Helsingin yliopisto: Miten käsitellä paremmin pakolaisten tuloa Suomeen? 2.11.2015
Suomeen on lyhyessä ajassa saapunut ennätysmäärä pakolaisia Lähi-idästä samaan aikaan, kun maamme joutuu selviytymään vaikeista taloudellisista ongelmista. Monet kansalaiset ylintä poliittista johtoamme myöten ovat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta osoittaneet tukensa pakolaisille. Kuitenkin pakolaiset herättävät myös vastustusta, mikä voi vaikeuttaa heidän integroitumistaan yhteiskuntaamme. Suomen johtavat sosiaalipsykologian asiantuntijat ilmaisevat tutkimustietonsa pohjalta näkemyksensä tilanteesta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Karmela Liebkind. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Karmela Liebkind. Näytä kaikki tekstit
maanantai 2. marraskuuta 2015
torstai 17. tammikuuta 2013
HS: Syrjivä käyttäytyminen on usein tiedostamatonta
Helsingin Sanomat, mielipide: Syrjivä käyttäytyminen on usein tiedostamatonta 17.1.2013
Tutkimuksissa on havaittu, että syrjivä käyttäytyminen on usein sekä tiedostamatonta että yleistä. Sen vähentäminen on kuitenkin vaikeaa, jos esimerkiksi sanat "syrjintä" ja "rasismi" ovat hyvin latautuneita. Tämä näkyy myös meneillään olevassa rasismikeskustelussa.
Tutkimuksissa on havaittu, että syrjivä käyttäytyminen on usein sekä tiedostamatonta että yleistä. Sen vähentäminen on kuitenkin vaikeaa, jos esimerkiksi sanat "syrjintä" ja "rasismi" ovat hyvin latautuneita. Tämä näkyy myös meneillään olevassa rasismikeskustelussa.
maanantai 7. toukokuuta 2012
HS: Työpaikoilla syrjitään iän ja etnisen taustan perusteella
Helsingin Sanomat: Työpaikoilla syrjitään iän ja etnisen taustan perusteella 7.5.2012
Verkkouutiset: Vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä
Yle Uutiset: Työnhaku Matille Vladimiria helpompaa
SAK: Työn saaminen on ulkomaalaiselle tuplasti muita hankalampaa
Verkkouutiset, kolumni: Schauman: SAK:n katse peiliin työsyrjinnässä 9.5.
Suurin osa suomalaisten työpaikoillaan havaitsemasta syrjinnästä on tapahtunut iän perusteella. Ikäsyrjintää on havainnut työpaikallaan joka kymmenes työntekijä.
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan melkein yhtä paljon esiintyy syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia kohtaan. Etniset vähemmistöt ovat kuitenkin sen verran pieniä, että tutkimuksessa arvioidaan maahanmuuttajien joutuvan syrjinnän uhreiksi erityisen alttiisti.
Verkkouutiset: Vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä
Yle Uutiset: Työnhaku Matille Vladimiria helpompaa
SAK: Työn saaminen on ulkomaalaiselle tuplasti muita hankalampaa
Verkkouutiset, kolumni: Schauman: SAK:n katse peiliin työsyrjinnässä 9.5.
Suurin osa suomalaisten työpaikoillaan havaitsemasta syrjinnästä on tapahtunut iän perusteella. Ikäsyrjintää on havainnut työpaikallaan joka kymmenes työntekijä.
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan melkein yhtä paljon esiintyy syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia kohtaan. Etniset vähemmistöt ovat kuitenkin sen verran pieniä, että tutkimuksessa arvioidaan maahanmuuttajien joutuvan syrjinnän uhreiksi erityisen alttiisti.
klo
12.02
Avainsanat:
Anu-Tuija Lehto,
Karmela Liebkind,
Liisa Larja,
maahanmuuttajat,
SAK,
syrjintä,
tutkimus,
työelämä
torstai 16. helmikuuta 2012
Sisäasiainministeriö: Uusi syrjintälautakunta asetettu toimikaudeksi 2012–2016
Sisäasiainministeriön tiedote: Uusi syrjintälautakunta asetettu toimikaudeksi 2012–2016 16.2.2012
Valtioneuvosto on asettanut tänään torstaina 16.2. syrjintälautakunnan toimikaudeksi 19.2.2012–18.2.2016. Syrjintälautakunnan puheenjohtajana jatkaa varatuomari Jukka Rainio Helsingin hovioikeudesta. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimii oikeustieteiden tohtori, professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
Valtioneuvosto on asettanut tänään torstaina 16.2. syrjintälautakunnan toimikaudeksi 19.2.2012–18.2.2016. Syrjintälautakunnan puheenjohtajana jatkaa varatuomari Jukka Rainio Helsingin hovioikeudesta. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimii oikeustieteiden tohtori, professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Työ- ja elinkeinoministeriö: Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden syrjintä ei riipu ammatti-alasta
Työ- ja elinkeinoministeriö: Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden syrjintä ei riipu ammatti-alasta 19.5.2010
Syrjintä työhönottotilanteissa – tutkimuskatsaus (pdf)
Kansainvälisten tutkimusten mukaan etnisiä vähemmistöjä edustavia työnhakijoita syrjitään haetusta ammattialasta riippumatta. On myös viitteitä siitä, että naisia syrjitään miesvaltaisilla aloilla ja korkean statuksen tehtävissä. Miehet saattavat kokea syrjintää hakiessaan naisvaltaisille aloille. Näin todetaan 19.5.2010 työ- ja elinkenoministeriön tutkimuskatsauksessa ”Syrjintä työhönottotilanteissa”.
