaneet. Suomalaista kulttuuria tai identiteettiä ei ole. Silti sen illuusiosta syntyy suomalainen rasismi.
Kirjoittaessani tätä Iranista kotoisin oleva mies seisoo sadan metrin päässä minusta poliisien piirittämänä. Hän uhkaa polttaa itsensä. Kukaan ei tiedä miksi.
Tilanne uutisoidaan ja nopeasti netti täyttyy kirjoituksista, joissa vaaditaan miehen lähettämistä pois Suomesta.
Mistä Suomesta? Kansallisvaltio on niin hyvin luotu harha, että siihen uskovat kaikki ajattelunsa muille ulkoistaneet. Suomalaista kulttuuria tai identiteettiä ei ole. Silti sen illuusiosta syntyy suomalainen rasismi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
