James O'Connor: Kehitysavulla on suuri merkitys yksittäiselle ihmiselle 12.1.2010
Eero Paloniemi: Kehitysavun kritiikki on paikallaan 13.1.2010
Riikka Perälä: Maastamuutto on usein ainoa vaihtoehto 14.1.2010
Jukka Pirttilä: Kehitysavun vaikuttavuudesta on paljon luotettavaa tutkimustietoa 15.1.2010
Jukka Haanpää: Kuka muu kuin me maksaa humanitaarisen maahanmuuton? 16.1.2010
Percy Mashaire: Afrikkalaiset eivät elä teollisuusmaiden kehitysavulla 20.1.2010
Taustaa:
HS Vieraskynä:
Kirsi Hytinantti, Anna G. Mikkonen: Lapsipakolaisten kohtelussa on yhä puutteita 28.12.2009Katja-Helena Grekula: Pakolaisen paluuta kotimaahansa pitäisi yhä kehittää 29.12.2009
Kun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.
Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista.
Tekstit