Maria Aallon, Liisa Larjan ja Karmela Liebkindin tutkimuskatsauksen kattamat syrjintäperusteet ovat sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, etnisyys, vammaisuus ja uskonto. Syrjinnän määrä vaihtelee muun muassa syrjintäperusteesta, haettavasta työpaikasta, käytetystä tutkimusmenetelmästä sekä tutkimuksen toteuttamisen ajankohdasta ja paikasta riippuen.
Syrjintä työhönottotilanteissa – tutkimuskatsaus (pdf)
Kansainvälisten tutkimusten mukaan etnisiä vähemmistöjä edustavia työnhakijoita syrjitään haetusta ammattialasta riippumatta. On myös viitteitä siitä, että naisia syrjitään miesvaltaisilla aloilla ja korkean statuksen tehtävissä. Miehet saattavat kokea syrjintää hakiessaan naisvaltaisille aloille. Näin todetaan 19.5.2010 työ- ja elinkenoministeriön tutkimuskatsauksessa ”Syrjintä työhönottotilanteissa”.
Maria Aallon, Liisa Larjan ja Karmela Liebkindin tutkimuskatsauksen kattamat syrjintäperusteet ovat sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, etnisyys, vammaisuus ja uskonto. Syrjinnän määrä vaihtelee muun muassa syrjintäperusteesta, haettavasta työpaikasta, käytetystä tutkimusmenetelmästä sekä tutkimuksen toteuttamisen ajankohdasta ja paikasta riippuen.
sunnuntai 18. huhtikuuta 2010
Keskisuomalainen: Ne vievät meiltä kaiken!
Keskisuomalainen/Paula Sallinen: Ne vievät meiltä kaiken! 18.4.2010
Suomeen 1990-luvun vaihteessa tulevista maahanmuuttajista 40 prosenttia omisti asunnon vuonna 2007. Somaleista omassa asunnossa eli 36 prosenttia, vaikka kymmenen vuotta aiemmin heistä 8 prosenttia oli omistusasujia.
Helsingin Sanomat uutisoi maahanmuuttajien asumisoloista 2. huhtikuuta kello 19. Vajaa puoli tuntia myöhemmin lehden keskustelupalstalla alkoi hullunmylly.
"Tämä tieto tästä vielä puuttui" Onko niin, että rikkaille somaleille on annettu sosiaalitukea ja annetaan edelleen? Ikuisesti, jotta he voivat sijoittaa nekin rahat?" kirjoitti nimimerkki Suomalainen joutuu myymään omaisuuttaan ennen kuin saa sossusta yhtään mitään.
Suomeen 1990-luvun vaihteessa tulevista maahanmuuttajista 40 prosenttia omisti asunnon vuonna 2007. Somaleista omassa asunnossa eli 36 prosenttia, vaikka kymmenen vuotta aiemmin heistä 8 prosenttia oli omistusasujia.
Helsingin Sanomat uutisoi maahanmuuttajien asumisoloista 2. huhtikuuta kello 19. Vajaa puoli tuntia myöhemmin lehden keskustelupalstalla alkoi hullunmylly.
"Tämä tieto tästä vielä puuttui" Onko niin, että rikkaille somaleille on annettu sosiaalitukea ja annetaan edelleen? Ikuisesti, jotta he voivat sijoittaa nekin rahat?" kirjoitti nimimerkki Suomalainen joutuu myymään omaisuuttaan ennen kuin saa sossusta yhtään mitään.
klo
14.50
Avainsanat:
Astrid Thors,
Heikki Ervasti,
Homma-foorumi,
Karmela Liebkind,
maahanmuuttokeskustelu
maanantai 15. maaliskuuta 2010
HS: Lähes 60 prosenttia ei ottaisi lisää maahanmuuttajia
Helsingin Sanomat: Lähes 60 prosenttia ei ottaisi lisää maahanmuuttajia 15.3.2010
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat tiukentuneet selvästi, selviää HS:n Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.
Vielä vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen. Nyt tätä mieltä on enää 36 prosenttia vastaajista.
Lähes 60 prosenttia on nyt sitä mieltä, että lisää maahanmuuttajia ei pidä enää ottaa.
Maahanmuuton lisäämisen kannattajien joukko on supistunut kolmen vuoden takaisesta peräti 20 prosenttiyksiköllä. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti.
"1980-luvulta asti asenteet maahanmuuttoon ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tämä on pitänyt paikkaansa aivan viime aikoihin asti. Siksi muutos on merkittävä juttu, se katkaisee pitkän trendin", sanoo maahanmuuttaja-asenteita seurannut sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat tiukentuneet selvästi, selviää HS:n Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.
Vielä vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen. Nyt tätä mieltä on enää 36 prosenttia vastaajista.
Lähes 60 prosenttia on nyt sitä mieltä, että lisää maahanmuuttajia ei pidä enää ottaa.
Maahanmuuton lisäämisen kannattajien joukko on supistunut kolmen vuoden takaisesta peräti 20 prosenttiyksiköllä. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti.
"1980-luvulta asti asenteet maahanmuuttoon ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Tämä on pitänyt paikkaansa aivan viime aikoihin asti. Siksi muutos on merkittävä juttu, se katkaisee pitkän trendin", sanoo maahanmuuttaja-asenteita seurannut sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.
perjantai 7. syyskuuta 2007
Sivistys.net: Monikulttuurisuuden ja rasismin vaikea yhtälö
Muukalaisviha on professori Karmela Liebkindin mukaan vaarallisempaa kuin rasismi. – Rasismi suostuu siihen, että ihmiset ovat erilaisia, vaikkakin jotkut alempiarvoisia, mutta muukalaisviha vaatii kaikkia olemaan samanlaisia, Liebkind väittää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)